Luustonsa ansiosta ihmiset pystyvät hämmästyttäviin saavutuksiin. Sebastian Coe (numero 254) sai hopeaa miesten 800 metrin finaalissa Moskovan olympialaisissa vuonna 1980. Kuva: Yuri Somov / Юрий Сомов, RIA Novosti.
Joel Kontinen
Ihmisissä ja muissa elävissä olennoissa ilmenevät luovat ratkaisut ovat liki poikkeuksetta tehokkaampia kuin tutkijoiden kehittämät ratkaisut.
Tutkijat ovat viime aikoina ammentaneet inspiraatiota ihmisten luiden voiteluaineesta. Tekniikka & Talous kertoi hiljattain, että tutkijat ovat 20 vuoden aikana ”pyrkineet jäljittelemään eläinten ja ihmisten elimistön nerokkuutta” mutta eivät ole onnistuneet siinä:
”Ongelmana on, että pitkät teollisesti valmistetut polymeeriketjut tuppaavat sotkeutumaan toisiinsa, eikä takkuja avaa enää mikään. Samalla voiteluaineet karkaavat takkujen välistä.”
Teollisuuden tuottamat öljypohjaiset voiteluaineet eivät ole läheskään niin tehokkaita kuin luustomme ”vesipohjainen aine. Luiden välinen vesi pysyy paikoillaan luiden päissä olevan polymeerikerroksen ansiosta. Polymeerit ovat niin tiuhassa, että ne eivät päästä vettä karkaamaan.”
Fyysikko, professori Martin Müser on kehittänyt luita matkivan ratkaisun, jossa nivelen toisessa päässä on vesipohjaisia polymeerejä ja toisessa vettä hylkiviä polymeerejä. Verrattuna vain yhtä polymeerityyppiä käyttävään menetelmään se vähentää kitkaa 90 prosenttia.
Keksintöä voidaan hyödyntää esimerkiksi männissä, ruiskuissa, akseleiden laakereissa ja saranoissa.
Biomimetiikasta eli luonnossa ilmenevien ratkaisujen matkimisesta on tullut suosittu tutkimusalue. Tutkijat ovat matkineet esimerkiksi kissan viiksiä, hain eviä ja gekkon jalkoja.
Lähde:
Laakerit matkivat ihmistä – luuston voiteluaineet voittavat teolliset öljyt. Tekniikka & Talous 14.5. 2014.