Ainutlaatuinen galaktisten linssien pari voi auttaa ratkaisemaan kosmologisen arvoituksen

 

Kuva: F. Dux et al.

Joel Kontinen

Kaksi massiivista galaksia taivuttavat valoa samasta kaukaisesta kvasaarista ja luovat niin sanotun Einsteinin siksak-linssin, joka voi auttaa tähtitieteilijöitä paikantamaan, kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee.

 Satunnainen kohdistus kahden massiivisen galaksin välillä voisi auttaa tähtitieteilijöitä mittaamaan paremmin universumin laajenemista ja valaisemaan pimeän energian salaperäistä luonnetta. Työskennellessään yleisen suhteellisuusteoriansa parissa Albert Einstein ennusti, että kaukaisista galakseista ja tähdistä tuleva valo taivutetaan erittäin massiivisten esineiden painovoiman vaikutuksesta, samalla tavalla kuin lasilinssin. Muutoksia tehtiin sen selventämiseksi, että kuvan punainen kaari vastaa toista linssigalaksia.

Jumala loi taivaat alussa, ja universumin laajenemisen nykyinen nopeus ei kerro sitä, millä vauhdilla tähdet ja planeetat alussa etääntyivät toisistaan. Myös pimeä energia on käsite, jota tähtitiede ei pysty todentamaan.

Lähde:

Alex Wilkins 2024 A unique pair of galactic lenses may help solve a cosmological riddle | New Scientist 15.11.

Ensimmäiset henkeäsalpaavat kuvat Euclid-teleskoopin maailmankaikkeuden kartalta

 

Kuva: ESA.

Joel Kontinen

 Jumala loi maailmankaikkeuden alussa, ja se on vieläkin hieno. Emmekä vieläkään ymmärrä sen mysteerejä.

”Euroopan avaruusjärjestön Euclid-avaruusteleskoopin kuvien mosaiikki vangitsee yli 14 miljoonaa galaksia ja tarjoaa ensimmäisen välähdyksen "kosmisesta atlaksesta".

Karttaprojekti voisi auttaa evoluution kannattajien ymmärrystä pimeän aineen ja pimeän energian roolista maailmankaikkeuden rakenteesta  "Mittakaava on täysin käsittämätön", ESAn tiedejohtaja Carole Mundell sanoi kansainvälisen astronauttikongressin kokouksessa Italiassa 15. lokakuuta.

Kuvan esittäminen täydellä resoluutiolla vaatisi yli 16 000 4K-televisioruutua, hän sanoi. 260 kuvan mosaiikki on ensimmäinen vilkaisu Euclidin projektiin, jonka tavoitteena on luoda tähän mennessä suurin ja tarkin maailmankaikkeuden kartta. Suuri määrä galakseja kuvattiin kahden viikon mittaisen tutkimuksen aikana huhtikuussa, ja se edustaa vain yhtä prosenttia lopullisesta kartasta. Kuva kattaa eteläisen taivaan alueen, joka on noin 500 kertaa täysikuun kokoinen. 260 kuvan mosaiikki on ensimmäinen vilkaisu Euclidin projektiin luoda maailmankaikkeuden suurin ja tarkin kartta tähän mennessä.

Kuvassa oleva ohut sininen nauha on pölyä ja kaasua läheisellä Linnunradalla, joka tunnetaan nimellä "galaktinen cirrus", Mundell sanoi. Lähentäminen paljastaa pyöriviä galakseja, jotka ovat vuorovaikutuksessa satojen miljoonien valovuosien päässä, joista joidenkin keskellä on supermassiivinen musta aukko, joka voi tuottaa gravitaatiovoimaa.”

Lähde:  

 James Dinneen 2024. First breathtaking images from Euclid telescope's map of the universe | New Scientist 15.10.

Evolutionisti väittää, että pimeä energia saattaa lymytä mustissa aukoissa

 

Kuva: Event Horizon Telescope Collaboration

Joel Kontinen

 

Pimeä energia on saattanut piiloutua mustien aukkojen ytimiin koko ajan. Havainnot galaksien kasvusta voidaan selittää, jos niiden keskellä olevat mustat aukot sisältävät pimeää energiaa, mikä viittaa mahdolliseen rooliin universumin laajenemisessa.

Massiiviset mustat aukot muinaisten, lepotilassa olevien galaksien keskellä voivat havaintojen mukaan olla pimeän energian lähde ja aiheuttaa maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen.

Fysiikan lait viittaavat siihen, että painovoiman pitäisi saada maailmankaikkeus supistumaan, mutta salaperäinen voima, jota fyysikot kutsuvat pimeäksi energiaksi, näyttää vastustavan tätä ja saavan maailmankaikkeuden laajenemaan kiihtyvällä nopeudella. Evolutionistien mielestä yksi mahdollinen selitys on, että tämän pimeän energian lähde on mustat aukot, mutta tämän ajatuksen lopulliseksi tueksi ei ole ollut hyviä kokeellisia todisteita.

Chris Pearson Rutherford Appleton -laboratoriosta Harwellissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja hänen kollegansa vertasivat galaksiryhmiä, joiden keskellä oli mustia aukkoja: nuorta, etäällä olevaa ryhmää ja läheisempää, vanhempaa ryhmää, jotka ovat lakanneet kasvamasta.

Lähde:

Wilkins,  Alex. 2023 Dark energy may have been hiding in the cores of black holes all along New Scientist15.2. 

Stephen Hawking puolustaa alkuräjähdystä – täysin epäuskottavasti

Kosmologit tuntevat vain alle 5 prosenttia universumin koostumuksesta. Kuva: Szczureq, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Alkuräjähdys (big bang) on vallitseva universumin syntyteoria, mutta sen todisteet ovat hataraakin hatarampia.

Se vaatii tuekseen täysin hypoteettisia elementtejä, kuten kvanttifluktaation, kosmisten inflaation, pimeää ainetta ja pimeää energiaa.

Kvanttifluktaatio on pohjimmiltaan magiaa.

New Scientist on kutsunut kosmista inflaatiota
täysin pöhköksi (bonkers) ideaksi.

Live Science pitää pimeää energiaa fysiikan historian surkeimpana teoreettisena ennusteena.

Pimeän aineen ja pimeän energian olemassaolosta ei ole todisteita.

Äskettäin Stephen Hawking työnsi lusikkansa tähän soppaan.

Popular Science julkaisi videon, jolla Neil de Grasse Tyson kysyy Hawkingilta, mitä oli ennen big bangia.
.
Mitään ei ollut olemassa, oli hänen vastauksensa.

Hawking selitti, että alussa tavallisen ajan sijasta oli kuvitteellinen aika, joka toimi ikään kuin avaruuden neljäntenä ulottuvuutena. Hän vertaa avaruusaikaa mihin tahansa kaartuvaan pintaan ja sanoo, että etelänavan eteläpuolella ei ole mitään. Samoin myös ennen big bangia ei ollut mitään.

Loogista?

Hawking ei läheskään aina ole johdonmukainen. Hän on sekä varoittanut ahneista avaruusolennoista että sijoittanut pennosiaan ulkoavaruuden elämän etsintään.

Hän uskoo, että fysiikan lait loivat universumin, mutta hyväksyy sen, että inflaatio rikkoi näitä lakeja alussa, jolloin universumin sanotaan laajentuneen valon nopeutta vikkelämmin.


Lähde:

Bartels, Meghan. 2018. Watch Stephen Hawking explain what he thinks came before the big bang. Newsweek (3.3.).

Big bang vaikeuksissa: Pimeää ainetta ei ole

Gravitaatiolinssi kuuluu Einsteinin painovoiman ennustuksiin. Kuva: NASA, N. Benitez (JHU), T. Broadhurst (Racah Institute of Physics/The Hebrew University), H. Ford (JHU), M. Clampin (STScI), G. Hartig (STScI), G. Illingworth (UCO/Lick Observatory), the ACS Science Team ja ESA.




Joel Kontinen

Big bang on henkitoreissaan. Alkuräjähdykseen perustuvassa kosmologiassa alkaa olla niin paljon reikiä, että sitä on liki mahdotonta parsia kokoon.

Alussa piti olla kvanttifluktuaatio, mutta tästä ei ole mitään todisteita.

Sitten koitti inflaatioksi kutsuttu vaihe, jolloin koko universumi oletettavasti laajeni valon nopeutta vikkelämmin.

Äskettäin New Scientist kutsui inflaatiota täysin pöhköksi (bonkers) ideaksi.

Alkuräjähdyksen olisi pitänyt tuottaa yhtä paljon antimateriaa kuin materiaa, jolloin koko maailmankaikkeus olisi poksahtanut hajalle.

Antimateria on enimmäkseen pysytellyt piilossa, joskin välillä fyysikot ovat raportoineet havainneensa pikkuruisia määriä tätä ujon pelokasta ainetta.

Pimeä aine ja yhtä pimeä energia ovat niin ikään hukassa, vaikka 95 prosenttia universumin aineesta ja energiasta pitäisi koostua juuri niistä.

Tutkijat eivät vuonna 2012 löytäneet mitään todisteista pimeästä aineesta.

Tämä kesänä päättynyt kaksivuotinen koe ei niin ikään havainnut siitä merkkiäkään.

Äskettäin Margot Brouwer (Leidenin yliopisto) ja kollegat yrittivät mitata, miten gravitaatiolinssi toimii suurennuslasin tavoin ja taittaa ja voimistaa kauempana olevien galaksien valoa, niin kuin Einstein oli ennustanut.

He yrittivät myös mitata galaksien pimeää ainetta, mutta huomasivat, että havainnot voitiin selittää jopa hieman paremmin turvautumatta hypoteettiseen pimeään aineeseen.

Näyttää siltä, että alun perin Mordehai Milgromin kehittämään Modified Newtonian Dynamics (MOND) -teoriaan perustuva malli vastaa paremmin todellisuutta.

Pimeälle energialle kuuluu yhtä huonoa kuin pimeälle aineelle.

Mitä tästä opimme? Alussa ei ollut kvanttifluktuaatiota vaan Sana, jossa ei ole mitään pimeää.

Tämä valo loistaa edelleenkin pimeydessä.

Lähde:

Anderson, Mark. 2016. First test of rival to Einstein’s gravity kills off dark matter. New Scientist (15.12.).