New species found in Asia

 

 

The Hipposideros kingstonae bat

Image courtesy of Pipat Soisook

Joel Kontinen

According to evolution, species live for a certain time and then they die.  However, a new study shows that in Asia, more species are coming to life,“The Greater Mekong region of Asia hosts a wealth of rare and unstudied species – 173 new species of plants, 26 reptiles, 17 amphibians, 15 fish and three mammals were described last year.

 Hipposideros kingstonae, this tiny leaf-nosed bat can be found from Thailand to Borneo. DNA analysis confirmed that Hipposideros kingstonae was a new species in 2023.

It isn’t known where the diminutive bat, which weighs between just 4.9 and 7 grams, roosts. It has been sighted near large limestone caves, suggesting it could shelter inside them, but also in areas far away from any known caves, so it could roost in tree hollows.”

 Source:

Luke Taylor 2024 ‘Vampire’ hedgehog among 234 new species identified in Asia | New Scientist 16 December 

Jellyfish can learn without a brain

 

Image courtesy of Jan Bielecki. 

Joel Kontinen 

“Caribbean box (Tripedalia cystophora) jellyfish can learn from experience, even though they lack a central brain.”

Researchers thought that the jellyfish was one of the simplest kinds of animals, so this discovery sheds new light into the so-called evolution of learning, 

Here the researchers  “ used grey stripes, rather than black, so that the “roots” would look further away than they were – an optical illusion that initially caused the jellyfish to bump into the tank walls. But after a seven-and-a-half-minute session in the striped tank, each of the 12 jellyfish they tested began pivoting to avoid the walls, suggesting they learned from the collisions and changed their behaviour accordingly. By the end of the experiment, the jellies had cut their crashes in half and quadrupled their successful swerves.”

Source:

Wetzel,  Corryn. 2023,.  Jellyfish can learn from experience even though they lack a brain. , New Scientist 22 September,

Satakielen siipi lyhenee -kiitos ilmastomuutoksen

Kuva: Carlos Delgado, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

John Keats nimitti satakieltä ”puiden kevytsiipiseksi Dryadiksi”. Mutta hyvin juhlittu pieni lintu, jolla on kaunis lauluääni, saattaa olla yhä uhanalaisempi, koska sen siipi lyhenee.

Satakieli tekee eeppisen matkan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Eurooppaan joka kesä, mutta Englannissa on tuskin 7000 pesäparia.

Tutkijat, jotka tutkivat Espanjan keskiosan kahden satakielen populaation siipikokoja, ovat havainneet, että siipien keskimääräinen pituus suhteessa kehon kokoon on vähentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Lyhyempisiipisten lintujen havaittiin olevan vähemmän todennäköisesti palaamassa pesimäalueilleen ensimmäisen Afrikan matkansa jälkeen.

The Auk: Ornithological Advances lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama luonnonvalinta suosii lyhyempisiipisiä lintuja.

Viime vuosikymmeninä kevään ajoitus on muuttunut Espanjan keskiosassa, ja kesäkuivuudet ovat pitkittyneet, jolloin satakielillä on lyhyempi aika poikasten kasvattamiseksi.

Tutkijat uskovat, että on joukko mukautuksia, jotka tekevät satakielestä tehokkaita muuttolintuja, mukaan lukien pitkä siipiväli, suurempi munimismäärä ja lyhyempi elinikä, joita hallitsevat joukko kytkettyjä geenejä. Tämä tarkoittaa, että selektiivinen paine yhden ominaisuuden muuttumiseen vaikuttaa myös muihin ominaisuuksiin.

Jos kuivuuspaine johtaa menestyneimpiin lintuihin munimaan pienempiä munamääriä, joissa on vähemmän nuoria, niin voi olla, että nämä satakielet menettävät myös muut siihen liittyvät piirteet, jotka tekevät niistä niin tehokkaita siirtolaisia. Tämä on esimerkki sopeutumattomuudesta, jossa lajien reagoinnit muuttuviin olosuhteisiin aiheuttavat lopulta haittaa.

"On paljon todisteita siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa muuttolintuihin, muuttaa niiden saapumis- ja munimispäivämääriä sekä fyysisiä ominaisuuksia viime vuosikymmeninä”, sanoi ensisijainen kirjoittaja Carolina Remacha Madridin Complutense-yliopistosta.

”Jos haluamme ymmärtää täysin, kuinka lintukannat mukautuvat uusiin ympäristöihin auttaaksemme niitä vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin, on tärkeää kiinnittää huomiota väärinkäyttävän muutoksen mahdollisiin ongelmiin.”

Tämä taitaa olla niitä tutkimuksia, jolla luonnonvalinta yhdistetään ilmastonmuutokseen.

Lähde:

Barkham, Patrick. 2020 Nightingales at risk due to shorter wings caused by climate crisis The Guardian 1.4.

Kun linnusta tehtiin dinosaurus

Archaeopteryx näyttää linnulta, mutta jotkut tutkijat pitävät sitä dinosauruksena.




Joel Kontinen

Kun harakan kokoisella lintufossiililla on siivet ja sulat ja se näyttää linnulta ja kun sillä on linnun nokka ja toivomusluu, sitä voisi luulla linnuksi.

Tutkijat ovat joka tapauksessa pitkään kiistelleet Archaeopteryxistä, koska sillä on myös jonkin verran matelijan piirteitä, esimerkiksi pitkä luinen pyrstö, hampaat ja kynnet siivissä.

Harvalla matelijalla on pyrstöä tai siipiä, mutta kynnet ovat sikäli matelijamaiset, että evolutionistit toivottivat Archien matelijoiden ja lintujen välimuodoksi.

Richard Prum ja Alan Brush myönsivät kuitenkin vuonna 2003 Scientific American -lehdessä: "Archaeopteryx ei tarjoa uusia näkemyksiä siitä, miten sulat kehittyivät, koska sen omia sulkia on miltei mahdotonta erottaa nykylintujen sulista."

Tuuli on sen jälkeen kääntynyt, ainakin vähäksi aikaa. Nature julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka uhkaa tiputtaa Archaeopteryxin orreltaan. Tutkijat hankkivat dinosauruksena pitämänsä Xiaotingia zhengn jäämistön fossiilikauppiaalta, joten kukaan ei voi olla täysin varma siitä, mistä se on kotoisin.

Tutkimusryhmän johtaja paleontologi Xing Xu uskoo joka tapauksessa, että Xiaotingia on peräisin Liaoningista Kiinasta myöhäisen jurakauden noin 161–145 miljoonan vuoden ikäisestä kerrostumasta.

Xing Xu ja kollegat uskovat, että Xiaotingia zhengi on dinosaurus. Vaikka heillä (tai muillakaan) ei ole todisteita siitä, että fossiililla oli sulkia, se muistuttaa mitoiltaan Archaeopteryxiä. Ja koska se saattaa olla hiukan vanhempi kuin 150 miljoonan vuoden ikäinen Archie, he uskovat että heidän dinosauruksensa on kaikkien lintujen isosetä.

Archaeopteryxin sulat ja muut lintumaiset piirteet eivät paina vaakakupissa paljon, kun toisessa kupissa on pyrkimys etsiä todisteita siitä, että linnut ovat dinosaurusten jälkeläisiä. Samalla vastakkaiset todisteet lakaistaan maton alle.

Lähteet:

Kaplan, Matt. 2011. Archaeopteryx no longer first bird. Nature news (27.7.).

Prum, Richard O. and Alan H. Brush. 2003. Which Came First, the Feather or the Bird? Scientific American 288 (3): 60 –69.