Aamulehti: Musiikin alkuperä askarruttaa evolutionisteja

Myös neandertalinihmiset harrastivat musiikkia.




Joel Kontinen

Evolutionistit ovat selittäneet musiikin synnyn monin tavoin, mutta yksikään niistä ei ole vakuuttava.

Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Peter Portin tunnetaan darvinistisen evoluution puolestapuhujana. Hiljattain hän tuli Aamulehdessä paljastaneeksi, että kehitysoppi ei ole pystynyt selittämään, miten niinkin yleinen ilmiö kuin musiikki sai alkunsa:

”Musiikki ei - - kiistatta näytä palvelevan mitään biologista tarkoitusta.”

Ongelma on siinä, että puhdasoppisen darvinismin mukaan kaikella pitää olla jokin eloonjäämistä tukeva tarkoitus, koska se ei tunnusta henkisen (eikä hengellisen) ulottuvuuden olemassaoloa.

Portin luettelee musiikin potentiaalisia tarkoituksia (puhekyvyn sivutuote, sukupuolivalinnan tuote, ryhmän yhteenkuuluvuuden lujittaja, sylilapsien tyynnyttäjä), mutta ei pidä yhtäkään hypoteesia täysin uskottavana.

Suomeksi sanottuna: darvinisteilla ei ole nykyisin yhtään sen parempaa selitystä musiikin synnystä kuin Charles Darwinilla muinoin.

Portin ehdottaa, että musiikki saattaa olla kytköksissä puhekykyyn, joka niin ikään on suuri ongelma evoluutiolle. Miten ihmeessä vivahteikkaat kielet ovat voineet kehittyä apinaihmisten murahtelusta?

Tiedämme nykyisin, että kielillä on tapana rappeutua. Kielitieteilijät eivät tunne yhtään muinaista kieltä, joka olisi primitiivinen. Vuosisatojen saatossa entropian laki vaikuttaa myös kielissä. Tämän voi huomata esimerkiksi vertaamalla espanjaa latinaan. Vaikka espanja ei olekaan kielistä helpoin (vaikean verbioppinsa vuoksi), sitä oppii huomattavasti nopeammin kuin latinaa, josta se on kehittynyt darvinismista tyystin poikkeavalla tavalla.

Vaikka darvinismilla on monenlaisia myyttejä kielen synnystä ja kehityksestä, ne eivät saa tukea kielitieteestä, jonka näkemykset ovat paljon lähempänä Genesistä kuin Lajien syntyä.

Lähde:

Portin, Petter. 2011. Musiikin alkuperä on mysteeri. Aamulehti 22.4., A2.

Uusin apinatarina: musiikki sai syntynsä apinoiden rummutuksesta

Ennen Mozartia soitin minä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Musiikki kehittyi apinoiden rummutuksesta, väitetään tuoreessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehden verkkoversiossa. Tutkimus sai alkunsa siitä, kun tiedemiehet huomasivat, että apinoilla oli tapana rummuttaa häkkiensä ovea ja muita objekteja.

Max Planck Instituten tutkijat skannasivat hiljattain reesusmakakien (Macaca mulatta) aivoja, kun nämä kuuntelivat joko rummutusta tai muiden apinoiden kutsuhuutoja. He huomasivat, että äänet aktivoivat aivojen ohimolohkon eli alueen, joka ihmisissä on yhdistetty puheeseen ja näköön.

Aivotutkija Christoph Kayserin mukaan rummutus sai alkunsa viestintämuotona, ilmeisesti kädellisten evoluution alkuhämärässä.

Ihmiset käyttävät paljon ei-verbaalista eli sanatonta viestintää. Me esimerkiksi taputamme käsiämme, koputamme oveen ja rummutamme. Käytämme raajojamme synnyttääksemme toistuvia ääniä eli rytmejä.

Kayser ja kollegat siis päättelevät, että evoluution edetessä rummutuksesta kehkeytyi se, mihin nyt tarvitsemme korvatulppia, jotta säilyttäisimme edes kuulon rippeet.

Apinoiden nykyiset musiikkimieltymykset eivät kuitenkaan voi kertoa mitään musiikin alkuperästä. Tutkimus on tyypillinen darvinistinen sekoitus havaittua käyttäytymistä ja silkkaa spekulaatiota.

Ei siis mitään uutta auringon alla. Jo Charles Darwin spekuloi, että musiikki sai alkunsa apinaihmisten kutsuhuudoista.

Apinatarinat näyttävät edelleenkin voivan hyvin tiedejulkaisuissa, vaikka niillä ei juurikaan pitäisi olla tekemistä tieteen kanssa.




Lähde:

Choi, Charles Q. 2009. Monkey Drumming Suggests the Origin of Music. LiveScience (16.10.) http://www.livescience.com/animals/091016-monkey-drumming.html