Kieli on evoluutiolle musta laatikko

En ymmärrä puhetta.



Joel Kontinen

Kieli on evoluutiolle musta laatikko. Evolutionistit ovat koittaneet saada isojen apinoidet puheet kuulostamaan vähän kuin ihmisiltä.

Mutta heidän on täytynyt todeta, että mikään iso apina genetiikoltaan, congitoltaan tai sosiaaliselta kommunikoinniltaan ei voisi kilpailla ihmisen kanssa.

Toisin sanoen, mikään iso apina ei ole muita suurempi.

Evolutionistien on siis löydettävä isojen apinoiden yhteisiä piirteitä, jotka voisivat tehdä niistä ihmisen kaltaisia.

Mutta David Caatcpoole sanoo, että he ovat "laiminlyöneet Raamatun, joka kertoo meidän menneisyydestämme".

Lähde:

Catcpoole, David, 2020. Puzzle Over Evolution Of Language, Creation,42. 2 ,56.

Ihmisen kieli voi luultavasti haistaa

Kuva: Genusfotografen (Tomas Gunnarsson) / Wikimedia Sverige, CC BY-SA 4.0).


Joel Kontinen


Ihmisen aivot kehittyvät sinfonian (tai baletin) tavoin, aivotutkijat sanovat.

Ja myös dopamiini erottaa ihmisen apinoista, ja meidät on ohjelmoitu ymmärtämään runoutta. Myös vauvat on ohjelmoitu ymmärtämään runoutta.

Kielesi soluilla näyttää olevan hajuaisti. Tutkijat tiesivät jo aikaisemmin, että haju ja maku ovat yhteydessä syvästi toisiinsa ja aivoihin. Haju tarjoaa suurimman osan aromia koskevista monimutkaisista tiedoista. Mutta uusi tutkimus, joka julkaistiin verkossa tiistaina (24. huhtikuuta) Chemical Senses -lehdessä, osoittaa, että molemmat aistit näyttävät olevan yhteydessä kielesi pintaan.

"Haju-reseptorien ja makureseptorien läsnäolo samassa solussa antaa meille mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutkia vuorovaikutusta hajun ja maun ärsykkeiden välillä kielellä", tutkimuksen vanhempi laatija Mehmet Hakan Ozdener sanoi lausunnossaan.

Havainto viittaa siihen, että ihmisen makusolut saattavat olla monimutkaisempia kuin aikaisemmin tutkijat ajattelivat. Maku on melko suoraviivaista, se lajittelee kemikaalit vähintään viiteen luokkaan: makea, suolainen, hapan, katkera ja umami.

Tutkijat altistivat makusolut hajumolekyyleillä. Solut vastasivat niin kuin ne olisivat olleet hajusoluja.

Lähde:

Letzter, Rafi. 2019. Human Tongues Can Apparently Smell Things. Live Science (24.4.).

Tutkimus: Aivot valmistelevat pikkulapsia oppimaan uusia taitoja

Nyt minä piirrän. Kuva: CCO/Public domain.





Joel Kontinen

Vauvat näyttävät oppivan kävelemään ja muita uusia taitoja liki silmänräpäyksessä, mutta tuoreen Child Development -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan heidän aivonsa auttavat heitä valmistautumaan suoriutumaan niistä jo kauan ennen kuin he ottavat ensi askeleensa.

Vauvojen aivot on kaikesta päätellen ohjelmoitu auttamaan heitä omaksumaan uusia taitoja.

Aivoja voitaneen verrata tietokoneen käyttöjärjestelmään, joka valmistelee konetta suoriutumaan pyydetyistä tehtävistä.

Aivot tosin ovat monin verroin ihmeellisemmät kuin tehokkainkin tietokone, joka ei nimestään huolimatta tiedä mitään.

Penn Staten tutkijoiden mukaan kuulu psykologi Jean Piaget ei ollut täysin oikeassa sanoessaan, että lapset oppivat taitoja pyrähdyksittäin.

Tutkijat testasivat 28 pikkulasta kuukauden välein. Ensimmäisessä kokeessa vauvat olivat puolivuotiaita, ja testit jatkuivat, kunnes he täyttivät vuoden.

Testinä käytettiin klassista koetta, jossa vauvan pitää ratkaista, onko piilotettu esine olemassa sen jälkeen, kun sitä ei enää näy.

EEG eli Aivosähkökäyrätutkimus paljasti, että aivot valmistivat vauvaa pikkuhiljaa ratkaisemaan tehtävän.

Pikkulasten oppiminen haastaa darvinistisia käsityksiä.


Kielen oppiminen alkaa jo ennen syntymää. Vastasyntyneet osaavat erottaa pienet ja isot luvut toisistaan, ja pikkulapset pystyvät oppimaan vieraan kielen vaivatta ennen kolmatta ikävuottaan.

Lähde:

Pennsylvania State University. 2018. Baby brains help infants figure it out before they try it out. MedicalXpress. (17.1.).

Vastasyntyneet pystyvät erottamaan isot ja pienet luvut toisistaan

Vastasyntyneet tietävät, mikä luku on iso ja mikä pieni. Kuva: MjolnirPants, public domain.





Joel Kontinen

Äsken tutkijat huomasivat, että vauvat alkavat oppia kieltä jo ennen syntymäänsä.

Näyttänee siltä, että vauvat on ohjelmoitu tunnistamaan kieltä.

Uusi tutkimus viittaa siihen, että muutaman tunnin ikäiset lapset myös tunnistavat numeroiden eron.

Padovan yliopistossa (Università degli Studi di Padova) tehdyssä tutkimuksessa 12 – 117 tunnin ikäisille vauvoille opetettiin numero 12. Kun heille sitten näytettiin sitä pienempi luku (kaksi valkoista neliötä ja kunkin neliön sisällä oli neljä mustaa neliötä vierekkäin), he katsoivat enemmän vasemmalle.

Kun heille näytettiin kaksi valkoista neliötä, joiden sisällä oli yhteensä 36 mustaa neliötä, he katsoivat oikealle.
Vauvat myös osasivat sijoittaa luvun 12 vasemmalle, jos edellinen luku oli isompi (eli 36), ja oikealle, jos edellinen luku oli pienempi (eli 4).

Vauvoilla oli myös suhteellisuudentajua: Jos heille ensin näytettiin isompi luku (36 neliötä), he sijoittivat luvun 12 vasemmalle. Jos edellinen luku oli pienempi (4), he sijoittivat kahdentoista oikealle.

Jotkut tutkijat uskovat, että ihmisen aivot on ohjelmoitu arvostamaan runoutta.

Tämä kertoo meille erittäin älykkäästä suunnittelusta, johon on voinut pystyä vain kaiken Luoja.

Lähteet:

Hamzelou, Jessica. 2017. Newborn babies already have a sense of how numbers work. New Scientist (22.8.).

Rugani, Rosa et al. 2017. A mental number line in human newborns. bioRxiv (13.7.).

Kielen oppiminen alkaa ennen syntymää, tuore tutkimus ehdottaa

Tämä kertoo uskottavammin kielten alkuperästä kuin darvinistiset uskomukset. Kuva: Pieter Brueghel vanhempi: Baabelin torni (1563), public domain.




Joel Kontinen

Vauva pystyy erottamaan, puhuuko joku lähistöllä englantia vai japania jo kuukautta ennen syntymäänsä, tuore NeuroReportissa julkaistu tutkimus ehdottaa.

Tutkijat ovat jo pitkään arvelleet, että ihmisellä kielen kehitys alkaa hyvin varhain. Sitä ei tosin ole pystytty kokeellisesti näyttämään todeksi näin vakuuttavasti kuin vasta nyt.

Kansasin yliopiston kielitieteen apulaisprofessori Utako Minai kollegoineen tutki amerikkalaisten odottavien äitien syntymättömiä vauvoja ultraääntä tehokkaammalla menetelmällä.

Sikiö reagoi kielen vaihtumiseen muuttamalla sydänrytmiä.

Monet kielitieteen löydöt viittaavat siihen, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan kieltä.

Evolutionistille kielen alkuperä ja kehitys ovat suuria mysteerejä.

Genesis ja Baabelin kieltensekoitus kuvaavat kielten alkuperää ja kehitystä uskottavammin kuin darvinistiset selitykset.

Lähde:

University of Kansas. 2017. Language development starts in the womb. Science Daily. (18.7.).

Pikkulapset tyrmäävät darvinistiset odotukset oppimalla vieraan kielen vaivatta ennen kolmatta ikävuottaan

Apinat eivät opi vierasta kieltä.





Joel Kontinen

Alle kolmivuotiaat lapset voivat oppia vierasta kieltä ilman, että heidän äidinkielen taitonsa kärsivät, tuore Mind, Brain, and Education -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo.

Washingtonin yliopiston oppimis- ja aivotieteiden instituutin (University of Washington Institute of Learning & Brain Sciences, I-LABS) tutkijat kouluttivat 16 yliopiston opiskelijaa ja äskettäin loppututkintonsa suorittanutta kahden viikon ajan käyttämään instituutin kehittämää kielenoppimisstrategiaa ja lähettivät nämä Madridiin opettamaan 7–33,5 viikon ikäisiä espanjalaislapsille englantia 18 viikon aikana tunnin viikossa.

Ohjelma painotti sosiaalista vuorovaikutusta ja leikkiä.

Lapset oppivat keskimärin 74 sanaa tai sanontaa viikossa ja myös muistivat oppimansa kontrollikokeessa, joka pidettiin 18 viikon päästä. Heidän espanjan taitonsa karttuivat myös samaan aikaan.

Kontrolliryhmän lapset oppivat tuona aikana noin 13 sanaa tai sanontaa viikossa.

Tutkimus on luomisperspektiivistä katsottuna kiinnostava. Siinä käy ilmi ihmisen luontainen kyky oppia kieltä.

Evoluutio ei pysty selittämään kielen syntyä. Darvinistiset selitykset eivät ole alkuunkaan uskottavia.

Kielen alkuperä ja kehitys ovat darvinistisia mysteerejä.

Kieli kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta, ja Baabelin kieltensekoitus on varteenotettava selitys nykykielten synnystä ja kehityksestä.

Lähde:

Bach, Deborah. 2017. New study shows how exposure to a foreign language ignites infants' learning.MedicalXpress (17.7.).

Ihmisen aivot on ohjelmoitu arvostamaan runoutta

Ihmiset arvostavat luonnostaan vanhaa runoutta, esimerkiksi Beowulfia. Kuva: Public domain.





Joel Kontinen

Ihmiset ovat kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina arvostaneet runoutta suuresti. Tämä on suuri mysteeri niille, jotka ovat omaksuneet naturalistisen /materialistisen maailmankatsomuksen.

Moni ateisti kieltää aineettoman ulottuvuuden. Kaikki aivotoiminta on pelkistettävissä atomien liikkeiksi. Tästä voi koitua absurdeja seurauksia: Jerry Coyne ei usko edes vapaaseen tahtoon. Daniel Dennett vertaa ihmisen aivoja tietoiseen muurahaiskekoon.

Evoluutio ei pysty selittämään tietoisuutta, eikä darvinismi tietoisuuden kehitystä aineettomasta.

Kieli kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta. Tiedämme, että vauvat on ohjelmoitu ymmärtämään kieltä.

Aivot toimivat hämmästyttävän mutkikkaasti ja tehokkaasti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan aivomme on ohjelmoitu arvostamaan runoutta.

Tai ehkä olisi kuvaavampaa sanoi, että aivomme rakenne auttaa meitä pitämään klassisesta runoudesta:

Professori Guillaume Thierry (Bangor University) kollegoineen tutki, miten koehenkilöt reagoivat tekstiin, joka joko noudatti perinteistä walesilaista runoutta tai rikkoi sen sääntöjä.

Nämä osasivat kymriä eli walesin kieltä, mutta eivät olleet tutustuneet muinaiswalesilaiseen runouteen. He joka tapauksessa huomasivat heti, noudattiko umpimähkään valittu tekstinpätkä runouden sääntöjä.

Aivokuvaus viittasi siihen, että tulokset eivät perustuneet sattumaan.

Meidät on tehty ihmeellisesti, niin kuin kuningas Daavid sanoo Psalmissa 139.

Lähde:

Frontiers. 2017. Is the human brain hardwired to appreciate poetry? Science Daily. (17.2.).

Kieli kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta, jota ei voida selittää darvinistisella kielitarinalla

Papukaija pystyy toistamaan yksittäisiä sanoja tai lauseita, mutta se ei osaa kehittää kieltä.




Joel Kontinen

Leuka ei ole ainoa tekijä, joka erottaa meidät eläimistä. Kieli on evoluutiolle vieläkin suurempi mysteeri.

Maailmassa on nykyisin yli 7 000 puhuttua kieltä. Yksikään niistä ei ole primitiivinen, vaan niiden puhuja kykenee kommunikoimaan samaa kieltä puhuvan yksilön kanssa hyvin ymmärrettävästi.

Darvinistille kielen synty jää suureksi mysteeriksi ja tarinoiden aiheeksi.

Myös neandertalilaisilla oli FOXP2 -geeni, joka nykyihmisessä yhdistetään puhekykyyn, joten meillä ei ole pätevää syytä epäillä heidän kielitaitoaan. Kaikki evolutionistit eivät kuitenkaan haluaisi suoda neadertalinihmiselle eikä H. erectukselle tätä taitoa – lähinnä ideologisista syistä.

Jotkin sosiaaliset eläimet, esimerkiksi muurahaiset ja mehiläiset, pystyvät toimimaan yhdessä, vaikka niillä ei olekaan varsinaista kieltä. Mutta niiden kommunikointi rajoittuu vain ryhmän sisäpuolelle.

Ihminen sen sijaan pystyy viestimään kaikkien muiden lajitoveriensa kanssa, kunhan yhteinen kieli löytyy.

Me emme voisi rakentaa korkeakulttuuria, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Isot apinat eivät siihen pysty, koska ne eivät osaa puhua.

Me olemme suosikkeja, koska meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Samalla meillä on myös moraalinen vastuu, joka eläimiltä puuttuu tyystin.

Lähde:

Pagel, Mark. 2016. How humans evolved language, and who said what first. New Scientist (3.2.).

Kieli ei syntynyt luolaihmisten murahduksista, kielitieteilijät sanovat: darvinistinen käsitys kielen synnystä on väärä

Vuonna 2008 American Museum of Natural History vielä spekuloi protokielellä ja eleillä. Tuore tutkimus viittaa siihen, että tällainen käsitys kielen kehityksestä on pahasti pielessä.



Joel Kontinen

Darvinistisen tarinan mukaan kielet kehittyivät vähin erin luolaihmisten murahduksista ja muminasta.

Evoluution näkemys on viime vuosina kokenut kovia.

Ja lisää lunta on tulossa tupaan – jopa näin keväällä.

Tuoreessa Frontiers in Psychology -lehdessä kielitieteen professori Shigeru Miyagawa (Massachusetts Institute of Technology) ja Vitor A. Nobrega (Sao Paulon yliopisto) osoittavat, että evoluution käsitys on väärä. Heidän mukaansa kielet olivat rakenteeltaan jo alusta lähtien hierarkkisia ja mutkikkaita niin kuin nykykielet.

Vaikka Miyagawa ja Nobrega yrittävät pitää kiinni jonkinlaisesta kielen evoluutiosta, he joka tapauksessa seuraavat Noam Chomskyn jalanjäljissä ja ovat tehneet melkoisen pesäeron perinteiseen darvinistiseen ajatteluun, joka ei tunnetusti ole kyennyt selittämään kielen syntyä ja kehitystä uskottavasti.

Genesiksen mukaan ihminen osasi jo historian aamunkoitossa käyttää kieltä luovasti.


Lähde:

Massachusetts Institute of Technology. 2015. The rapid rise of human language. Science Daily (31.3.).

Vauvat on ohjelmoitu ymmärtämään puhetta, uusi tutkimus osoittaa

Ihmisen aivot ovat erittäin tehokkaat ja hyvin suunnitellut. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Meidän on entistä vaikeampaa selittää kielen omaksuminen ja edes ymmärtäminen pelkästään naturalistisesta perspektiivistä.

Noam Chomsky totesi jo 1950-luvulla, että ihmisvauvoilla on synnynnäinen “kielenomaksumisväline,” joka auttaa niitä oppimaan puhuttua kieltä. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että vauvoilla on tämä kyky jo ennen syntymää.

Nature news kuvaili äskettäin the Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistua tutkimusta:

“Vaikka jopa kolme kuukautta ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen aivot ovat vielä rakenteilla, he kykenevät jo tunnistamaan puheesta tavuja samalla tavalla kuin aikuiset, aivokuvaustutkimus osoittaa.”

Mistä tämä voisi johtua? Voisi luulla, että ihmisvauvat on ohjelmoitu ymmärtämään puhuttua kieltä. Tämä viittaa erittäin älykkääseen suunnitteluun.

Tietoisuuden tavoin myös kieli - joka on täysin immateriaalinen eli aineeton ominaisuus – sopii huonosti evoluutiomalliin.

Lähde:

Nuzzo, Regina. 2013. Babies' brains may be tuned to language before birth: Brain imaging shows that premature babies process speech in similar ways to adults. Nature News (25.2.).