Pohjois-Dakotasta löytyi dinosaurusten hautausmaa

Näyttääkö tämä vedenpaisumukselta? Kuva: Robert DePalma, UC Berkeley.


Joel Kontinen

Pohjois-Dakotassa on löydetty dinosaurusten hautausmaa. Mutta dinojen surman piti tapahtua tuhansien kilometrien päässä Chicxulubin kraatterilla, joka on Meksikossa.

Nyt avatussa surmapaikassa on fossilisoituneet kalat, kasvillisuus, nisäkkäät, hyönteiset, meren matelijat ja jopa suurikokoisia triceratopsia kasaantuneena toinen toisensa päälle, kun kymmenmetrinen vesiseinä peitti ja hautasi kaikki elävät olennot alleen.

Paleontologi Robert DePalma kertoo, että se on ensimmäinen suurten elämänmuotojen massakuolemakokoelma, joka on koskaan löydetty dinosauruksen sukupuuttoon liittyvästä tapahtumasta.

Nämä massakuolemat kumoavat Genesiksen aukkoteorian.

Ainoa asia, joka liittää dinot joukkosurmaan oli lapasammet, joilla oli tektiiteissä eli suurissa asteroiditörmäyksissä syntynyttä jähmettynyttä lasimeteoriittia suussaan. Kalat etsivät ruokaa. Asiantuntijat sanovat, että ne olivat syöksyn ensimmäiset uhrit.

Näin evoluutio taas ottaa kunnian itselleen, vaikka Pohjois-Dakota on tuhansien kilometrien päässä Meksikosta, jossa dinojen joukkosurma havaittiin. Nyt oli kyseessä sekä vesi, jota tarvittiin vedenpaisumuksessa, josta on jälkiä Kiinasta, Australiasta, Siperiasta ja Madagaskarilta.

Lähde:

Macdonald, Cheyenne. 2019. The day the dinosaurs died: Palaeontologist discovers incredible 66 million-year-old graveyard packed with fish, mammals, and a Triceratops that were buried by tsunami from the asteroid that wiped out 75% of life on Earth .Daily Mail.com (29.3.).

Luominen, kuusi päivää ja Genesiksen aukkoteoria

Maan ja meren lisäksi Jumala loi myös taivaan luomisviikon aikana.



Joel Kontinen

”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on” (2. Moos. 20:11).

Kesä on taas kerran tuonut keskustelun Genesiksen aukkoteoriasta kristillisille foorumeille. Jotkut näkevät Raamatun kahden ensimmäisen jakeen välissä miljoonien vuoden aukon. Teorian kannattajien mukaan fossiilit muodostuivat tänä aikana.

Suomessa aukkoteoriaa tekivät tunnetuksi etenkin professori Aapeli Saarisalo ja Israelin ystävänä tunnettu Kaarlo Syväntö. Heillä oli sikäli paljon auktoriteettia kristittyjen keskuudessa, että harva uskalsi olla eri mieltä heidän kanssaan.

He opettivat, että 1. Moos. 1:2 tulisi ymmärtää siten, että maa tuli autioksi enkeliruhtinas Lusiferin kapinan seurauksena. Heidän mukaansa Hesekiel 28:11–19 ja Jesaja 14:12–14 kuvaavat tätä kapinaa, vaikka Hesekielin jakso puhuukin ensisijaisesti Tyroksen kuninkaasta.

Muiden aukkoteorian kannattajien tavoin he vetosivat siihen, että Jesaja 45:18:n mukaan maata ei luotu autioksi vaan asuttavaksi.

Meidän tulee kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat erehtyväisiä. Raamatun oma todistus tukee selvästi sitä, että Jumala loi kaiken yhden ja ainoan luomisviikon aikana.

Vanha testamentti käyttää ainakin kolmessa jakeessa samaa sanaa taivaasta: shamayim (שָׁמַ֫יִם) kohdissa 1. Moos.1:1, 2. Moos. 20:11 ja 2. Moos. 31:17. Kaikki viittaavat alkuluomiseen.

Taivas tarkoittanee tässä yhteydessä koko universumia. Mikään ei viittaa siihen, että Jumala olisi luonut universumin kahdesti.

Aukkoteorian kannattaja uskoo, että maan povessa olevat fossiilit kertovat Lusiferin kapinasta. Mutta miksi Jumala olisi luonut esimerkiksi auringon, kuun ja tähdet uudestaan (1. Moos. 1:16), kun Hän teorian mukaan olisi vain muokannut maan uudestaan?

Etenkin, kun teorian mukaan Lusifer kapinoi Eedenissä eli maan päällä.

Olen tarkastellut aukkoteorian ongelmia myös täällä, täällä, täällä ja täällä.

Apostoli Paavali sanoi Jumalan teoista: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan” (Room. 1:20).

Ketkä niitä ovat nähneet? Etenkin ihmiset. Aadam ja Eeva näkivät niitä jo alussa.

Eeden kumoaa Genesiksen aukkoteorian

Peter Paul Rubens ja Jan Brueghel: Syntiinlankeemus. Kuva Wikipediasta. Aukkoteorian kannattajat näkevät tässä jo toisen syntiinlankeemuksen.





Joel Kontinen

Genesiksen aukkoteoria (eli käsitys, jonka mukaan 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen ja toisen jakeen välissä on vuosimiljoonia kestänyt aukko) nostaa vielä joskus päätään, vaikka siinä on monia ylipääsemättömiä tieteellisiä ja teologisia ongelmia.

Aukkoteorian perustelut ovat täynnä aukkoja.

Teologisesti vakavin ongelman on kuolema ennen Aadamin lankeemusta. Jumala ei siinä luo ihmistä alussa vaan miltei lopussa.

Aukkoteorian mukaan ensimmäinen luotu maailma tuhoutui Lusiferin myyttisessä tulvassa, josta Raamattu vaikenee täysin. Sen kannattajat vetoavat ensisijaisesti kahteen Vanhan testamentin kohtaan (Jes. 14: 12–21 ja Hes. 28: 11–19).

Heidän täytyy kuitenkin tulkita niitä varsin luovasti. He saavat Hesekielin 28. luvusta Eedenin:

”Ihminen, viritä valitusvirsi Tyroksen kuninkaasta, sano hänelle: Näin sanoo Herra Jumala: --Sinä olit täydellisistä täydellisin, täynnä viisautta, itse kauneus. Olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa.”

Hesekiel ei mainitse Lusiferia, mutta he löytävät nimen Jesajan 14. luvusta.

Tällainen luova tulkinta aiheuttaa ongelmia, koska Genesiksen 2. luku viittaa vahvasti siihen, että Jumala teki Eedenin vasta sen jälkeen, kun Hän oli ensin luonut ihmisen:

”Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä.
- -
”Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.”

Jakso viitannee koko universumin luomiseen. Jumala loi tuolloin maan ja taivaan ja kaiken siltä väliltä.

Näyttää nimittäin siltä, että Genesiksen 2. luku kuvaa ihmisen luomiseen liittyviä yksityiskohtia aikajärjestyksessä.

Lusifer ei siis ole voinut olla Eedenissä ja langeta ennen kuin Eeden oli edes olemassa.

Genesiksen aukkoteorian aukkoja ei saada paikattua

Orjantappurat ja ohdakkeet ilmestyvät maailman aukkoteorian kannalta väärään aikaan.



Joel Kontinen

Genesiksen aukkoteoria näyttää elävän sitkeästi Ristin Voiton lukijapalstalla. Se näki päivänvalon Englannissa 1800-luvulla, jolloin teologit etsivät vastausta uniformitaristisen geologian eli hitaiden prosessien tuomaan haasteeseen.

Uniformitaristien isähahmoihin lukeutuva lakimies Charles Lyell tunnusti kirjeessään haluavansa vapauttaa tieteen Mooseksesta, joten hänen näkemystään voi olla vaikea luonnehtia kovin objektiiviseksi.

Leo Loikkanen (RV 40) jatkoi samalla linjalla kuin edellisessä kannanotossaan ja väitti, että Raamattu vaikenee maapallon iästä. Edesmennyt Oxfordin yliopiston Raamatun heprean professori James Barr sen sijaan sanoi, että hän ei tunne ainuttakaan maailmanluokan yliopiston heprean professoria, joka ei uskoisi, että kun ”Genesiksen sukuluettelojen vuodet lasketaan yhteen, niistä koostuu yhtäjaksoinen kronologia maailman luomisesta Raamatun historian myöhempiin jaksoihin.”

Olisi hyvä, jos aukkoteorian kannattajat vertaisivat Genesiksen 1. luvun ja 13. luvun alkujakeita (eli jakeita 1–3). Niissä on alkukielessä täysin samanlainen kieliopillinen rakenne (aukoton jatkumo), joten jo tämä riittää kumoamaan myyttisen aukon.

Kannattaisi myös verrata Genesiksen alkujaetta (”Alussa Jumala loi taivaat ja maan”) 2. Moos. 20:11:een (”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on”). Raamatun hepreassa ei ole universumia tarkoittavaa sanaa, joten Pentateukin kirjoittaja käytti merismiä eli kaiken kattavaa ilmausta. Suomeksi sanottuna Jumala loi koko universumin alusta loppuun kuudessa päivässä, myös auringon, kuun ja tähdet, joita ei olisi tarvinnut luoda uudestaan, jos Lusiferin tulvassa tuhoutui vain muinainen maapallo.

Aukkoteorian kannattajilta menee valitettavan monesti tieteen faktat ja tieteen tulkinnat sekaisin, ja he erehtyvät pitämään naturalistisia /materialistisia tulkintoja faktoina.

Varhaista Lusiferin aiheuttamaa joukkotuhoa on mahdoton samastaa nykygeologian viiteen suureen joukkotuhoon. Jumala ei ole mitenkään voinut tuhota ”muinaista maailmaa” viisi eri kertaa maapallon oletetun esihistorian aikana. Aadamin synnin seuraukset (eli orjantappurat ja ohdakkeet) näkyvät sitä paitsi jo devonikaudella – ”400 miljoonaa vuotta” ennen syntiinlankeemusta.

Iänmääritysmenetelmät puoltavat pikemminkin Genesiksen perinteistä aikaskaalaa kuin vuosimiljoonia. Huomattavia määriä radiohiiltä eli hiili-14:ää on löydetty hiilestä, dinosaurusten luusta ja jopa timanteista. Tämän pitäisi olla täysin mahdotonta, koska hiili-14:n puoliintumisaika on 5 730 vuotta, eli jo 100 000 vuoden vanhassa näytteessä ei pitäisi olla lainkaan radiohiiltä.

Pehmeät kudokset tuottavat päänvaivaa niin aukkoteorian kuin teistisen evoluutionkin kannattajille. Kambrikauden (ja jopa ediacarakauden) eläinten solut eivät ole ehtineet kivettyä yli 500 miljoonassa vuodessa, vaikka tämän pitäisi olla tieteellisesti täysin mahdotonta.

Naturalistinen käsitys universumin iästä perustuu oletukseen, että aurinkokuntamme ei ole millään tavoin erityisasemassa (ns. kopernikaaninen periaate). Mutta Raamattu viittaa siihen, että maapallo on Jumalalle hyvin erikoinen paikka, jossa Hänen Poikansa syntyi ihmiseksi.

Luomiseen uskovat tähtitieteilijät ja fyysikot ovat kehittäneet Einsteinin suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja, jotka selittävät, miten voimme nähdä kaukaisten tähtien valon suhteellisen nuoressa maassa. Tämän kumotakseen aukkoteorian kannattajien pitäisi osoittaa, että Einstein oli väärässä.

Alkuräjähdysteoriassa (big bang) on sitä paitsi suurempia ongelmia kuin nuoren maan teoriassa. Universumin lämpötila on varsin samansuuruinen kaikkialla. Tämän pitäisi olla täysin mahdotonta 13,8 miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa. Aikaa pitäisi olla kaksi kertaa enemmän, jotta lämpö olisi ehtinyt tasaantua. Bigbangiläiset joutuivat tämän vuoksi olettamaan, että koko universumi laajeni alkusekunteina valon nopeutta rivakammin.

Lähde:

Loikkanen, Leo. 2014. Maapallo on ikivanha. Ristin Voitto 40/2014, s. 9. (2.10.)

Joukkotuhot kumoavat Genesiksen aukkoteorian

Naturalistisen/ materialistisen käsityksen mukaan suuri osa eläinlajeista on kuollut sukupuuttoon eri aikoina oletettujen vuosimiljoonien saatossa. Kuva Wikipediasta. (GNU Free Documentation License, Version 1.2.)



Joel Kontinen

Genesiksen aukkoteorian piti olla vastaus vuosimiljoonien tuomaan haasteeseen. Teologit keksivät, että Raamatun kahden ensimmäisen jakeen välissä on vuosimiljoonien pituinen aukko. Näin he pystyivät uskomaan sekä pitkiin geologisiin kausiin että kuuden päivän luomiseen, joka heidän mielestään olikin uudelleenluominen.

Aukkoteorian kannattaja uskoo, että ensimmäinen maailma tuhoutui globaalisessa tulvassa Lusiferin kapinan seurauksena, ja sen jälkeen Jumala loi uuden maailman.

Teoria perustui 1800-luvun geologiseen ajatteluun, joka on nykytietämyksen valossa pahasti vanhentunutta. Naturalistisen maailmankuvan omaksuneet ihmiset uskovat, että näitä suuria joukkotuhoja oli viisi:


1 Ordoviki/siluurikausi (440 milj. vuotta sitten): 70 % lajeista kuoli sukupuuttoon
2 Devonikausi (360 milj.): 70 %
3 Permi/triaskausi (250 milj.): 70–96%
4 Trias/jurakausi (200 milj.): 75 %
5 Liitu/tertiäärikausi (65 milj.): 75 %


Jo yksin nämä joukkotuhot riittävät kumoamaan aukkoteorian. Jumala ei ole mitenkään voinut tuhota ”muinaista maailmaa” viisi eri kertaa maapallon oletetun esihistorian aikana. Aadamin synnin seuraukset (eli orjantappurat ja ohdakkeet) näkyvät sitä paitsi jo devonikaudella – nelisensataa miljoonaa evoluutiovuotta ennen syntiinlankeemusta.

On loogisempaa uskoa, että suuria joukkotuhoja oli vain yksi: Nooan ajan globaali vedenpaisumus.

Ristin Voiton lukijapalstalla on keskusteltu aukkoteoriasta jo toista kuukautta, mutta näkemyksen kannattajat eivät näytä vieläkään oivaltaneen tätä.

Jeesus, Paavali ja Pietari uskoivat, että Genesis on historiaa. He eivät tulkinneet sitä uniformitarisesta (hitaiden prosessien) perseptiivistä.

Meidänkään ei tarvitse.


Lähde:

Mass Extinctions: What Causes Animal Die-Offs? National Geographic.

Aukkoteorian perustelut ontuvat

Apollo 15 astronautti James Irwin uskoi Genesiksen luomiskuvaukseen. Kuva: NASA.




Joel Kontinen


Leo Loikkanen (Ristin Voitto 30) näyttää monien muiden tavoin uskovan, että Raamatun kahden ensimmäisen jakeen välissä on vuosimiljoonia kestänyt aukko. Hän marssittaa joukon todisteita näkemyksensä tueksi.

Niillä on yksi yhteinen piirre: Ne eivät tue aukkoteoriaa.

Aluksi hän sanoo Pietarin viittaavan esiaadamilliseen maailmaan puhuessaan vedenpaisumuksesta. Loikkainen ei ehkä ole huomannut, että sanojen merkitys on muuttunut vuosisatojen kuluessa.

Muinainen tarkoitti Pietarin päivinä tuhansien vuosien takaista aikaa. Uniformitaristisen ajattelun (eli hitaiden prosessien) sumentama nykyihminen taas ajattelee muinaisen viittaavan miljoonien vuosien päähän menneisyydessä.

Pietari viittasi muinaiseen maailmaan myös 1. kirjeessään: ”Jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.” On loogisempaa uskoa, että Pietari viittasi yhteen ja samaan tuhotulvaan molemmissa kirjeissään.

Loikkanen perusteli uudelleenluomista replenish-sanalla. Englannin kieli on kuitenkin muuttunut King James -Raamatun ajoista. Tuolloin (1600-luvulla) verbi replenish tarkoitti täyttää. Nykyisin se tarkoittaa täyttää uudestaan.

Loikkanen mainitsi myös Apollo-astronautti James Irwinin ja kuukivet. Kirjassaan More Than Earthlings: An Astronaut’s Thoughts for Christ-centered Living (1983) Irwing sanoi:” Jumala loi kaiken tyhjästä kuutena päivän -- Jumala loi maan ensimmäisenä päivänä ja sitten, 72 tuntia myöhemmin neljäntenä päivänä, teki kuun, auringon ja loput universumista.”

Tämä ei oikein kuulosta aukkoteorialta.

Loikkanen ei ilmeisesti ole perehtynyt iänmääritysmenetelmien ennakko-oletuksiin. Meillä ei esimerkiksi ole mitään keinoa tarkistaa, mikä on kivien emä- ja tytärisotooppien alkuperäinen suhde. Emme edes tiedä, onko radioaktiivisten aineiden hajoamisnopeus aina ollut vakio. Monet geologiset tutkimukset viittaavat siihen, että se voi muuttua – hyvinkin paljon. Helium esimerkiksi haihtuu zirkonista niin vikkelästi, että se jo riittää kumoamaan myytin vuosimiljoonista.

Lähde:

Loikkainen, Leo. 2014. Nuori maa on harhaoppi.(mielipidekirjoitus) Ristin Voitto 30, 13 (23.7.)

Genesiksen aukkoteoria ei toimi

Mooses ei sovi yhteen Darwinin (tai edes Lyellin) kanssa. Jusepe de Riberon maalaus vuodelta 1638. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen


Ristin Voitto –lehdessä on pitkään keskusteltu Genesiksen tulkintamalleista. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.) Aukkoteorian mukaan Genesiksen ensimmäisen ja toisen jakeen välissä on miljoonia vuosia kestänyt aukko.

Moni vanhemman polven saarnamies yritti ratkaista geologian oletettujen vuosimiljoonien ja Genesiksen historiallisen tulkinnan välisen ristiriidan turvautumalla aukkoteoriaan, jonka mukaan alkuperäinen maailma tuhoutui Paholaisen kapinassa ja 1. Moos. 1:2-2:3 on uudelleenluominen.

Aukkoteorian ongelma on siinä, että se ei toimi. Sitä on mahdotonta yhdistää Genesikseen, jos haluaa pitää kiinni radiometrisistä iänmääritysmenetelmistä, joissa tosin on suuria ongelmia, koska kukaan ei voi olla varma lähtöoletusten paikkansapitävyydestä.

Varhaisimmat H. sapensin fossiilit on ajoitettu ainakin 160 000 vuoden ikäisiksi, jotkin hampaiden perusteella liki 400 000 vuoden ikäisiksi. Ja jos laskemme H. erectuksen mukaan, joudumme palaamaan puolitoista miljoonaa vuotta ajassa taaksepäin. Emme millään voi sijoittaa Moosesta tähän palapeliin.

Aukkoteorian kannattaja ei voi uskoa kirjaimelliseen vedenpaisumukseen, joka Nooan päivinä tuhosi muinaisen maailman. Vedenpaisumus sekoitti geologiset kerrostumat, joten vuosimiljoonia ei tarvita – eikä myöskään aukkoteoriaa.

Raamattu ei tunne esiaadamillista maailmaa

Uniformitarismin popularisoija ja Charles Darwinin ystävä Sir Charles Lyell (1797 – 1875) yritti vapauttaa geologian Mooseksesta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Käsitys esiaadamilaisesta maailmasta nousi taas kerran esille RV-lehden lukijapalstalla (RV 30). Ajatus perustuu olettamukseen, että alkuperäinen luomakunta tuhoutui jo miljoonia vuosia ennen 1. Mooseksen kirjan luomisviikkoa.

Ajatus vuosimiljoonista sai alkunsa 1700-ja 1800-luvulla esitetystä geologisesta suuntauksesta, joka tunnetaan uniformitarismina. Sen mukaan menneisyyttä saa tulkita ainoastaan nykyisin vaikuttavien prosessien avulla. Uniformitarismin uranuurtajista Charles Lyell myönsi, että hänen päämääränsä oli vapauttaa tiede Mooseksesta (eli uskosta maailmanlaajuiseen vedenpaisumukseen.)

1800-luvulla teologit pyrkivät yhdistämään geologian pitkät ajanjaksot ja Mooseksen kirjoitukset. Yksi tunnetuimmista selitysmalleista oli aukkoteoria. Näin he saattoivat uskoa sekä kirjaimelliseen Genesikseen että geologian uusiin näkemyksiin.

Myöhemmin uniformitarismi sai tukea radiometrisistä iänmääritysmenetelmistä. Niihin kuitenkin liittyy monia oletuksia, joista suuri yleisö ei tiedä mitään.

Monet viime vuosien tieteelliset löydöt puhuvat vuosimiljoonia vastaan. Mammutin villasta on esimerkiksi eristetty DNA:ta, dinosaurusten luista pehmeitä kudoksia ja verisoluja ja timanteista ja hiilestä radiohiiltä (hiili-14:ää). DNA ja verisolut eivät voi millään kestää kymmeniä miljoonia vuosia.

Timanttien radiohiili edellyttää vielä vankempaa uskoa vuosimiljooniin, koska hiili-14:ää ei yksinkertaisesti pitäisi olla lainkaan jäljellä miljardien vuosien ikäisiksi oletetuissa timanteissa.

Perinteisessä näkemyksessä Genesiksestä ei ole tällaisia ongelmia. Siinä ei myöskään ole aukkoteorian teologisia ongelmia, koska Raamattu ei missään kohdin puhu esiaadamilaisesta maailmasta.