Maito on terveydelle hyödyllistä

 Kuva: : PETA activists, by jvoves, via Flickr..

  .Joel Kontinen

People for the Ethical Treatment of Animals  eli PETAlla on yksi ideologia: Eläimet ovat moraalisesti samanlaisia ​​kuin ihmiset. Sillä on yksi tavoite: Ei ihmisten omistusta tai eläinten instrumentaalista käyttöä. Ei poikkeuksia.

Sitoutuneena ideologiaansa PETA pyrkii edistämään näitä tavoitteita. Esimerkiksi ryhmä väittää, että eläintutkimus ei tarjoa mitään hyötyä ihmisille – suora valhe.

 Kaikki eläinten oikeuksia ajavat ideologit teeskentelevät myös, että eläinten syöminen tai maitotuotteiden kuluttaminen on haitallista terveydellemme. Ruokaillessa on tietysti oltava kohtuullisia, mutta olemme luonnollisesti kaikkiruokaisia. Liha ja eläinperäiset biotuotteet ovat meille hyväksi.

Vegaanisuus on vaarallista pienten lasten terveydelle, kun luut ja aivot kasvavat, ja se voi olla vaarallista aikuisille, ellei ruokavalioon sisälly ravintolisiä. International Journal of Obesity -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa, että maidonkulutus voi vähentää lievästi sydänsairauksien riskiä. Tutkimushaku-tarinasta: Uudessa tutkimuksessa todetaan, että maito ei ole vain hyödyllistä luillesi, vaan se tekee paljon hyvää myös sydämellesi. Kansainvälisen ryhmän mukaan maidon säännöllinen juominen voi merkittävästi vähentää mahdollisuutta kärsiä sydänsairauksista. Heidän havaintonsa paljastavat, että maitojuomilla on myös alhaisempi kolesterolitaso. Kolesteroli voi aiheuttaa tukoksia valtimoissa ja johtaa sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Kaiken kaikkiaan maitoa päivittäin nauttivilla sepelvaltimotaudin riski laski 14 prosentilla.

Maito on hyvä myös aivoille: Maidolla on pitkä historia, se auttaa rakentamaan terveitä luita ja antamaan keholle vitamiini- ja proteiinivaikutusta. Tutkijat uskovat myös, että se voi lisätä aivokykyä. Aikaisemmassa melkein tuhannen ihmisen tutkimuksessa havaittiin, että maitoa juoneet suoriutuivat paremmin keskittymis- ja oppimistesteissä. Uskotaan, että tietyt maitotuotteiden ravinteet, kuten magnesium, voivat auttaa estämään muistin menetystä. Ne voivat myös auttaa suojautumaan sydänsairauksilta ja korkealta verenpaineelta, mikä puolestaan ​​ylläpitää aivojen kykyä toimia oikein. Parempi verenkierto kuljettaa enemmän happea aivoihin.

Ihmisillä on tietysti oikeus pidättyä kuluttamasta eläintuotteita moraalisyistä. Valintojen tekeminen moraalisen näkemyksen perusteella on osa ihmisen poikkeuksellisuutta. On kuitenkin hyvä aina muistaa: ”eläinten oikeudet” eivät ole lainkaan sama asia kuin ”eläinten hyvinvointi”.

Lähde:

Smith Wesley J. 2021. PETA Wrong Again: Milk Is Good for Your Heart Evolution News  27.5, 

Juusto teki meistä ihmisiä

Feta. Kuva: Dominik Hundhamme, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

University of Yorkin arkeologian tutkija Penny Bickle on kirjoittanut the Conversationiin jutun juustosta.

Hän aloittaa Egyptistä löytyneestä juustosta, jonka arvioidaan olevan 3200 vuotta vanha. Tämä Ptahmesin pyramidista löydetty juusto osoittaa, että egyptiläiset pitivät meidän ruuistamme.

Sitten Bickle siirtyy Neoliittiselle kaudelle eli nuorempaan kivikauteen ja muistelee, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä on laktoosi-intolerantteja. Hän ei käsittele evoluutiota kirjoituksessaan, vaan sanoo, että juustojen käyttö saattoi alkaa Euroopassa jo nuoremmalla kivikaudella. Tutkijat päättelevät tämän juustojen jäännöksissä asioissa.

Kun ihmiset olivat tekemisissä karjan kanssa, he oppivat valmistaman valkoisen massaan.

Oikeastaan nimi ”juusto näytteli outoa roolia ihmisen evoluutiossa” näyttäisi olevan vain keino tuoda evoluutio keskusteluun.

Lähde:

Bickle, Penny. The surprising role cheese played in human evolution. The Conversation (29. 8).

Miksi Darwin joi maitoa?

Charles Darwinin arvellaan kärsineen laktoosi-intoleranssista. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Vanhat apinafossiilit eivät juurikaan ole ylittäneet uutiskynnystä Ida-fiaskon jälkeen. Ehkäpä juuri sen vuoksi Aamulehti muistuttaa lukijoilleen, että evoluutiota käytetään edelleenkin kaiken selitysmallina.

Laktoosin sietokyvyn lasku johtuu evoluutiosta, sanoo dosentti Irma Järvelä tuoreessa Aamulehden artikkelissa. ”On tarkoituksenmukaista, että lapsi alkaa hylkiä maitoa. Näin äiti vapautuu imettämisestä hankkimaan lisää jälkeläisiä.”

Selitys on tyypillistä darvinistista evoluutio teki sen eli aukkojen Darwin - tarinointia, jota ei voida empiirisesti todentaa.

Laktoosin sietokyky johtuu mutaatiosta, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä amebasta agronomiksi -evoluution kanssa. Darvinistinen evoluutio tarvitsisi kipeästi mutaatioita, jotka lisäisivät geneettistä informaatiota, mutta tiede ei tunne yhtään tällaista tapausta.

Aikuiset eivät alun perin kyenneet juomaan lainkaan maitoa. Nykyisin ”geenimuutosten vuoksi suomalaisista 82 prosenttia pystyy pilkkomaan maidon laktoosia”. Tällaisia mutantteja ei edelleenkään ole Itä-Aasian kansojen keskuudessa.

Laktoosinsietokyvyn selitykset lienevät tärkeitä evolutionisteille näiden oppi-isän vuoksi. Charles Darwin kärsi pitkään ripulista, turvotuksesta ja ilmavaivoista eli oireista, jotka myös Aamulehden jutun perusteella ovat tyypillisiä laktoosi-intoleranssista kärsiville ihmisille.




Lähteet:

Catchpoole, David. 2009. Can’t drink milk? You’re “normal”! How mutations cause lactose tolerance in adults. http://creation.com/lactose-intolerance.

Hyvärinen, Hanna. 2009. Maito pörisyttää aikuista, koska sen kuuluu tehdä niin. Aamulehti 29.7., B19.