Charles Darwinin arvellaan kärsineen laktoosi-intoleranssista. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Vanhat apinafossiilit eivät juurikaan ole ylittäneet uutiskynnystä Ida-fiaskon jälkeen. Ehkäpä juuri sen vuoksi Aamulehti muistuttaa lukijoilleen, että evoluutiota käytetään edelleenkin kaiken selitysmallina.
Laktoosin sietokyvyn lasku johtuu evoluutiosta, sanoo dosentti Irma Järvelä tuoreessa Aamulehden artikkelissa. ”On tarkoituksenmukaista, että lapsi alkaa hylkiä maitoa. Näin äiti vapautuu imettämisestä hankkimaan lisää jälkeläisiä.”
Selitys on tyypillistä darvinistista evoluutio teki sen eli aukkojen Darwin - tarinointia, jota ei voida empiirisesti todentaa.
Laktoosin sietokyky johtuu mutaatiosta, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä amebasta agronomiksi -evoluution kanssa. Darvinistinen evoluutio tarvitsisi kipeästi mutaatioita, jotka lisäisivät geneettistä informaatiota, mutta tiede ei tunne yhtään tällaista tapausta.
Aikuiset eivät alun perin kyenneet juomaan lainkaan maitoa. Nykyisin ”geenimuutosten vuoksi suomalaisista 82 prosenttia pystyy pilkkomaan maidon laktoosia”. Tällaisia mutantteja ei edelleenkään ole Itä-Aasian kansojen keskuudessa.
Laktoosinsietokyvyn selitykset lienevät tärkeitä evolutionisteille näiden oppi-isän vuoksi. Charles Darwin kärsi pitkään ripulista, turvotuksesta ja ilmavaivoista eli oireista, jotka myös Aamulehden jutun perusteella ovat tyypillisiä laktoosi-intoleranssista kärsiville ihmisille.
Lähteet:
Catchpoole, David. 2009. Can’t drink milk? You’re “normal”! How mutations cause lactose tolerance in adults. http://creation.com/lactose-intolerance.
Hyvärinen, Hanna. 2009. Maito pörisyttää aikuista, koska sen kuuluu tehdä niin. Aamulehti 29.7., B19.
Tekstit
