Tulipaloja ei voi syttyä eksoplaneetoilla, joilla ei ole paljon happea.

 

Kuva:  Shutterstock/ppl

Joel Kontinen

Vähähappisissa maailmoissa asuvat muukalaiset eivät ehkä koskaan löydä tulta.

Matala happitaso planeetoilla, joilla muukalaiselämä voisi mahdollisesti kehittyä, saattaa tehdä teknologian kehittämisen siellä mahdottomaksi, koska siellä ei tapahdu palamista.  

Avaruusmuukalaisten elämä planeetalla, jolla on alhainen happipitoisuus, ei ehkä koskaan pysty kehittämään tekniikkaa, koska palaminen olisi mahdotonta. Tämä kehittyneiden sivilisaatioiden luomisen pullonkaula voi myös auttaa selittämään, miksi ei ole vielä havaittu elämää muualla lähes äärettömässä universumissa. 

Teknologian kehitys maapallolla perustui tuleen, joka tunnetaan myös nimellä palaminen, kemiallinen reaktio, joka käyttää happea tuottaakseen suuria määriä lämpöä. Tämä on ratkaisevan tärkeää muun muassa metallien louhinnassa.

Happea tarvitaan elämän ylläpitämiseen.

Lähde:

Alex Wilkins 2023. Aliens on low-oxygen worlds may never discover fire | New Scientist 15.8.

 

 

Tulipaloja ei voi sytyttää eksoplaneetoilla, joilla ei ole paljon happea

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Vähähappisissa maailmoissa asuvat avaruusmuukalaiset eivät ehkä koskaan löydä tulta.

Matala happitaso planeetoilla, joilla muukalaiselämä voisi mahdollisesti kehittyä, saattaa tehdä teknologian kehittämisen siellä mahdottomaksi, koska siellä ei tapahdu palamista.

Avaruusmuukalainen elämä planeetalla, jolla on alhainen happipitoisuus, ei ehkä koskaan pysty kehittämään tekniikkaa, koska palaminen olisi mahdotonta. Tämä kehittyneiden sivilisaatioiden luomisen pullonkaula voi myös auttaa selittämään, miksi tiedemiehet eivät ole vielä havainneet elämää muualla lähes äärettömässä universumissa.

Teknologian kehitys maan päällä perustui tuleen, joka tunnetaan myös nimellä palaminen, kemiallinen reaktio, joka käyttää happea tuottaakseen suuria määriä lämpöä. Tämä on ratkaisevan tärkeää muun muassa metallien louhinnassa malmista.

Lähde:

 Wilkins , Alex. 2023.  Aliens on low-oxygen worlds may never discoverfire, New Scientist 15. 8,.

Ihminen laittoi tulta jo "750 000 vuotta" sitten

Kuva: Ella Maru / University of Tel Aviv. 

 Joel Kontinen

Tiedämme, että ruoanlaitto ei ole ainutlaatuista lajillemme ja että se alkoi 750 000 vuotta sitten. Michael Marshall toteaa, että todisteet siitä, että hominiinit eli apinaihmiset Darvinistien mukaan altistivat ruokansa tarkoituksella lämmölle, työnnetään koko ajan taaksepäin ajassa.

 Tämä on vastoin progressiivisen kreationismin uskomuksia, joiden mukaan kaikki menneisyyden ruuanjäänteet  eivät  ole ihmisen jättämiä. 

Progressiivinen kreationismi on näkemys, jonka mukaan Genesiksen luomisviikko kesti miljoonia vuosia. Etenkin amerikkalainen Reasons to Believe –järjestö markkinoi tätä pitkän aikavälin luomista, joka on teologisesti erittäin ongelmallista.

Tähän vuoden aikaan, kun lämpötila laskee, huomaan kaipaavani piirakoita. En tiedä, mitkä tuntemattomat nerot keksivät leipoa ja sitten heillä oli idea laittaa pataruokaa, mutta olen heille velkaa. Puhutaanpa siis ruoanlaiton keksimisestä. Kuinka kauan ihmiset ovat tarkoituksella altistaneet ruokansa lämmölle parantaakseen sitä?

Saatat muistaa äskettäisen tarinan, joka kertoi todisteista, että hominiinit eli apinaihmiset keittivät karppikalaa saviuunissa noin 780 000 vuotta sitten nykyisessä Israelissa. Aikaisemmin vanhin yksiselitteinen todiste ruoanlaitosta oli paljon myöhäisempi.  Tiedämme, että Homo erectus laittoi tulta.

Lähde: 

Marshall,  Michael, 2022. When did hominins start cooking? It might be earlier than we though, New Scientist 28.,12.