Osmo Rauhala ja oppimisen evoluutio

Gaudeamus igiturin kehitys Osmo Rauhalan mukaan eli koulujemme suuri apinatarina. Kuva: José-Manuel Benitos, Wikipedia.


Joel Kontinen

Taiteilija Osmo Rauhala mainostaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan evoluutiota ja vuosimiljoonia:

”Evoluutio kehitti lajillemme laumanvartijat, joiden merkkejä seuranneet säilyvät hengissä.”

”Miljoonien vuosien kehityksen seurauksena kymmenet tuhannet käsiparit nostavat Suomessa tänään valkoisen lakin aivojensa suojaksi ja oppimisen symboliksi.”

Näissä toteamuksissa ei ole muuta vikaa kuin se, että ne ovat tyypillistä darvinistista satuilua, jossa ei pään lisäksi ole edes häntää mutta joka valitettavasti elää hyvin maamme kouluissa.

Kriittinen ajattelu taisi viimeistään 1970-luvulla jäädä unholaan, kun kouluihin pyrittiin tuomaan itäsaksalaista tehokkuutta.

Itä-Saksalle kävi niin kuin kävi, mutta myös koto-Suomessamme olisi muurinmurtajille töitä. Ainakin kouluissa.


Lähde:

Rauhala, Osmo. 2010. Oppimisen evoluutio. Aamulehti 5.6., B15.

Teistinen evoluutio valtaa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon

Michelangelon näkemys Aadamin luomisesta. Kuva Wikipediasta. Osmo Rauhalalla on hieman erilainen käsitys ihmisen alkuperästä.




Joel Kontinen

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon uusissa sisämaalauksissa paljaat jalanjäljet kertovat, että ihminen on noussut vedestä maalle. Tämä voi olla taiteilija Osmo Rauhalan näkemys ihmisen luomisesta, mutta Genesiksen kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä.

Yleensä paljaat jalanjäljet kertovat vain sen, ettei niiden jättäjällä ole ollut kenkiä jalassa.

Rauhalan maalaus edustaa teististä evoluutiota. Hän siis olettaa, että Jumala käytti miljoonia vuosia jatkunutta veristä olemassaolon kamppailua luomisen menetelmänään maailmassa, jota Genesiksessä kuvataan sangen hyväksi.

”Ymmärsin vasta nyt, miten hyvin luomiskertomus vastaa nykytieteen käsityksiä. Siinä olisi ajateltavaa aikamme tiedemiehille, ” Rauhala sanoo maalattuaan luomisaiheisia tauluja Tyrvään 1500-luvulla rakennettuun ja vuonna 1997 osin poltettuun kirkkoon.

Valitettavasti Rauhala olettaa ilman muuta, että Genesis on myytti:

”Vanhoille myyteille ei kannata kääntää selkäänsä. Ne voivat pitää sisällään paljon kauneutta ja viisautta.”

Ensimmäinen Mooseksen kirja eli Genesis on historiallista kerrontaa. Sen alkuluvut eivät tyylillisesti eroa sen myöhemmistä luvuista, jotka ovat selvästi historiaa. Esimerkiksi Jeesus ja Uuden testamentin kirjoittajat pitivät Genesistä historiana.

Lähde:

Kuusela, Matti. 2009. Vielä kolibrin silmä, ja katso: Pyhän Olavin kirkko on valmis. Aamulehti 14.8., B19.