Nooa, vedenpaisumus, sateenkaari ja Australian tulvat

Jumala lupasi Nooalle, ettei globaali tuhotulva enää koskaan hävittäisi kaikkea elävää. Kuva: Jerry Magnum Porsbjer, Wikipedia.



Joel Kontinen

Australiassa pitkään jatkuneet tulvat kertovat siitä, että emme enää elä paratiisissa niin kuin Aadam ja Eeva vaan synnin turmelemassa maailmassa. Tragedioista ja tuhoista huolimatta emme vielä voi puhua vedenpaisumuksesta.

Genesis kertoo liitosta, jonka Jumala teki Nooan kanssa vedenpaisumuksen jälkeen:

”Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen teidän sekä kaikkien maan päällä elävien olentojen kanssa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti. Kun annan pilvien nousta taivaalle ja sateenkaari näkyy pilvissä, muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät enää koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää.”

Sateenkaari kertoo siitä, että Nooan ajan vedenpaisumus ei voinut olla paikallinen tulva. Se myös osoittaa, että globaali tuhotulva ei koskaan enää toistu.

Uusia todisteita megatulvasta ja superjoesta

Tiedejulkaisut ovat viime aikoina kertoneet megatulvista. Kuvassa Nooan arkin pienoismalli Answers in Genesiksen luomismuseossa.




Joel Kontinen

Megatulva täytti nykyisen Välimeren muutamassa kuukaudessa. Vedenpinta nousi välillä jopa yli kymmenen metriä päivässä.

Katkelma ei ole Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta vaan New Scientist –lehden verkkosivuilta. Artikkelin kirjoittaja Kate Ravilious jopa mainitsi Nooan. Alun perin Naturessa julkaistu tutkimus kuitenkin ajoittaa tulvavuoden yli viisi miljoonaa vuotta vanhaksi.

Daniel Garcia-Castellanos ja kollegat päätyivät tulvahypoteesiin tulkittuaan kairausrei'istä ja seismisestä toiminnasta saatua tietoa. He olettavat Välimeren välillä haihtuneen liki tyhjäksi ja sitten täyttyneen nopeasti Atlantin vedestä.

Hiljattain Cambridgen yliopiston maantieteen professori Phil Gibbard kollegoineen julkaisi Quaternary Science Reviews –lehdessä tutkimuksen superjoesta, joka heidän mielestään erotti Brittien saaret manner-Euroopasta. He päätyivät tähän tutkittuaan Biskajanlahden sedimenttejä ja yhdistävät joen synnyn jääkauteen. He olettavat sen ollen olemassa kolmena eri kautena 30,000- 450 000 vuotta sitten.

Tutkijat ovat siis tulleet ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että vesi voi varsin nopeasti saada aikaan järisyttäviä mullistuksia. Ajatus ei sinänsä ole uusi. Jo Genesis eli 1. Mooseksen kirja kertoo globaalisesta, vuoden kestäneestä tuhotulvasta, joka hävitti koko muinaisen maailman.

Tutkijoiden pitäisi vielä saada hiukan lisää globaalisuutta ajatteluunsa ja tarkentaa ajanmäärityksiään.



Lähteet:

D. Garcia-Castellanos, F. Estrada, I. Jiménez-Munt, C. Gorini, M. Fernàndez, J. Vergés ja R. De Vicente. 2009. Catastrophic flood of the Mediterranean after the Messinian salinity crisis. Nature 462:778-781 (10.12.)

Edwards, Lin. 2009. ‘Super-river’ formed the English Channel. PhysOrg.com (2.12.)
http://www.physorg.com/news178954083.html


Ravilious, Kate. 2009. Mega-flood filled the Mediterranean in months. New Scientist (9.12.)
http://www.newscientist.com/article/mg20427383.900-megaflood-filled-the-mediterranean-in-months.html?full=true&print=true