tiistai 25. marraskuuta 2014

Väärin uskottu: uusateistit puhuvat asioista, joita eivät tunne


Tuore kirja käsittelee uusateistien uskontokritiikkiä.





Joel Kontinen


Uusateistit eivät noudata Ludwig Wittgensteinin hyvää neuvoa: "Siitä mistä ei voi puhua täytyy vaieta" (Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen).

Uskontotieteilijä Teemu Taira osoittaa kirjassaan Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys, miten jumalankieltäjät puhuvat asioista, joista heidän kannattaisi vaieta – jos ei muusta syystä, niin ainakin siitä, että heiltä puuttuu aiheen perustiedot.

Mutta he eivät ainoastaan puhu uskonnoista, vaan kuvittelevat olevansa niiden asiantuntijoita.

Teemu Järventie luonnehtii Aamulehden kirja-arviossaan ateistien agendaa seuraavasti:

Maailmalla näitä tieteen nimissä hyvin epätieteellisesti uskontoja vastustavia saarnamiehiä ovat muun muassa evoluutiobiologi Richard Dawkins, neurotieteilijä Sam Harris sekä edesmennyt toimittaja ja esseisti Christopher Hitchens. Suomalaisia uskonveljiä edustavat muuan muassa Kari Enqvist ja Esko Valtaoja. Nämä uskontojen asiantuntijoiksi itsensä nostaneet herrat edustavat haloilmiötä: yhden lajin asiantuntija kelpaa julkisuudessa spesialistiksi melkein missä tahansa.

Englantilainen filosofi ja kulttuurikriitikko Terry Eagleton, ateisti ja marxilainen tutkija, tuntee uusateistien vuoksi häpeää samasta syystä: ’Kuvittele joku, jonka ainoa tieto aiheesta on Suuri lintukirja, saarnaamassa biologiasta, niin saat karkean käsityksen siitä, millaista on lukea Richard Dawkinsin kirjoitusta teologiasta’, kirjoitti Eagleton Dawkinsin Devil’s Chaplain -kirjan arviossaan.”


Uusateistit eivät ole huomaavinaan uskonnon hyviä puolia. Esimerkiksi kristinusko on niin kokonaisvaltainen oppi, että se vaikuttaa (tai ainakin pitäisi vaikuttaa) arkielämässä:

Uskontokriitikkojen käsitys uskonnoista on hyvin suppea, koska he ottavat huomioon ainoastaan toispuoleista käsittelevät opinkappaleet, ja samaan aikaan sulkevat silmänsä uskontojen toiminnallisilta, käytännöllisiltä ja yhteisöllisiltä vaikutuksilta.”

Ilman kristinuskoa meillä ei olisi esimerkiksi empiiristä tiedettä, ei yliopistolaitosta, ei sairaaloita eikä orpokoteja.

Orjuus sen sijaan rehottaisi entistä räikeämpänä, jos William Wilberforce ja muut kristityt pioneerit eivät olisi nousseet vastustamaan sitä.

Lähde:

Järventie, Teemu. 2014. Tiedemiehet luovat kertomuksia uskonnoista huteralta pohjalta. Aamulehti 22.11., B19.