Joel Kontinen
”Kertomus suuresta vedenpaisumuksesta saattaa olla ainoa vanha myytti, joka esiintyy kaikkien kansojen tarustoissa,”[1] kirjoitti tiedetoimittaja Risto Isomäki Aamulehdessä 28.10. Isomäki on sekä oikeassa että väärässä. Oikeassa, koska miltei kaikissa kulttuureissa on kertomuksia suuresta tulvasta. Tohtori Duane Gish arvelee, että ympäri maailmaa on yli 270 tällaista kertomusta. Useimmissa niistä on monia yhteisiä piirteitä.[2] Niistä tunnetuimmat ovat Raamatun kuvaus vedenpaisumuksesta sekä Gilgamesh-eepos.
Perimätiedon runsaus johtunee siitä, että Nooan jälkeläiset veivät tiedon todellisesta tuhotulvasta kaikkialle, jonne he muuttivat. Valitettavasti yksityiskohdat vääristyivät monessa tapauksessa. Raamatun kuvaus sen sijaan perustuu silminnäkijöiden todistukseen ja pitää paikkansa.
Isomäki on väärässä rinnastaessaan Genesiksen vedenpaisumuskuvauksen kansanperintöön. Monet ovat väittäneet, että Raamatun kuvaus on mukaelma Gilgamesh-eepoksesta mutta monet kiinnostavat yksityiskohdat kumoavat tämän.
Japanilainen teologi Nozomi Osami vertaili näitä kahta kertomusta. Hän päätyi siihen että Raamatun kertomus on luotettavampi. Gilgamesh-eepoksessa kuvattu arkki olisi ollut erittäin hutera. Se oli kuution muotoinen ja olisi kaatunut aallokossa nurin. Korealaiset insinöörit tutkivat Nooan arkin merikelpoisuutta ja tulivat siihen tulokseen, että se oli erittäin turvallinen alus ja olisi hyvin kestänyt jopa 30 metrisiä aaltoja.[3]
Kiinnostava yksityiskohta on myös kiinan kielen laivaa tarkoittava kirjainmerkki 船. Se koostuu kolmesta merkistä: alus 舟,kahdeksan八 ja ihminen口.[4] Todennäköisesti Kiinaan muuttaneet Nooan jälkeläiset muistivat, että eläinten lisäksi arkissa pelastui myös kahdeksan ihmistä.
Arkki oli noin 150 metriä pitkä. Ensimmäinen sitä suurempi laiva rakennettiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Tilavuudeltaan arkki vastasi 522 rautatievaunua, joten kaksi yksilöä jokaisesta eläinlajista olisi hyvin mahtunut siihen ja tilaa olisi jäänyt vielä ruoallekin.[5]
Viitteet
[1] Isomäki, Risto. 2007. Suuri Vedenpaisumus. Aamulehti. Sunnuntai-asiat 28.10.2007, 26.
[2] White, Monty. 2007. Flood Legends. Answers 2:2, 18-20.
[3] Osanai. Nozomi. 2005. A comparative study of the flood accounts in the Gilgamesh Epic and Genesis. http://www.answersingenesis.org/; Sarfati, Jonathan. 2006. Noah’s Flood and the Gilgamesh Epic. Creation 28: 4, 12-17.
[4] Batten, Don. 2002. AiG misrepresents ancient Chinese language? http://www.answersingenesis.org/home/area/feedback/negative_22july2002.asp
[5] Kontinen, Joel. 2006. Järki ja usko. http://personal.inet.fi/koti/joel.kontinen/jarki_ja_usko.html