Lentoliskot lensivät kuin nykyajan linnut

 Kuva: Terryl Whitlatch

Joel Kontinen

Suurimmat lentoliskot eli pterosaurukset, muinaiset matelijat, jotka olivat ensimmäisiä selkärankaisia, jotka pystyivät lentämään. Huolimatta siitä, että pterosaurukset elivät evoluution mukaan satojen miljoonien vuosien etäisyydellä toisistaan, ne saattoivat olla enemmän nykyajan lintujen kaltaisia kuin aiemmin uskottiin. Näiden jättimäisten matelijoiden luissa olevat rakenteet viittaavat siihen, että suurimmat käyttivät siipiään liidelläkseen, kun taas pienemmät heiluttelivat siipiään, kuten linnut.

Australian pterosauruksella oli valtava kieli, joka auttoi syömään saalista. Tieto on peräisin Jordanista löydetyistä upeasti säilyneistä pterosaurusfossiileista. "Lennon mekaniikka jättää jäljen luurankoon", sanoo Jeffrey Wilson Mantilla Michiganin yliopistosta. Pterosaurukset nousivat taivaalle noin 80 miljoonaa vuotta ennen lintuja ja lepakoita, evoluution kannattajien mukaan 150 miljoonaa vuotta kestäneen hallituskautensa aikana triaskaudesta liitukauden loppuun, ne valloittivat kaikki maanosat ja kehittivät erilaisia ​​kokoja ja muotoja. Jotkut pterosaurukset olivat pieniä kuin varpunen, kun taas toisten siipien kärkiväli oli yhtä pitkä kuin kaupunkibussilla. Niiden luiden analyysi viittaa siihen, että eri pterosaurukset käyttivät erilaisia ​​lentotaktiikoita pysyäkseen ylhäällä. Wilson Mantilla ja hänen tiiminsä vertasivat kahden eri pterosauruslajin jäänteitä ja olivat iloisia huomatessaan, että luiden 3D-rakenne oli edelleen ehjä.

Mutta lentoliskot ovat älykään suunnittelijan työtä.  

Lähde:

 Corryn Wetzel. 2024. Stunningly preserved pterosaur fossils reveal how they soared | New Scientist 6.9.

Evoluution mukaan lentoliskoilla oli höyhenet jo ennen kuin ne olivat linnuilla

 

Kuva:  Bob Nicholls. 

Joel Kontinen

Lentoliskoilla eli Pterosauruksilla – lentävillä matelijoilla, jotka evoluution mukaan lentelivät taivaalla miljoonia vuosia sitten – saattoivat olla moniväriset höyhenet. Tiedämme, että evoluution mukaan joillakin dinosauruksilla, jotka ovat pterosaurusten serkkuja, oli tällaisia ​​höyheniä, mutta eriväristen höyhenten löytö pterosauruksesta osoittaa, että höyhenet ovat saattaneet tulla noin 100 miljoonaa vuotta aikaisemmin kuin tutkijat ovat aiemmin luulleet, jopa lentäviä selkärankaisia ​​aikaisemmin. 

Maria McNamara University College Corkista Irlannissa ja hänen kollegansa löysivät nämä säilyneet höyhenet kivettyneestä osittaisesta pterosauruksen kallosta, jota pidettiin yksityisessä kokoelmassa ja joka alun perin kaivettiin Brasiliasta. Tämän lajin, Tupandactylus imperatorin yksilöillä on näkyvät harjat päässään; tämän kallon höyhenet löydettiin harjanteen molemmilta puolilta. Tutkijat löysivät kahdenlaisia ​​höyheniä: viiksimäisiä monofilamentteja ja monimutkaisempia haarautuvia höyheniä. Mikroskoopilla tarkasteltuna jokainen höyhentyyppi sisälsi erilaisia ​​melanosomeja, pieniä solupaloja, jotka syntetisoivat ja varastoivat pigmenttimelaniinia. "Monofilamenteissa on nämä pitkänomaiset, makkaran muotoiset melanosomit, mutta haaroittuneissa höyhenissä on näitä jäykempiä, rasvaisia ​​melanosomeja",

McNamara sanoo. "Melanosomin muoto liittyy todella läheisesti sen kemiaan ja siten sen väriin." Vertaamalla näitä melanosomeja nykyaikaisten höyheneläinten melanosomeihin, tutkijat päättelivät, että harjakkaat monofilamentit olivat todennäköisesti mustia tai tummanruskeita, kun taas pörröisemmät haarautuneet höyhenet olivat luultavasti vaaleampaa ruskean sävyä. "Tietyillä väreillä ei ole väliä evoluution kannalta; tärkeintä on, että niissä on nämä eri värit”, McNamara sanoo. "Se tarkoittaa luultavasti sitä, että kyky antaa väriä on jotain todella ikivanhaa ja se on sidottu koko höyhenten kehitykseen." Koska sekä pterosauruksilla että evoluution mukaan joillakin dinosauruksilla oli monivärisiä höyheniä, höyhenet ovat todennäköisesti periytyneet yhteiseltä esi-isältä varhaisella triaskaudella, noin 250 miljoonaa vuotta sitten, hän sanoo. "[Tämä havainto osoittaa, että] höyhenet syntyivät kauan ennen lentoa, ja niiden on täytynyt olla eristys- tai merkinantotarkoituksiin", sanoo Michael Benton Bristolin yliopistosta, Iso-Britanniasta.

Jos höyhenet olisivat kaikki samanvärisiä, niitä olisi voitu käyttää vain eristämiseen, mutta useiden värien löytäminen viittaa siihen, että niitä on luultavasti käytetty myös merkinantotarkoituksiin, ehkä naamiointiin tai kumppanien houkuttelemiseen.

Näin evolutionisti syöttää ajatusta lintujen ja dinosaurusten samankaltaisuudesta.

 

Lähde:

Crane, Leah. 2022. Pterosaur fossil suggests feathers may have evolved long before flight New Scientist  20 .4.

Lentolisko pelotteli kaloja dinojen kaudella

Klobiodon rocheiKuva: MOS1985, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Klobiodon rochei oli lentävä lisko, joka eli Englannissa 166 miljoonaa” vuotta sitten. Se löytyi 16 kilometrin päässä Oxfordista.

Klobiodon löydettiin jo 1800 -luvulla ja kymmenet tai sadat tutkijat olivat nähneet sen, mutta sekoittaneet sen aiemmin löytyneeseen yksilöön, Portsmoutin yliopiston paleontologi Michael o’Sullivan sanoi.

Tämä lentolisko oli suuri; sillä oli 2 metrin siipiväli, ja sillä oli 26-senttiset hampaat.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2019. Rare Flying Reptile with Mouthful of Fangs Trolled Jurassic Skies, Live Science (2:1),