Evoluutionistit eivät usko Homo erektuksen ja Neandertalisten olleen ihmisiä

 

Joel Kontinen 

Jos olet koskaan ihmetellyt kivikauden luolataiteilijoiden saavutuksia, olet hyvässä seurassa. Vieraillessaan Lascaux'n luolassa Etelä-Ranskassa Pablo Picasso sanoi vuonna 1940: "Lascaux'n jälkeen emme ole keksineet mitään." Perspektiivi, liike, impressionismi, abstraktio, pointillismi – kaikki on olemassa. Ja nämä taideteokset ovat noin 17 000 vuotta vanhoja.

Picasson huomautus saattaa olla apokryfinen. Se oli varmasti ennenaikaista. Vuonna 1994 Chauvet'n luolasta, myös Ranskasta, löydettiin satoja maalauksia, jotka olivat kaksi kertaa vanhempia kuin Lascaux'ssa. Chauvet'n maalaukset ovat yksinkertaisesti upeita: metsästävät leijonat ja laukkaavat hevoset on vangittu niin elävästi, että syrjäinen kivikauden maailma tulee lähes käsin kosketeltavaksi. Vielä hämmästyttävämpää on, että tämä taide luotiin pian "kulttuuriräjähdyksen" kynnyksen jälkeen. Tapahtuman arkeologit ovat pitkään tunnustaneet merkitsevän luovuuden nousua, joka näyttää tulleen tyhjästä. Miten nämä ensimmäiset artistit saattoivat olla jo niin hyviä?

Meillä on nyt vastaus: Chauvet-taiteilijat eivät olleet ensimmäisiä. Viime vuosikymmenien löydöt ovat rikkoneet oletuksen, että lajimme keksi taiteen noin 40 000 vuotta sitten. Sen sijaan on yhä vakuuttavampia todisteita muiden muinaisten hominiinien taiteellisuudesta.

Tarpeetonta sanoa, että tämä haastaa uskomuksemme siitä, kuka keksi taiteen. Mutta se tekee muutakin. Se tarjoaa käsityksen edelläkävijöidemme arvostamisesta estetiikkaa kohtaan ja arvoon, jonka he antavat esineille, jotka näyttävät ensi silmäyksellä tarpeettomilta selviytymisen kannalta. Näin tehdessään se antaa myös kiehtovia vihjeitä siitä, että taide on ollut tärkeä osa hominiinien elämää.

Lähde: 

Kate Douglas 2023. The archaeological finds that show art is far older than our species

New Scientist 15.11. 

Ihminen laittoi tulta jo "750 000 vuotta" sitten

Kuva: Ella Maru / University of Tel Aviv. 

 Joel Kontinen

Tiedämme, että ruoanlaitto ei ole ainutlaatuista lajillemme ja että se alkoi 750 000 vuotta sitten. Michael Marshall toteaa, että todisteet siitä, että hominiinit eli apinaihmiset Darvinistien mukaan altistivat ruokansa tarkoituksella lämmölle, työnnetään koko ajan taaksepäin ajassa.

 Tämä on vastoin progressiivisen kreationismin uskomuksia, joiden mukaan kaikki menneisyyden ruuanjäänteet  eivät  ole ihmisen jättämiä. 

Progressiivinen kreationismi on näkemys, jonka mukaan Genesiksen luomisviikko kesti miljoonia vuosia. Etenkin amerikkalainen Reasons to Believe –järjestö markkinoi tätä pitkän aikavälin luomista, joka on teologisesti erittäin ongelmallista.

Tähän vuoden aikaan, kun lämpötila laskee, huomaan kaipaavani piirakoita. En tiedä, mitkä tuntemattomat nerot keksivät leipoa ja sitten heillä oli idea laittaa pataruokaa, mutta olen heille velkaa. Puhutaanpa siis ruoanlaiton keksimisestä. Kuinka kauan ihmiset ovat tarkoituksella altistaneet ruokansa lämmölle parantaakseen sitä?

Saatat muistaa äskettäisen tarinan, joka kertoi todisteista, että hominiinit eli apinaihmiset keittivät karppikalaa saviuunissa noin 780 000 vuotta sitten nykyisessä Israelissa. Aikaisemmin vanhin yksiselitteinen todiste ruoanlaitosta oli paljon myöhäisempi.  Tiedämme, että Homo erectus laittoi tulta.

Lähde: 

Marshall,  Michael, 2022. When did hominins start cooking? It might be earlier than we though, New Scientist 28.,12.

Kahden miljoonan vuoden ikäinen Homo erectus löytyi

Kuva: Andy Herries, Jesse Martin ja Renaud Joannes-Boyau], Fair use dialogue.




Joel Kontinen

Kahden miljoonan vuoden ikäinen kallon fragmentti oli kahden muun sukupuuttoon kuolleen ihmislajin fossiilien joukossa Afrikassa.

Paleontologit ovat löytäneet luolasta Etelä-Afrikasta todisteita siitä, että evolutionistien mukaan. kolme ihmiskunnan vanhinta tunnettua sukulaista asui samassa paikassa samaan aikaan.

Tuo aika oli noin 2 miljoonaa vuotta sitten, ja paikka oli Drimolenin paleove-järjestelmä lähellä Johannesburgia - osa 466 neliökilometrin pituisesta kalkkikiviluolaverkostosta, joka tunnetaan myös nimellä Ihmiskunnan kehto.

Kuten lempinimen perusteella voidaan päätellä, luolissa on arkaaisten ihmisten vanhimpia tunnettuja fossiileja. Tutkijat ovat löytäneet paikalta yli 900 hominifossiilia, mukaan lukien melkein täydellinen 3 miljoonan vuoden ikäisen apinaihmisen esi isän Australopithecus africanus -isän luuranko ja Paranthropus robustus, esi-isä, joka ei suoraan liity nykyaikaisiin ja joka eli noin 2 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten.

Nyt uuden tutkimuksen mukaan luoliin kaivautuvat tutkijat ovat löytäneet kaikkien aikojen vanhimman löydetyn Homo erectus -kallofragmentin, joka on peräisin noin 2 miljoonan vuoden takaa - useita satoja tuhansia vuosia vanhempi kuin mikään muu tunnettu Homo erectus-fossiili.

Näin usein tapahtuu. fossiilit ovat vanhimpia kuin mitä niiden pitäisi olla ja H. erectuksen piti olla olemassa jo 100 000 vuotta sitten, vaikka se oli kuollut muualla.

Fossiilien ikä osoittaa, että ”Homo erectus oli olemassa 150 000 - 200 000 vuotta aikaisemmin kuin aiemmin ajateltiin", totesi johtava tutkimuksen kirjoittaja Andy Herries, Australian La Trobe -yliopiston arkeologian ja historian laitoksen päällikkö. "Voimme nyt sanoa, että Homo erectus jakoi tämän alueen Paranthropus ja Australopithecus -apinaihmisten kanssa."

Homo erectusta pidetään nykyajan ihmisten (Homo sapiens) välittömänä esi-isänä, joka on elänyt lähes 2 miljoonaa vuotta ennen kuin se hävisi noin 110 000 vuotta sitten, tutkijat kirjoittivat. Ne ovat ensimmäisiä sukupuussa olevia lajeja, joilla on ihmisen kaltaisia mittasuhteita (heidän nimensä tarkoittaa "pystyssä olevaa miestä"), ja ne esiintyivät ensimmäisinä Afrikan ulkopuolella, Science-lehden vuoden 2013 tutkimus osoittaa. Ennen tätä aikaisimmat Homo erectus-fossiilit tulivat Georgiasta; lajin oletetaan muuttaneen Afrikasta noin 1,85 miljoonaa vuotta sitten.

Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Science-lehdessä 3. huhtikuuta, tutkijat analysoivat useita Drimolenin luolasta kaivettuja fossiileja vuosina 2015 - 2018. Fossiilien joukossa on kallon fragmentti, jonka uskotaan kuuluvan Homo erectus -lapselle, joka oli 2 tai 3-vuotias kuollessaan.

Tähän päivään mennessä fossiiliryhmä tarkasteli ensin muinaisia sedimenttejä, jotka ympäröivät fossiilia. Luolan kallioissa sijaitsevien magneettisten hiukkasten suunta viittasi siihen, että fossiilit talletettiin lyhyen kauden aikana, kun Maan magneettinapojen liikkumissuunta kääntyi taaksepäin - harvinainen geofysikaalinen tapahtuma.

Aiemmat tutkimukset maan magneettikentästä olivat paljastaneet, että yksi tällainen magneettinen käännös tapahtui 1,95 miljoonaa vuotta sitten. Jotta voitaisiin selvittää, oliko kyseinen kääntö vaikuttanut luolan magneettisiin mineraaleihin, ryhmä tarkasteli fossiilin lähellä olevien sedimenttien kemiallisten elementtien suhdetta. Koska uraaniatomien radioaktiiviset versiot tai isotoopit hajoavat lyijyksi vakiona, uraani-isotooppien ja lyijyn suhde näytteessä vahvisti mineraalien olevan 1,95 miljoonaa vuotta vanha. Tutkijoiden mukaan kallon fossiili oli vielä tätä vanhempi ja ajoitettu noin 2 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Homo erectus näyttää aivan nykyihmiseltä. He elivät joskus vedenpaisumuksen jälkeen maailmassamme

Lähde:

Specktor, Brandon. 2020. Child's shattered skull may be oldest Homo erectus fossil on Earth. Live Science 9.4.

Homo erectus käytti useimpia kivityökaluja

Kuva: Michael J. Rogers, Southern Connecticut State University, Fair use dialogue.




Joel Kontinen

Kallopalasten löytö Etiopian erityyppisten kivityökalujen rinnalla antaa uuden valon muinaisen Homo erectuksen elämäntapaan. Se hajottaa ajatuksen, että kukin laji käytti vain yhden tyyppistä työkalutekniikkaa, ja osoittaa, että H. erectus oli käyttäytymisessä joustavampi kuin luulimme.

Sileshi Semaw,Espanjan ihmisen evoluution kansallisessa tutkimuskeskuksessa ja hänen kollegansa tunnistivat kaksi H. erectus -kalloa Gonassa, Etiopiassa. Yksi oli evoluution mukaan 1,26 miljoonaa vuotta vanha ja toinen oli vähintään 1,5 miljoonaa vuotta vanha. Epätavallisesti kalloja löytyi suoraan erilaisten kivityökalujen rinnalta.

"Tämä on hyvä todiste siitä, että nämä homiinit, (joka on evolutionistien termi, tarkoittaa ihmisiä ja isoja apinoita) olivat näiden esineiden luojat", sanoo Michael Rogers eteläisen Connecticutin osavaltion yliopistosta. Hän kuului löytöjä tehneeseen ryhmään. "Tämä tarkoittaa, että saa paremman käsittelyn millaisia työkaluja he todella käyttivät."

Homo erectus kehittyi evolutionistien mukaan noin 2 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa ja oli yksi sukumme, Homo, ensimmäisistä lajeista. Verrattuna aikaisempiin homineihin eli ihmisapinoihin, tämän lajin jäsenillä oli suhteellisen suuret aivot ja he olivat taitavia työkalunvalmistajia. Evoluution mukaan he keksivät ns. Acheulian-työkalut, kuten kyyneleenmuotoiset käsikirveet, jotka korvasivat vanhemmat ja yksinkertaisemmat Oldowan-työkalut.

Käsikirves oli monikäyttöinen työkalu, eräänlainen kivikauden sveitsiläisen armeijan veitsi. Uskottiin, että kun nämä hienostuneet välineet oli keksitty, H. erectus lopetti alkeellisemman Oldowan-työkalujen käytön, jotka ovat teräväreunaisia kivihiutaleita.

Gonan löytöt hajottavat tämän käsityksen osoittaen, että kummankin tyyppisiä työkaluja käytettiin samanaikaisesti. "He käyttivät molempia tekniikoita haluamallaan tavalla", Semaw sanoo.

Luurankojäännökset paljastivat myös muita tietoja näistä homineista. Vanhempi kallo oli paljon pienempi kuin uudempi. Se on pienin kallo, mitä H. erectukselle on koskaan löydetty, ja se oli luultavasti nainen, Semaw sanoo. Toinen kallo oli suurempi ja tukevampi isoilla otsaharjoilla ja todennäköisesti uros, mikä merkitsi suuria fyysisiä eroja sukupuolten välillä.

Muita vihjeitä Gona H. erectus -väestön elämäntavasta tulee hampaiden isotooppien analysoinnista, mikä osoittaa, että heillä oli monipuolinen ruokavalio, joka koostui mahdollisesti munista, hyönteisistä, metsäkasveista ja laiduntavista eläimistä.

"Paitsi, että he olivat fyysisesti melko vaihtelevia, myös heidän työkalukäyttäytymisensä olivat melko vaihtelevia ”, Rogers sanoo. ”Tämä korostaa, että he olivat uskomattoman mukautuvia paikallisiin olosuhteisiin. Kaikilla rintamilla - biologisilla, ekologisilla ja käyttäytymismalleilla - todisteemme osoittavat suuremman vaihtelevuuden ja suuremman joustavuuden".

Lähde:

George, Alison. 2020. Homo erectus used two different kinds of stone tools. New Scientist 5.3.

Homo erectus eli evoluutionistien mielestä myöhemmin kuin he odottivat

Tämä on tunnetuin H. Erectus.




Joel Kontinen

Tutkimus on osoittanut evoluutionistien mielestä, että Homo erectus eli myöhemmin kuin he odottivat.

Evolutionistit olettavat, että Homo erectus, joka pystyi kävelemään pystyssä, syntyi pari miljoonaa vuotta sitten.

Nyt he arvioivat, että Homo erectus eli vielä 100,000 vuotta sitten Indonesian kuuluvalta Javalta, vaikka se oli jo kuollut muualla.

Naturessa julkaisussa tutkimuksessa tutkijat, joita johtaa Iowan yliopiston professori Russell Ciochon, avasivat uusia kaivauksia Solojoen vieressä oleville terasseille ja analysoivat alueen ja sen ympäristön uudelleen.

He ovat toimittaneet määrittelemänsä lopullisen iän luun maakerrokselle, jonka ikä on 117 000–108 000 vuotta. Tämä edustaa viimeisintä tunnettua Homo erectus -rekisteriä missä tahansa muualla maailmassa.

Nämä fossiilit olivat noin 1,50 – 1,80 senttimetriä pitkiä. Prof Ciochon uskoo, että tämä oli Homo erectuksen lopullinen ikä, mutta Chris Stringer ei ole näin optimisti, hän uskoo, että kun fossiilit ajoitetaan kunnolla, ne voivat olla nuorempia kuin nyt ilmoitettu.

Lähde:

Rincon, Paul. 2019. Homo erectus: Ancient humans survived longer than we thought BBC News. (18.12.).

National Geographic News: Dinosauruslajien määrää on liioiteltu

NG:n dokumentin mukaan dinosauruslajeja oli vähemmän kuin luultiin. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.




Joel Kontinen

Uusi dokumenttifilmi Dinosaurs Decoded haastaa käsityksemme dinosauruksista. National Geographic Channelin tuottama elokuva väittää, että dinosauruslajeja oli kolmannes vähemmän kuin mitä oli luultu.

Nuoret dinosaurukset erosivat monin tavoin täysikasvuisista lajitovereistaan. Tutkijat eivät ole läheskään aina ottaneet tätä huomioon. Tiede siis ”tuntee” lajeja, joita ei oikeasti ole edes ollut olemassa.

Paleontologit Mark Goodwin ja Jack Horner esittelevät filmissä analyysejaan dinosauruksista. Heidän mukaansa esimerkiksi T. rexin sukulaiset luokiteltiin monesti virheellisesti omiksi lajeikseen, vaikka ne olivat nuoria yksilöitä, joilla ei vielä ollut aikuisten lajitoveriensa tunnusomaisia piirteitä.

Monet tutkijat pitävät Nanotyrannusta nuorena T. rexinä.

Dinosaurukset muuttuivat vanhetessaan, niin kuin nykyisetkin lajit. Monet hirvieläimet saavat sarvensa vasta aikuisina.

Dinosaurs Decoded kertoo meille, että fossiililöytöihin – ja varsinkin niiden synnyttämiin otsikoihin – on syytä suhtautua skeptisesti. Myöhemmät tutkimukset tuovat monesti esiin piirteitä, jotka kumoavat alkuperäiset väitteet löydön tärkeydestä. Hiljattain tämä kävi hyvin ilmi Idan tapauksessa.

Uuden lajin löytäminen tuo tutkijoille mainetta ja kuuluisuutta. Onko siis ihme, että he monesti painottavat oman fossiilinsa merkitystä? Richard Leakey, jonka tutkimusryhmä löysi Turkana Boyn, kuuluisan Homo erectus-fossiilin, esimerkiksi siirsi Lucyn eli Australopithecus afarensin hominidien eli oletettujen ihmisapinoiden sukupuussa sivuoksalle.

Luomisperspektiivistä katsottuna Dinosaurs Decoded on tervetullut. Nooan ei tarvinnut ottaa arkkiin läheskään niin monta dinosaurusta kuin evolutionistit kuvittelivat. Lisäksi monet hirmuliskot olivat yllättäen pieniä, keskimäärin ehkä vuohen tai vasikan kokoisia.


Lähteet:

Barras, Colin. 2009. Richard Leakey: Passionate, prickly and principled. New Scientist 2730 (14.10.) http://www.newscientist.com/article/mg20427301.000-richard-leakey-passionate-prickly-and-principled.html?full=true


Handwerk, Brian. 2009. A Third of Dinosaur Species Never Existed? National Geographic News (9.10.)
http://news.nationalgeographic.com/news/2009/10/091009-dinosaur-species-never-existed.html

Evolutionistit menettivät taas yhden esi-isän

Turkana Boy on kuuluisa Homo erectus. Kuvan rekonstruktio American Museum of National Historyn kokoelmista

Joel Kontinen

Muinaiskreikkalainen filosofi Herakleitos (n. 535-475 eKr.) opetti, että kaikki muuttuu jatkuvasti. Πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει, hänen kerrotaan sanoneen. Näin ainakin Platon kirjoittaa hänestä. Kaikki muuttuu, mikään ei pysy paikallaan.

Herakleitoksen näkemys ilmenee varsinkin evolutionistien käsityksessä esi-isistämme. Homo erectus kuvattiin aluksi apinamaiseksi puuttuvaksi renkaaksi, silloin kun se vielä tunnettiin Pekingin ihmisenä.

Vuosien saatossa ääni on muuttunut kellossa. Homo erectus on saanut yhä ihmismäisempiä piirteitä. Evolutionistit pitivät sitä miltei Homo sapiensin veroisena esi-isänämme.

Hiljattain Scientific American julkaisi jutun, jossa pohdittiin, onko vieläkin enemmän muutosta tapahtunut. John Whitefield siteeraa Arizonan yliopiston tutkijan Murray Coxin näkemyksiä oletetusta esi-isästämme. Cox kollegoineen tutki nykyihmisten x-kromosomia ja päätyi siihen, että Homo erectus on elänyt ainakin 15 000 vuotta samanaikaisesti nykyihmisen kanssa.

Cox ehdottaa, että Homo -suvun edustajat erectus ja sapiens jopa vaihtoivat geenejä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he naivat toisiaan ja kuuluivat siis samaan lajiin.

Vaikka ajanmääritysmenetelmät ovat tunnetusti varsin epäluotettavia, Coxin tutkimus joka tapauksessa osoittaa, että ihmisen ja apinan hybridit ovat mielikuvituksen tuotetta. Fossiililöydöt eivät tue käsitystä, että apinaihmisiä olisi koskaan ollut olemassakaan.

Myös muille kuvitelluille esi-isillemme on evolutionistien mielestä käynyt huonosti. Lue lisää tästä.

Lue Raamatun näkemyksestä ihmisen alkuperästä tästä.

Lue ajamääritysmenetelmistä tästä.


Lähde:

Whitfield, John. 2008. Lovers, not fighters? New Genetic signs that modern humans mated with Homo erectus. Scientific American 298:3, 12-13 (maaliskuu 208).