Joel Kontinen
Science julkaisi äskettäin kaksi tutkimusta Etiopiasta vuonna 2013 löytyneestä leukaluusta, jonka oletettu ikä – ”2,8 miljoonaa vuotta” – tekisi siitä vanhimman Homo-suvun fossiilin. Tutkijat eivät vielä rohkene spekuloida, oliko tämä isosetämme H. erectus vai H. habilis.
Monet tutkijat tosin uskovat, että H. habilista (kätevää ihmistä) ei ole edes ollut olemassa. Naturen raportti kertoo ohimennen, että H. erectus muistuttaa suurine aivoineen ja pituuksineen suuresti nykyihmistä.
Toisin sanoen evoluutiota ei H. erectuksesta H. sapiensiin ole juurikaan nähtävissä. Nyt evolutionisteilla on varaa tunnustaa tämä, koska heillä on oletettavasti vanhempi ja alkeellisempi luunkappale kuin ennen.
Löytö sekoittaa taas ihmisen oletettua sukupuuta. Sciencen mukaan ihmisen alkuperä vanheni 400 000 vuotta. Nature voitti ainakin ikäkilpailun. Sen mukaan uusi löytö on 500 000 vuotta vanhempi kuin tähän asti varhaisin Homo-suvun kallo, mutta iänmääritys onkin tunnetusti tarkkaa puuhaa.
Vanhojen kallojen status voi olla hyvinkin häilyvä, niin kuin Au. sediba voisi meille kertoa, jos se osaisi puhua. Viime vuonna sille kävi kuin roska-DNA:lle, joillekin elinkelpoisille eksoplaneetoille, etenkin Gliese 581g:lle tai vaikkapa lastenlaulun Mörri Möykylle. Israelilaiset tutkijat sanoivat, että sitä ei ole ollut olemassa.
Nyt alaleuka on olemassa, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tutkijat alkavat pikapuolin kiistellä sen tulkinnoista.
Kun joku kohta löytää vielä pikkusen vanhemman Homo-suvun kallon, esiäitimme Lucy (Australopithecus afarensis) saa sanoa hyvästi asemalleen.
Maailmankuva ratkaisee sen, mitä me uskomme esi-isistämme.
Lähteet:
Callaway, Even. Ethiopian jawbone may mark dawn of humankind. Nature news (4.3.).
Gibbons, Ann. 2015. Fossil pushes back human origins 400,000 years. Science (4.3.).
Tekstit
