Tiedemiehet ovat löytäneet salaperäisen aineen Titanilta ja Plutolta

 

Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Joel Kontinen

Jotkut tiedemiehet ovat löytäneet mielenkiintoisen ilmiön Plutolta ja Saturnuksen kuulta Titanilta.

Jokin absorboi valoa Pluton ja Titanin pinnoilla, ja sen selvittäminen voi olla ratkaisevan tärkeää Titanin monimutkaisen kemian ymmärtämiseksi.

Titanin paksu ilmakehä tarkoittaa, että sen pinnan tutkiminen on erittäin vaikeaa, joten tämän yhdisteen tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään siellä tapahtuvaa monimutkaista kemiaa. Tämä kuu on yksi aurinkokunnan kiehtovimmista paikoista etsiä avaruusolentoa, ja sen kemian selvittäminen on avainasemassa tässä etsinnässä.

Titan on yksi kuu, josta evoluutioon uskovat tieteilijät haluavat löytää elämää.

Lähde:

Leah Crane 2026 We've found a mysterious substance on Titan and Pluto | New Scientist 19.6.

Uranuksen renkaat ovat vielä oudompia kuin on luultu

 

Näkymä Uranuksesta Hubble-avaruusteleskoopista Kuva: NASA ja Erich Karkoschka, Arizonan yliopisto.

Joel Kontinen

Uranusta ympäröivät renkaat saattavat näyttää kuvissa samankaltaisilta, mutta niiden koostumukset ovat yllättävän erilaisia.

Renkaiden ymmärtäminen voisi auttaa meitä selvittämään tämän oudon, dynaamisen järjestelmän monia mysteerejä. Uranuksen ulkorenkaat – mu- ja nu-renkaat – ovat niin himmeitä ja koko järjestelmä niin kaukana, että niitä on vaikea havaita yksityiskohtaisesti. Kalifornian yliopiston Berkeleyn Imke de Pater ja hänen kollegansa yhdistivät lähes kahden vuosikymmenen dataa Keck-teleskoopista Havaijilla, Hubble-avaruusteleskoopista ja James Webb -avaruusteleskoopista saadakseen paremman kuvan.

Uranukset renkaat ovat omituisia. Ne eivät ole esimerkiksi Saturnuksen renkaiden kaltaisia, vaan todella pieniä, mutta Luoja on tehnyt niitä sellaisia.

Lähde:

Leah Crane 2026 The rings of Uranus are even stranger than we thought | New Scientist 1.5.

Titanin oudot tasangot voidaan selittää epätavallisella säällä

 

Titanista otettu kuva Cassini-avaruusaluksella ohilennolla, Kuva: NASA/JPL/St SI/Val NASA/JPL/SSI/Val Klavans.

Joel Kontinen

Mistä Titanin valkoisuus johtuu?  Se ei ole lunta.  Tutkimus väittää, että se johtuu tämän ison kuun ilmakehästä. Titan ei ole niin vanha kuin mitä evoluutioon uskovat tiedemiehet luulevat.

Titaanin tasangot voivat olla jopa metrin paksuisen, orgaanisen "lumen" peitossa. Noin 65 prosenttia Saturnuksen valtavan kuun pinnasta koostuu omituisen tasaisista tasangoista, ja ne näyttävät olevan peittyneet huokoiseen, kuivaan kerrokseen taivaalta pudonneita hiukkasia.

Titanin pintaa on vaikea tutkia kaukaa, koska sitä peittää paksu, utuinen ilmakehä. Cassini-luotain, joka kiersi Saturnusta vuosina 2004–2017, onnistui tarkastelemaan sitä lähemmin tutkan avulla. Nyt Alexander Hayes Cornellin yliopistosta New Yorkin osavaltiossa ja hänen kollegansa ovat analysoineet tutkatietoja yksityiskohtaisemmin kuin koskaan ennen.

Lähde:

Leah Crane 2026 Titan’s strange plains may be explained by unusual weather | New Scientist 21.4.

Kemian vihjeet voisivat paljastaa täysin Maan elämästä poikkeavia avaruusolentoja

 

Enceladus, Saturnuksen kuu, on ensisijainen kohde elämän etsinnässä muualla aurinkokunnassamme. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Molekulaaristen todisteiden etsiminen elämästä muilla planeetoilla on hankalaa, mutta hiiliyhdisteiden reaktiivisuuteen perustuva testi voisi olla hyödyllinen indikaattori.

Evolutionistit arvelevat, että Maan ulkopuolinen elämä ei vaikuta Maan elämän muotoon. He sanovat, että tämä käy ilmi kemiallisista signaaleista.

Uusi menetelmä elävien olentojen kemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseksi voisi auttaa meitä havaitsemaan avaruusolentoja, vaikka ne toimisivat eri tavalla kuin Maassa oleva elämä.

Avaruusolentoja etsiessään tiedemiehet luottavat yleensä biosignatuureihin – aineisiin tai kuvioihin, jotka voivat luotettavasti osoittaa elävien organismien läsnäolon. Tähtitieteilijät voivat analysoida kaukaisten planeettojen ilmakehiä etsiäkseen molekyylibiosignatuureja. Mutta monet elävien olentojen tuottamat molekyylit voivat syntyä myös geologisten tai kemiallisten prosessien kautta ilman elämänmuotoja.

Lähde: 

Alex Wilkins 2026 Chemistry clues could detect aliens unlike any life on Earth | New Scientist 6.3.

Saturnuksen renkaat ovat saattaneet muodostua valtavan törmäyksen jälkeen Titanin kanssa

 

Titan, Saturnuksen suurin kuu, ja sen takana oleva jättiläisplaneetta Cassini-Huygens-luotaimen kuvassa. Kuva: ZUMA Press, Inc./Alamy

Joel Kontinen

Saturnuksen, sen renkaiden ja kuiden tarina on saattanut alkaa sen suurimmasta kuusta, Titanista. Varhaisen proto-Titanin ja pienemmän kappaleen törmäys noin 400 miljoonaa vuotta sitten on saattanut käynnistää tapahtumasarjan, joka muodosti Saturnuksen ikoniset renkaat ja muutti sekä planeetan heilumista että sen kuiden kiertoratoja.

Saturnuksen järjestelmä on täynnä mysteerejä. Sen renkaat näyttävät olevan odotettua nuorempia, planeetan heiluminen ei ole sidoksissa Neptunuksen liikkeeseen, kuten simulaatiot ovat antaneet ymmärtää, ja sen pienellä kuulla Iapetuksella on omituisen kallistunut kiertorata. Titanilla itsellään on omituisen vähän kraattereita ja soikea eli eksentrinen kiertorata.

Saturnus ja miljoonat vuodet ovat evoluution kannattajien vastaus siihen, miten Saturnus sai alkunsa. Mutta Saturnuksen renkaat ovat myös mysteeri – ne eivät ole niin vanhoja kuin tiedemiehet olettavat. On oikein uskoa, että suuri planeetta sai alkunsa Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvatusta tapahtumasta.

Lähde:

Leah Crane 2026 Saturn’s rings may have formed after a huge collision with Titan | New Scientist 24.2.

Yli 100 kuuta löydettiin omasta aurinkokunnastamme vuonna 2025

 

Uranuksen uusikuu, S/2025 U1, havaittiin James Webb -avaruusteleskoopilla. Kuva: NASA/ESA/CSA/STScI/M. El Moutamid (SwRI)/M. Hedman (Idahon yliopisto)

Joel Kontinen

Tiedemiehet ovat havainneet monta kuuta omassa aurinkokunnassamme, niin on ollut enemmän Uranuksessa ja Saturnuksessa.

Tänä vuonna tähtitieteilijät löysivät yli 100 aiemmin tuntematonta kuuta omasta aurinkokunnastamme. Niitä saattaa olla vielä paljon löydettävissä, ja niiden luettelointi voisi auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten planeetat muodostuvat.

Maaliskuussa Edward Ashton taiwanilaisessa Academia Sinicassa ja hänen kollegansa löysivät Saturnuksen ympäriltä 128 kuuta, jolloin planeetan kuumääräksi tuli 274. Tutkimusryhmä keräsi tuntikausien edestä kuvia Havaijilla sijaitsevasta Kanada-Ranska-Havaiji-teleskoopista ja pinosi ne päällekkäin havaitakseen kohteita, jotka muuten olisivat liian himmeitä nähdäkseen.

Lähde:

Matthew Sparkes 2025 More than 100 moons were discovered in our own solar system in 2025 | New Scientist 24.12.

Saturnuksen renkaat muodostavat jättimäisen pölyisen donitsin planeetan ympärille

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute

Joel Kontinen

Mistä Saturnuksen renkaan koostuvat?

Saturnuksen renkaiden ajatellaan yleensä olevan litteitä, mutta Cassini-luotaimen mittaukset osoittavat, että jotkut niiden hiukkasista lentävät satoja tuhansia kilometrejä ohuiden pääkiekkojen ylä- ja alapuolella.

Saturnuksen renkaiden pölyhiukkaset näyttävät leijuvan paljon kauempana planeetan ylä- ja alapuolella kuin tiedemiehet ajattelivat mahdolliseksi, mikä viittaa siihen, että renkaat muistuttavat enemmän jättimäistä pölyistä donitsia. Saturnuksen renkaiden päärakenne on erittäin ohut, ulottuen ulospäin kymmeniä tuhansia kilometrejä, mutta vain pystysuunnassa noin 10 metriä, mikä luo planeetalle silmiinpistävän ulkonäön Maasta katsottuna.

Tässä muodossa on kuitenkin jonkin verran vaihtelua, kuten esimerkiksi pulleampi ulompi E-rengas, jota ruokkii Saturnuksen kuu Enceladus, joka suihkuttaa jäätä vedenalaisesta merestään.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 Saturn's rings form a giant dusty doughnut encircling the planet | New Scientist 16.12.

Satnurnuksen kokoinen planeetta saattaa kiertää lähintä auringonkaltaista tähteä

 

Kuva: ESA/Webb Copyright: NASA, ESA, CSA, STScI, R. Hurt (Caltech/IPAC)

Joel Kontinen

Saturnuksen kokoinen jättiläisplaneetta, joka kiertää auringonkaltaista tähteä, on mahdollisesti tunnistettu lähimmästä naapuritähtijärjestelmästämme, Alfa Centaurista.

Vain neljän valovuoden päässä Maasta sijaitseva Alfa Centauri on lähin tähtijärjestelmämme. Se koostuu kolmesta tähdestä: Alfa Centauri A:sta, Alfa Centauri B:stä ja punaisesta kääpiötähdestä, Proxima Centaurista. Tutkijat ovat pitkään spekuloineet, että Alfa Centaurissa voisi olla planeetta, joka on suunnilleen yhtä kaukana tähdestä kuin Maa on Auringostamme – nestemäiselle vedelle suotuisalla "elinkelpoisella vyöhykkeellä" – mutta sen vahvistaminen, onko kaksoistähtien ympärillä olemassa sellaista, on osoittautunut haastavaksi. Tämä johtuu siitä, että "[tähdet] ovat niin kirkkaita, lähellä ja liikkuvat taivaalla nopeasti", sanoi Charles Beichman Kalifornian teknillisestä instituutista lausunnossaan.

Mutta James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) Mid-Infrared Instrument (MIRI) -havaintolaitteen äskettäin keräämät tiedot viittaavat siihen, että Saturnuksen kokoinen kaasujättiläinen on saattanut löytyä auringon kaltaisen tähden Alpha Centauri A:n kiertoradalta. Löydös tuli jonkinlaisena yllätyksenä. ”Webb suunniteltiin ja optimoitiin löytämään maailmankaikkeuden kaukaisimpia galakseja”, Beichman sanoi, ei eksoplaneettoja. Hän sanoi, että tämän planeetan löytäminen vaati huolellista suunnittelua, johon sisältyi useita havaintoja, analyysejä ja tietokonemallinnusta, jotka ”kannattivat upeasti”.

Vaikka aiemmat planeettojen löytämisstrategiat ovat perustuneet epäsuoriin mittauksiin, JWST teki jotain ”paljon kunnianhimoisempaa” kaappaamalla suoraan mahdollisen planeetan valon, sanoo Alan Boss Carnegie Sciencestä Washington DC:stä, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Mahdollinen planeetta ei kuitenkaan näkynyt myöhemmissä havainnoissa.

Löydöstä ilmoitettiin kahdessa artikkelissa, jotka on hyväksytty julkaistavaksi The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

Lähde:

Meagan Mulcair 2025 A planet the size of Saturn could orbit the nearest Sun-like star | New Scientist  8.8.

 

Vedenalaiset vulkaaniset suolavesialtaat saattavat olla äärimmäisten elämänmuotojen koti

 

Punaisella merellä sijaitsevan Mabahiss Mons -tulivuoren läheltä löydettyjä eläimiä, mukaan lukien katkoja ja monisukasmatoja. Kuva: Tohtori Katrin Linse

Joel Kontinen

Ovatko Punaisen meren eläimet outoja vai ovatko ne vain tavallisia eliöitä?  Tästä voi evolutionisti päätellä, että esimerkiksi Jupiterin ja Saturnuksen kuissa voi esiintyä jonkinmoista elämää.

"Punaisella merellä tehty tutkimusmatka löysi useita suolavesialtaita, jotka näyttävät saavan ravintoa vedenalaisista tulivuorista. Nämä altaat saattavat olla ainutlaatuisesti sopeutuneiden mikrobien ja eläinten koti.

Supersuolaiset, hiilidioksidipitoiset vedenalaiset järvet saattavat olla koti äärimmäisille elämänmuodoille, joita ei ole muita maapallolla.

Suola- ja muita mineraaleja sisältävä vesi vajoaa meren pohjaan tiheytensä vuoksi, ja jos se saavuttaa merenpohjan syvennyksen, se voi kerääntyä nestemäiseen järveen, joka eroaa yläpuolella olevasta vedestä. Näitä suolavesialtaita on löydetty monista valtameristä, ja niiden ainutlaatuinen kemiallinen koostumus – vähähappinen ja runsas tiettyjen mineraalien suhteen – tekee niistä paikkoja, joissa äärimmäiset mikro-organismit voivat kehittyä ja kukoistaa."

Tämä on darvinistista spekulaatiota.  

Lähde: Alex Wilkins 2025 Underwater volcanic brine pools could be home to extreme life forms | New Scientist 16.7.

Koska Saturnuksen renkaan muodostuivat?

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute

Joel Kontinen

Jotkin tutkimukset sanovat, että ne eivät ole niin vanhoja kuin planeetta. Mutta nyt on tullut myös tutkimuksia, jotka väittävät, ettei tämä pidä paikkansa.

Saturnuksen renkaat voivat olla paljon vanhempia kuin aiemmin on ajateltu, ja ne ovat voineet muodostua suunnilleen samaan aikaan kuin planeetta. Mutta kaikki tähtitieteilijät eivät ole vakuuttuneita. Tutkija, joka oli osa ryhmää, joka laski Saturnuksen renkaat suhteellisen nuoriksi, väittää, että uusi työ ei muuta heidän havaintojaan.

Tiedemiehet olettivat suurimman osan 1900-luvusta, että Saturnuksen renkaat muodostuivat planeetan mukana, noin 4,5 miljardiavuotta sitten. Mutta kun NASAn Cassini-avaruusalus vieraili Saturnuksessa vuonna 2004, se havaitsi, että renkaat näyttivät huomattavan vapailta pienistä avaruuskivistä, jotka tunnetaan kosmisena pölynä. Tämä ulkonäkö osoitti, että ne olivat paljon nuorempia, ja vuonna 2023 niiden ikä on arvioitiin 100–400 miljoonaksi vuodeksi.

Nyt Ryuki Hyodo Japanin avaruus- ja astronautiotieteen instituutista ja hänen kollegansa ovat laskeneet, että Saturnuksen renkaiden pitäisi olla paljon vastustuskykyisempiä kosmiselle pölylle kuin aiemmin uskottiin, jotta ne voisivat säilyttää puhtaan ulkonäön pitkään. Hyodo ja hänen tiiminsä eivät ole laskeneet renkaille uutta ikää, mutta ehdottavat, että ne voisivat olla yhtä vanhoja kuin planeetta, kuten tähtitieteilijät uskoivat.

Lähde:

Alex Wilkins 2024 Saturn’s rings may be far older than we thought | New Scientist 16.12. 

 

Saturnuksen kuun Titanin oudot "taikasaaret" voivat olla huokoisia jäävuoria

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Stéphane Le Mouélic, Virginia

Joel Kontinen

Titaanin metaanimerien oudot saaret ovat hämmentäneet tutkijoita vuosia.

Saturnuksen kuun Titanin merillä on outoja "taikasaaria", jotka näyttävät ilmaantuvan ja katoavan tuntien tai viikkojen kuluessa. Nämä niin sanotut saaret voivat itse asiassa olla huokoisia, sienimäisiä lumipaloja, jotka täyttyvät hitaasti nesteellä ja sitten uppoavat.

Titanin paksu ilmakehä on täynnä monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, jotka voivat kasautua yhteen ja pudota kuun pinnalle lumen tavoin. Xinting Yu Texasin yliopistosta San Antoniossa ja hänen kollegansa ajattelivat, että "lumi" voisi olla vastuussa taikasaarista. Testatakseen ideaansa he käyttivät sitä, mitä tiedetään näistä ilmakehän yhdisteistä ja siitä, kuinka niiden odotetaan olevan vuorovaikutuksessa Titaanin merien kanssa.

​Lähde:

 Leah Crane. 2024. Strange ‘magic islands’ on Saturn’s moon Titan may be porous iceberg | New Scientist 14.1.

 

Tutkijat löysivät ratkaisevan elementin elämälle Saturnuksen jäisestä valtameren kuusta purkautuvalle vesijäälle.

 

Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute.

Joel Kontinen

 

 

Tähtitieteilijät ovat vahvistaneet, että Saturnuksen Enceladuss-kuusta pursuavassa jäisessä vesistössä on fosfaatteja, jotka ovat elintärkeitä elämän ainesosia. NASAn Cassini-avaruusalus otti lähikuvia vesijäästä, joka purskahti Saturnuksen kuusta Enceladusista jättimäisinä pilleinä. Uusi tutkimus vahvistaa, että pillit sisältävät fosforia, joka on elämän tärkeä ainesosa.

Tutkijat ovat löytäneet toisen vihjeen siitä, että yhden Saturnuksen kuun alla oleva valtameri voi pystyä ylläpitämään elämää.

Kansainvälinen ryhmä löysi merkkejä natriumfosfaateista, suolasta, jota joskus käytetään lihaherkkujen valmistuksessa täällä maan päällä, jääpilvistä, joka tuli ulos merenpinnan alaisesta valtamerestä Enceladuksella, yhdellä Saturnuksen kuista.

Fosfaatit ovat geologian ja biologian kemian perusainesosa. Tähtitieteilijät ovat pitkään olleet kiinnostuneita muiden maailmojen valtameristä, koska vesi on perusedellytys elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme. Jos nämä vieraat valtameret sisältävät myös suoloja ja orgaanisia molekyylejä, kuten Maan valtameret, nekin voisivat evoluution mukaan  pystyä tukemaan elämää.

Pinnanalaisten valtamerten vaikeus on, että ne ovat lukittuina paksun, jäisen kuoren alle, jonne NASAn robottitutkijat eivät vielä pääse. Mutta Enceladus purkautuu kätevästi aina silloin tällöin, sylkien materiaalia kätketystä valtamerestään valtavassa vesijääpilvessä. Alunperin NASAn Cassini-avaruusalus löysi nämä täplät, joka kiersi Saturnusta 13 vuotta ja jopa lensi joidenkin Enceladuksen pilvien läpi keräten tietoa matkan varrella jättimäisen höyrysuihkun läpi Enceladuksen kuun yllä.

Kun Cassini löysi pilviä Saturnuksen kiertoradalla, tutkijat havaitsivat todisteita natriumsuoloista (kuten natriumkloridista, alias pöytäsuolasta ja natriumbikarbonaatista, joka tunnetaan paremmin nimellä ruokasooda), mikä vihjasi alla olevien valtamerten kemiasta. Mutta Cassini ei ollut suunniteltu tutkimaan jäisiä pilviä ja salaperäisiä valtameriä. Tämä uusi tutkimus käyttää Cassini Cosmic Dust Analyzerin tietoja, jonka alun perin oli tarkoitus selvittää Saturnuksen renkaiden pölyn koostumus, löytääkseen tuoreen näkökulman pilviin. Fosfaattien havaitseminen Enceladusissa auttaa tutkijoita hahmottamaan kuvan siitä, mitä kuun jäisen ulkopinnan alla tapahtuu. Fosfaatteja esiintyy yleensä vedessä, jossa on hyvin vähän kalsiumia - esimerkiksi "soodajärvissä", kuten Mono Lake Kaliforniassa. Soodajärvet ovat erityisen emäksisiä - happamien vastakohta - ja niissä on runsaasti suoloja ja muita fosfaatteja. Tutkijat uskovat, että tällainen vesi on juuri sitä, mitä Enceladuksen sisällä on - jonka fosforipitoisuudet voivat olla vähintään 100 kertaa suuremmat kuin Maan valtamerissä - ryhmä raportoi tutkimuksessaan, joka julkaistiin 14. kesäkuuta Nature-lehdessä. Tämän löydön ansiosta evoluutioon uskovilla tiedemiehillä on nyt runsaasti todisteita, joiden avulla voidaan vakuuttavasti sanoa, että pillit ovat peräisin Enceladuksen pinnanalaisesta valtamerestä ja että Saturnuksen kuu on täynnä biologisesti kriittistä fosforia – ja heillä on houkutteleva näkymä siitä, missä elämä voi piiloutua aurinkokunnassamme.

 lähde; 

Lewis Briley, 2023, Scientists discovered a crucial element for life gushing out of Saturn's icy ocean moon, Llve Science  15,6.  

Saturnuksella on eniten kuita

 

Kuva: NASA-JPL/Caltech.

Joel Kontinen

Saturnus on aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta.

Tähtitieteilijät löytävät edelleen uusia Saturnuksen ja Jupiterin satelliitteja.

Saturnuksella on aurinkokunnan planeetoista eniten kuita. Se anasti Jupiterin johtoaseman. Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto (IAU) on ilmoittanut lisäävänsä Saturnuksen kuiden lukumäärään 28 luonnollista satelliittia, mikä nostaa niiden kokonaismäärän 117:een verrattuna Jupiterin 95:een.

Aurinkokunnan massiivisimpina planeetoina Saturnuksella ja Jupiterilla on evoluution mukaan  tarpeeksi vetovoimaa repiäkseen avaruuskiviä kiertoradaltaan auringon ympärillä. Näillä vangituilla satelliiteilla, joita kutsutaan epäsäännöllisiksi kuiksi, on usein outoja, laajasti kiertäviä kiertoratoja.

Lähde: 

Wilkins , Alex . 2023. Saturn now has over 100 known moons - more than any other plane, New Scientist 10. 5. 

Saturnuksen renkaiden palaset putoavat planeetalle ja lämmittävät sitä

 

 Kuva: NASA, ESA, Lotfi Ben-Jaffel (IAP & LPL).

Joel Kontinen 

 

Viiden avaruusaluksen havainnot yli 40 vuoden ajalta ovat osoittaneet, että kun Saturnuksen renkaat hitaasti hajoavat, hiukkaset putoavat planeetan ilmakehään ja lämmittävät sitä.

Lotfi Ben-Jaffel Pariisin astrofysiikan instituutista ja hänen kollegansa tekivät tämän löydön käyttämällä arkistotietoja. Ne kerättiin  kahdelta Voyager-luotaimelta, jotka lensivät Saturnuksen ohi vuosina 1980 ja 1981,  sekä International Ultraviolet Explorer-avaruusteleskoopilta, joka toimi vuosina 1978-1996, ja Cassini-avaruusalukselta, joka kiertää Saturnusta vuosina 2004–2017. Kaikki nämä havainnot tehtiin kuitenkin erityyppisillä instrumenteilla, joten niitä ei voitu suoraan verrata.

Tämän korjaamiseksi Ben-Jaffel ja hänen tiiminsä tekivät uusia havaintoja Saturnuksesta käyttämällä Hubble-avaruusteleskooppia. Sitten he kalibroivat kaikki arkistomittaukset niin, että UV-kirkkaus vastasi Hubblen mittaamaa, jolloin kunkin avaruusaluksen valospektriä voitiin verrata muihin.

"Kun kaikki kalibroitiin, näimme selvästi, että spektrit ovat yhdenmukaiset kaikissa tehtävissä", Ben-Jaffel sanoi lausunnossaan. "Se oli todella yllätys minulle. Piirsin vain erilaiset valonjakotiedot yhteen, ja sitten tajusin, vau – se on sama."

Kaikki mittaukset osoittivat ylimääräistä UV-valoa, joka tuli Saturnuksen matalilta leveysasteilta renkaiden alta. Tiedetään, että renkaat hajoavat hitaasti, kun niitä pommittaa auringon säteily ja hiukkaset, mikrometeoriitit ja sähkömagneettiset kentät, mutta näyttää siltä, että hajoaminen vaikuttaa myös itse planeettaan. Kun pieniä jäänsiruja sataa alas renkaista planeetalle, ne lämmittävät yläilmakehän ja aiheuttavat ylimääräistä UV-kirkkautta.

Mutta tutkijat löysivät myös mysteerin: samoilla matalilla leveysasteilla näyttää olevan enemmän kuumaa vetyä kuin osataan selittää. On mahdollista, että osa vedystä tulee renkaista tai Saturnuksen jäisestä kuusta Enceladuksesta kemian ja syvemmän ilmakehän sekoittumisen lisäksi, mutta kaikista vuosien mittaan tehdyistä havainnoista huolimatta Saturnuksesta ei tiedetä tarpeeksi, jotta mysteeri osattaisiin ratkaista.

Lähde:

 

Crane, Leah. 2023. Bits of Saturn’s rings are falling onto the planet and heating it up. New Scientist 30.3.

Ei elämää Jupiterin ja Saturnuksen kuissa

 

Kuva; NASA. 

Joel Kontinen

Jupiterin ja Saturnuksen kuissa olevat halkeamat voivat olla liian harvinaisia tarjotakseen olosuhteet elämälle.

Europan ja Enceladuksen merenpohjan murtumien uskotaan antavan energiaa ja ravinteita, jotka ovat tärkeitä kaikelle siellä mahdollisesti olevalle elämälle, mutta ne eivät välttämättä koe tarpeeksi stressiä murtuakseen.

Koska näiden kylmien maailmojen ytimiä ei voi tarkkailla suoraan, niistä tiedetään hyvin vähän.

Lähde:

Crane, Leah.2023, Fissures on ocean moons may be too rare to provide conditions for life New Scientist 22.3.

Suolaton jää pelastaa Encedaluksen elämän

 

Kuva; Science Photo Library/Alamy. 

Joel Kontinen

Jää peittää Saturnuksen kuun Enceladuksen pinnan. Tämä viittaa siihen, että sen alle loukkuun jääneet valtameret voivat olla vain hieman vähemmän suolaisia ​​kuin Maan valtameret. On mahdollista, että tämä kuu voisi ylläpitää elämää. Enceladuksen pinta on puhtaan, kirkkaan jään peittämä.

Wanying Kang Massachusetts Institute of Technologysta ja hänen kollegansa halusivat selvittää, mitä tämän jääkuoren ominaisuudet kertovat sen alla olevasta valtamerestä. Cassini-avaruusaluksen ottamat näytteet geysirimaisista vesisuihkuista Enceladuksen pinnalta osoittivat aiemmin, että siellä on orgaanista ainetta, joka voisi ylläpitää mahdollista elämää jäisessä kuussa.

  Enceladuksen jään alla olevien vesien huomioon ottaminen oli looginen seuraava askel sen asuttavuuden päättelemiseksi, Kang sanoo. Tiimi kehitti teoreettisen mallin, jossa kerrotaan, kuinka valtamerten suolaisuus, merivirrat ja jään geometria vaikuttavat toisiinsa planeetalla tai kuussa, minkä jälkeen se muokkasi mallia toistamaan parhaiten Enceladuksen jään ominaisuuksia.

Tutkijat havaitsivat, että suolaisemmat maanalaiset valtameret tarkoittavat paksumpaa jäätä planeetan navoilla kuin sen päiväntasaajalla ja päinvastaisessa tapauksessa vähemmän suolaista vettä. Enceladuksella napojen päällä oleva jää on ohuempaa kuin päiväntasaaja. Paksuuden erityinen vaihtelu viittaa siihen, että valtameren suolapitoisuus voi olla jopa 30 grammaa suolaa kilogrammassa vettä.

 Vertailun vuoksi maapallon valtamerten suolapitoisuus on 35 grammaa suolaa kilogrammaa kohti vettä. Tutkijat määrittelivät myös yksityiskohtia veden kierrosta kuun jään alla. Nämä virtaukset liittyvät veden lämpötilaeroihin, joten niiden ymmärtäminen on tärkeää myös asuttavuuden määrittämiseksi, Kang sanoo. 

Ryhmä havaitsi, että Enceladuksen valtameren pohjasta tulee jonkin verran lämpöä, mikä mahdollisesti viittaa lämpösuuttimien olemassaoloon merenpohjassa. Kang sanoo, että jotkut astrobiologit ovat aiemmin ehdottaneet, että kuten maan päällä, tällaiset hydrotermiset aukot voisivat olla siellä, missä elämää löytyy tulevaisuudessa. NASAn pitäisi tutkia Uranustaja Enceladusta, sanovat planeettatutkijat. David Stevens Itä-Anglian yliopistosta, Iso-Britanniasta, sanoo, että jään ja veden käyttäytyminen muilla planeetoilla liittyy suoraan niiden asumiskelpoisuuteen. Samaan aikaan suolapitoisuus on vain yksi tekijä, hän sanoo. Kang ja hänen tiiminsä työskentelevät parhaillaan uuden mallin soveltamiseksi Jupiterin kuuhun Europaan, jonka valtamerissä uskotaan olevan korkeampi suolapitoisuus kuin Maan ja Enceladuksen valtamerissä. Viime kädessä he haluavat selvittää kaikkien avaruuslentojen havaitsemien jäisten kuiden ja planeettojen valtamerten yksityiskohdat askeleena kohti niiden kaikkien asumiskelpoisuuden määrittämistä.

 

Lähde; ;

Callaghan , Karmela Padavic, 2022. Enceladus’s oceans may be the right saltiness to sustain life New Scientist 20.7.

Mitä jos Maalla olisi kaksoiskappale?

 

Kuva:  Shutterstock

 

Joel Kontinen

Evolutionistit ovat tiedon puutteesta johtuen sepittäneet kertomuksen Maan kaksoiskappaleesta, joka kiertää samaa rataa kuin Maa.

 Maa on ainoa planeetta, joka kulkee lähes pyöreällä kiertoradallaan auringon ympäri. Mutta entä jos maa jakaa kiertoratansa toisen planeetan kanssa?

 Yksi epätavallisimmista tavoista, joilla kaksi planeettaa voi "kiertää" tai jakaa saman vyöhykkeen tähtensä ympärillä, ovat ns. Hevosenkengän kiertoradat. Sen sijaan, että molemmat maailmat liikkuisivat ympyrässä tähden ympärillä, kukin liikkuisi oman hevosenkengän muotoisen ratansa reunaa pitkin, jolloin nämä puolikuut olivat vastakkain kuin rikkoutuneen renkaan kaksi puoliskoa.

Mielestäni hevosenkengän kiertoradat ovat mielenkiintoisimpia kokoonpanoja muille maapalloille ", astrofyysikko Sean Raymond Ranskan Laboratoire d'Astrophysique de Bordeaux'sta kertoi Life Sciencella." Koska nämä kaksi planeettaa muodostuivat samalle kiekolle saman tähden ympärille ja todennäköisesti niiden (oletetun) evoluution tutkiminen on samanlaista kuin syntymässä erotettujen kaksosien elämän tutkiminen. "

 Hevosenkengän kiertoradat saattavat kuulostaa poikkeuksellisen epätodennäköiseltä.  Saturnuksen kuut Janus ja Epimetheus kulkevat kuitenkin hevosenkengän kiertoradoilla noin 150 000 kilometrin) päässä planeetasta, aivan Saturnuksen päärenkaiden takana, Raymond totesi. Lähimmillään ne ovat noin 15 000 km päässä toisistaan. Kuvitelkaamme, miltä hevosenkengän kiertoradat voivat näyttää parilla maankokoisilla maailmoilla auringon asuttavalla vyöhykkeellä - tähtiä ympäröivällä alueella, joka on riittävän lauhkea, jotta nestemäinen vesi selviää planeetan pinnalla. Nimetään nämä maailmat Terra ja Tellus, molemmat latinankieliset sanat "maapallolle". Lähimmäksi toisistaan Terra ja Tellus pääsisivät noin 4-5 prosenttiin tähtitieteellisestä yksiköstä (AU), maan ja auringon keskimääräisestä etäisyydestä, joka noin 150 miljoonaa kilometriä. Sellaisella etäisyydellä ne näyttäisivät yhtä suurilta kuin neljännes tai viidesosa täysikuun halkaisijasta, Raymond sanoi. Myöhemmin ne vetäytyivät hitaasti toisistaan, kunnes ne piiloutuivaat toistensa näkyvistä auringon taakse. "Olisi mahtavaa nähdä hevosenkengän kumppanin kasvavan taivaalla tullakseen hallitsevaksi valonlähteeksi", Raymond sanoi.

 Näiden lähestymis- ja lähtöjaksojen pituus riippuu hevosenkengän kiertoradan leveydestä. Terran ja Telluksen hevosenkengän kiertoradat ulottuvat noin 0,995 AU:sta noin 1,005 AU:een, joten läheisten kohtaamisten välillä kestää noin 33 vuotta, Raymond sanoi. Pienet etäisyydet auringosta tarkoittavat todennäköisesti, että Terran ja Telluksen ilmasto eivät muutu paljoakaan, kun ne vaihtelevat hevosenkengän kiertoratojensa välillä, hän totesi. Millainen elämä voi olla Terralla ja Telluksella? Raymond osasi kuvitella evoluution tuomia planeettojen välisiä kilpailuja ja kumppanuuksia, mukaan lukien sodat ja tähtien ylittävät rakkaustarinat. Voidaan myös kuvitella, että kauan ennen lähetystyön aloittamista toisilleen nämä maailmat saattavat lähettää kaukokirjeitä radion avulla. Hevosenkengän maapallot todennäköisesti kehittyvät planeettojen muodostumisen aikana protoplaneettoina tai alkion maailmoina, jotka molemmat ovat törmänneet ja muuttaneet kiertoradalta toiselle. "Ajan murto-osassa hevosenkengän kokoonpano tulee esiin", Raymond sanoi. "Tietojeni tarkkuutta ei ole koskaan tutkittu huolellisesti." Silti "vaikka kyseessä olisi yksi tapahtuma miljoonasta, se jättää silti runsaasti potentiaalisia hevosenkengän maapalloja satojen miljardien tähtien joukossa galaksissa", Raymond totesi.

 Tässä tapauksessa evoluution tuomat vuosimiljoonat ja science fiction tuovat lisää värikkyyttä tähtitieteeseen.

 Mutta Jumala on luonut maapallon juuri sellaiseksi kuin mitä se on. Täällä ei tarvitse yöllä pelätä valoilmiötä, joka häiritsee nukkumista.

Lähde:

Choi Charles Q. 2020. What if Earth shared its orbit with another planet? Live Science. 10.11.

Saturnuksen kuusikulmio kertoo sen nuoresta iästä

Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Saturnuksen renkaat eivät ole sen ainoa ominaisuus, jota tulisi katsoa. Sillä on pohjoisnavallaan kuusikulmio, josta Voyager 2 avaruusalus otti kuvan vuonna 1981. Muodostelma kertoo Saturnuksen nuoresta iästä, mutta siitä eivät tutkijat aikaisemmin ole ottaneen huomioon.

Saturuksella on vain pohjoisnavalla kuusikolmio.

Viime vuonna Rakesh Yadav ja Jeremy Bloxham Harvardin yliopiston maapallon ja planeettatieteiden laitokselta, Cambridge, Massachusetts, suorittivat kuukausittaisen tietokoneen simulaation ymmärtääkseen Saturnuksen kuusikulmion takana olevaa fysiikkaa.

Nyt jo monet tutkimukset kertovat siitä, että Saturnus on aika nuori.

Tässä
ja tässä lisää
sekä myös tässä
ja vielä tässäkin.

Uusin tutkimus julkaistiin 8. kesäkuuta Proceedings on the National Academy of Sciences -lehdessä.

Lähde:

Salazar, Doris Elin Subsurface vortexes may have created Saturn's mysterious hexagon. Live Science 15.6.

Saturnuksen renkaiden läheiset kuut keräävät pölyä renkaista

Kuva: NASA-JPL/Caltech.



Joel Kontinen

NASAn Cassani-alus on kiertänyt Saturnusta 13 vuotta ja on tuottanut paljon tietoa tästä planeetasta. Nyt NASA kertoo renkaiden kuista ja niihin kuluvasta pölystä.

Äskettäin Sciencessä julkaistussa tutkimuksessa sanotaan: "Huomasimme, että nämä kuut keräävät jää- ja pölyhiukkasia muodostaen pienet renkaat päiväntasaajiensa ympärille", Bonnie Buratti sanoi. "Renkaiden tiheämpi runko olisi enemmän pallomainen, koska painovoima vetää materiaalin kuuhun."

"Tutkituista satelliiteista Saturnusta lähinnä olevien - Daphniksen ja Panin pinnat ovat rengasmateriaaleista eniten muuttuneet. Saturnusta kauempana olevien Atlantin, Prometheuksen ja Pandoran pinnoilla on myös rengasmateriaalia, mutta niiden pinnalla on myös kirkkaita jäisiä hiukkasia ja vesihöyryä, joka on peräisin Enceladuksesta. "

Niin, kysymys on siitä, miten kauan pienet kuut pystyvät keräämään pölyä. Tuskin koko Saturnukset oletettua elinaikaa, muuten ne olisivat täysin erilaisia.

Myös muut tutkimukset ovat osoittaneet, että Saturnus on yllättävän nuori.

Saturnuksen renkaat ovat liian nuoria aurinkokunnan ikään verrattuna.

Lähde:

Jet Propulsion Laboratory (28.3.).

Miten Encedaluksen vesisuihku pysyy paikallaan 4,5 miljoonaa vuotta?

Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet Enceladukselta vetyä ja hiilidioksidia mutta ei elämää.

Nyt tutkijan arvelevat, että Encedaluksella on valtavat sisäiset virtaukset, jotka ovat pitäneet tämän Saturnuksen kuun suhteellisen lämpimänä ja virtauksen juoksevana "4.5 miljardia vuotta".

He nyt ovat keksineet menetelmän, jolla kuu saattaisin pysymään lämpimänä, mutta tulos ei imartele vuosimiljoonia.

Lähde:

MarcRovira-Navarro et. al. 2018. Do tidally-generated inertial waves heat the subsurface oceans of Europa and Enceladus? Icaros (13.11.).