Tiede, ideologia, ateismi ja Raamattu

Ideologia värittää monesti myös ateistin tieteentulkintaa.



Joel Kontinen

Tieteen objektiivisuus on pelkkä myytti. Tutkijat ovat monesti käyttäneet tiedettä räikeästi väärin - ideologisista syistä. Kun ateistiksi tunnustautuva uskontotieteilijä selittää uskonnon olemusta, tulos on tuskin kovinkaan objektiivinen.

Eivätkä jumalankieltäjät ole läheskään aina malttaneet pysytellä uskontotieteessä vaan ovat tuoneet selityksiään myös muille foorumeille. Kari Salminen kirjoittaa tästä varsin virkistävän terävää tekstiä tuoreessa Aamulehdessä:

”Monet tutkijat vaahtoavat, että uskonto on järjetön ja väkivaltainen jäänne, josta ihan pian päästään eroon, kun oikean tiedon valo leviää kaikkialle.
Väite on uskonnollinen, tai ehkä pikemminkin maaginen. Ehkä ilmiö katoaa, jos sitä vähätellään ääneen.”

Salminen on toista mieltä:

”Uskonto ei ole menossa yhtään minnekään, sillä se ei ole mikään jäänne.”

Seuraavaksi hän analysoi ateistien strategiaa:

”Uusien jumalan- ja uskonnonkieltäjien (Dennett, Dawkins, Harris) puhe on kiukun, epätoivon ja ylimielisyyden sekaista marinaa siitä, että todellisuus on toisenlaista kuin toiveissa ja ihmiset ovat pöljiä”.

Vaikka Salmisen teksti voikin kuulostaa hurjalta, hän ei silti liioittele. Richard Dawkins esimerkiksi kutsui brittejä viime vuonna sikatietämättömiksi (pig ignorant), kun he rohkenivat epäillä darvinistista evoluutiota.

Ateismista näyttää puuttuvan jotain sellaista, josta voi lukea vaikkapa Vuorisaarnasta (Matteus 5-7) ja Raamatun viisauskirjallisuudesta, jossa Herran pelkoa luonnehditaan viisauden aluksi.

Kristinusko on historiallisiin tosiasioihin perustuva uskonto. Evankeliumit ovat silminnäkijöiden kuvauksia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ne ovat toisin sanoen todellisuutta. Haaveet ovat jossain vallan muualla.

Lähde:

Salminen, Kari. 2010. Tiedemies tekee hypnoottisen eleen. Aamulehti 13.9., B18.

Skientismin kritiikkiä Aamulehdessä

Tieteisusko ei hyväksy tällaista skenaariota. Michelangelon Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kari Salminen kritikoi skeptikoksi tunnustautuvan Kari Enqvistin materialistisia näkemyksiä tuoreessa kolumnissaan.

”Kännykät ja kuulennot, käsitys aineen olemuksesta ja vaikkapa sähkö, ovat asioita, joissa sisäisellä ilmoituksella, syvillä vakaumuksilla tai abstraktilla filosofoinnilla ei ole osaa eikä arpaa,” kosmologi Enqvist väittää.

Salmisen mukaan Enqvistin väite ”heijastaa fundamentalistista maailmankuvaa, jossa uskonnon paikan on ottanut luonnontiede.”

Ihmisillä on piintynyt taipumus palvoa jotain. Tiedeuskovaisilla palvonta kohdistuu tieteeseen tai pikemminkin sen naturalistisiin tulkintoihin.

Enqvistin käsitys ei ole kaukana siitä, mitä Apostoli Paavali kritikoi 2000 vuotta sitten kirjoittaessaan Rooman seurakunnalle ihmisistä, jotka ovat ”vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa” (Room. 1:25).

Salmisen mukaan ”Enqvistin tapa julistaa totuutta, kaikenlaisia uskonoppeja, harhaluuloja ja maallikkoviisauksia vastaan muistuttaa saarnamiehen retoriikkaa.”

Hän pitää Enqvistin vakuuttelua siitä, ettei tiede muka voi todistaa qwerty-näppäinten olemattomuutta, lähinnä hupaisena. Enqvist tuskin tarkoittaa sitä, mitä hän sanoo. Hän tarkoittaa, ettei tiede kykene todistamaan sitä, ettei Jumala ole olemassa.

Toisin kuin Enqvist väittää, Jumala on edelleenkin varteenotettava selitys kaiken olemassaololle. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan", lausuivat Apollo 8:n astronautit joulutervehdyksessään maapallon asukkaille vuonna 1968 kiertäessään kuuta.

Enqvistin teeseissä on myös yksityiskohtia, joita Salminen ei ehtinyt lyhyessä kolumnissaan käsitellä mutta jotka kannattaa mainita:

1) Kuulentojen käyttö tieteisuskon tukena on varsinainen kummajainen. Ei ole mikään valtionsalaisuus, että USA:n Apollo-ohjelman arkkitehti tohtori Wernher von Braun oli tunnustava kristitty, joka uskoi Raamatun luomisnäkemykseen ja vastusti naturalistista maailmanselitysmallia.

2) Qwerty-näppäimet niin kuin kaikki muutkin tietokoneen osat puhuvat selvää kieltä suunnittelusta, joka ainakin osittain on älykästä. Näppäimet eivät ole tulos miljoonien vuosien yrityksestä ja erehdyksestä vaan joku on ne oikeasti suunnitellut.

Lähde:

Salminen, Kari. 2009. Qwerty on olemassa. Aamulehti 30.11., B14.

Aatehistorian tuntija ryöpyttää tiedeuskovaisia

Kirjallisuuden professori ja filosofi käyvät Richard Dawkinsin kimppuun. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins kirjoittaa olennosta, jonka olemassaoloon hän ei usko. Kirjallisuuden professori Terry Eagleton taas kertoo Ditchkinsistä, kuvitteellisesta ateistista, joka käy omaa sotaansa kuvitteelliseksi olettamaansa Jumalaa vastaan. Ditchkins pitää uskontoa kaiken pahan alkuna ja juurena, vaikkei hän juurikaan ole perehtynyt siihen, mistä kirjoittaa.

Ditchkins on yhdistelmä Richard Dawkinsista ja Christopher Hitchensistä, joita toimittaja Kari Salminen luonnehti tuoreessa kirjaesittelyssään uuden ateismin ja rationaalisen maailmankuvan profeetoiksi.

Ateistista maailmankuvaa on tosin miltei mahdotonta kutsua rationaaliseksi. Ateisti joutuu lainaamaan rationalisminsa juutalaiskristillisestä perinnöstämme.

Kari Salminen esitteli Aamulehdessä kaksi uskontoa käsittelevää kirjaa, joiden lähestymistapa eroaa tyystin viime vuosina uutisissa olleiden militanttien ateistien pamfleteista. Terry Eagletonin Reason, Faith and Revolution: Reflections on the God Debate (Yale University Press, 2009) ja Slavoj Zizekin, John Milbankin ja Creston Davisin The Monstrosity of Christ. Paradox or Dialectic? (The MIT Press, 2009) lähestyvät aihetta filosofian historian perspektiivistä.

Eagleton on verrannut Dawkinsin kirjoituksia uskonnosta henkilöön, joka esitelmöi biologiasta vaikka tuntee ainoastaan Ison-Britannian lintuoppaan. Moni muukin on syyttänyt Dawkinsia siitä, ettei hän ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä hän niin kiivaasti riepottelee.

Salminen toteaa:

Uusateistit väittävät, etteivät uskonnot ole ikinä tuottaneet mitään hyvää. Väite on todistusaineiston valossa suoranainen valhe. Valistuksen ja kehityksen nimissä puhuvat eivät olekaan kiinnostuneet epäoikeudenmukaisuuksista, joita vastaan uskonnolliset ryhmittymät ovat taistelleet.

Kristillinen kirkko on monin paikoin taistellut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Esimerkiksi orjakauppaa vastustanut William Wilberforce oli vakaumuksellinen kristitty. Kristityt edistivät tasa-arvoa ja koulutusta. Yliopistolaitos syntyi katolisen kirkon suojissa aikana, jota ateistit mielellään kutsuvat pimeäksi keskiajaksi – koska eivät tunne Euroopan kulttuurihistoriaa.

Salminen jatkaa:

Dawkins ja Hitchens ovat luoneet Jumalan kuvakseen. Heidän Jumalaansa ei kristinusko tunne, eikä ihme, sillä Dawkins on muovannut sen oman tieteellis-teknisen maailmankuvansa näköiseksi olennoksi.

Jos Dawkins tutustuisi Uuden testamentin Jeesukseen, hänen kirjoituksensa voisivat muuttua varsin paljon.


Lähteet:

Eagleton, Terry. 2006. Lunging, Flailing, Mispunching. London Review of Books. (19.10.) http://www.lrb.co.uk/v28/n20/eagl01_.html

Salminen, Kari. 2009. Uskonnosta voi keskustella älykkäästi. Aamulehti 2.7. B17.

Skeptikkojen puoliuskonnollinen missio

Tätä skenaariota skeptikko ei vahingossakaan epäile. Piirros: José-Manuel Benito Álvarez, Wikipedia.




Joel Kontinen


Toimittaja Kari Salminen puki tuoreessa Aamulehden kolumnissaan sanoiksi sen, minkä monet ovat jo pitkään tienneet:

Skeptikoilla on puoliuskonnollinen missio kaiken uskon vastustamiseen tieteen nimissä.

Salmisen mukaan "skeptikko kieltää ennen kuin tutkii". Ja silloinkin kun tutkii, päätelmät saavat oman naturalistisen tulkintansa: ”Hokemat kuten ’aivot’, ’kokeellisuus’, ’evolutiivinen’ ja ’geenitutkimus’ korvaavat tiedon”.

Salminen kertoo, että koto-Suomemme skeptikot ovat ottaneet Wikipedian kohteekseen. He ovat toimittaneet uskonnosta kertovia artikkeleja Huuhaa-palkinnon arvoisesti ja saaneet ne vastaamaan omaa näkemystään, jossa ei ole sijaa yliluonnolliselle.

Skeptikot käyvät hanakasti kaikkea näennäistieteeksi uskomaansa vastaan mutta näyttävät Wikipediassa itse sortuneen siihen, mistä muita syyttävät.

Raamattututkimus on monesti päätynyt hyvin toisenlaisiin tuloksiin kuin skeptikot. Niinpä amerikkalaiset skeptikot kauppaavat tieteellisiksi naamioituja kirjoja, joilla he pyrkivät kumoamaan teologian valtavirran näkemyksiä Raamatusta.

Vaikka skeptikot näennäisesti epäilevätkin monia asioita, heillä on oma pyhä lehmänsä, jota he eivät vahingossakaan suostu epäilemään: darvinistinen evoluutio.

Summa summarum: suhtautukaa siis skeptikoihin skeptisesti.




Lähde:

Salminen Kari. 2009. Skeptikot sotkevat Wikipediaa. Aamulehti 18.5., B18.