torstai 14. toukokuuta 2009

Pyhä lehmä



Nicolas Poussin (1600-luku): Kultaisen vasikan palvonta. Kuva Wikipediasta. Aikamme pyhää lehmää ei saisi arvostella.




Joel Kontinen


Länsimaissa näyttää olevan yksi pullea lehmä, joka on niin äärimmäisen pyhä, ettei siitä saisi ääneen lausua edes yhtä poikkipuolista sanaa. Lehmän nimi on darvinistinen evoluutio. Silloin kun joku rohkenee korottaa ääntään, seuraa melkoinen ryöpytys.

1980-luvun alussa professori A. E. Wilder-Smith vieraili maassamme. WSOY myös julkaisi hänen kirjansa Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. Wilder-Smithillä oli kolme ansaittua tohtorintutkintoa arvostetuista yliopistoista, mutta siitä huolimatta Skepsis muisti häntä Huuhaa-palkinnolla.

Wilder-Smithin tulkki Matti Leisola, joka myös suomensi hänen kirjansa, sai myöhemmin oman Huuhaa-pystin. Tuolloin jo professorina toiminut Leisola järjesti evoluutiokriittisen luentosarjan ja siitä eivät skeptikot pitäneet. Hiljattain Uusi Tie sai myös kunnian vastaanottaa palkinnon julkaistuaan professori Tapio Puolimatkan kirjan Usko, tiede ja evoluutio.

Skeptikot ovat vain olevinaan skeptikkoja. Jos he oikeasti epäilisivät huuhaatieteitä, he jakaisivat palkintojaan aivan eri henkilöille. Esimerkiksi Richard Dawkins ansaitsisi oitis pari kolme pientä huuhaata, niin runsaasti pelkkää spekulaatiota hän on maailmaamme sysännyt.

Todellisuudessa Skepsis näyttää pikemminkin pitävän huolta siitä, ettei kukaan vahingossakaan erehdy pahoittamaan Charles Darwinin ideologisten perillisten mieltä.

Jostain syystä darvinistinen yhteisö suvaitsee toisinajattelijoita yhtä hyvin kuin äärimuslimit vääräuskoisia. Wikipediaan luottavan darvinistin on vaikea hyväksyä sitä, että joku julkenee epäillä hänen suurta kertomustaan julkisuudessa. Seurauksena on ad hominem –tapaisia mielenilmauksia, joissa tosiasioiden sijasta käydään kritiikin esittäjän kimppuun.

Taktiikka kertoo huomattavasti enemmän darvinistien epävarmuudesta kuin mistään muusta.

Ei edes tarvitse olla professori tai kirjoittaa evoluutiota kriittisesti tarkastelevaa kirjaa ansaitakseen darvinistien vihan. Riittää kun pitää blogia.

Olen nyt kirjoittanut tätä blogia yli kaksi vuotta. Jostain syystä blogitekstejäni on referoitu varsin usein Internetin keskustelufoorumeilla. Minut on leimattu esimerkiksi fanaatikoksi ja ahdasmieliseksi. Hiljattain muuan nimimerkkikirjoittaja vihjaisi, että en kirjoita blogipostejani itse vaan suomennan juttuja, jotka ovat alun perin ilmestyneet englanninkielisillä kreationistien sivustoilla.

Hyvä arvaus mutta osui päin kookospalmua. Kirjoitan itse omat juttuni. Käytän toki lähteitä – ja myös mainitsen ne lähdeluettelossa. Valtaosa niistä on sekulaarisia tiedejulkaisuja (Nature, New Scientist, Science). Kun näkee niiden darvinistisen sanahelinän taakse, huomaa varsin pian, että evoluutiolla on vaikeuksia, joista sen kannattajat mieluummin vaikenevat.

P. S. Kaikkien nykydarvinistien evoluutiopipo ei onneksi kiristä otsaa niin kovasti kuin keskustelufoorumien nimimerkkikirjoittajien, mutta moniarvoisuus on heiltäkin yhä enimmäkseen hukassa.