Onni on löytää pitkään kadoksissa ollut isoäiti! Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Kohu Ida-nimisen puoliapinan fossiilista tuo mieleen reilun kahden vuoden takaisen mediasirkuksen, jonka kohteena oli Jeesuksen perhehaudan oletettu löytyminen. Tuolloinkin löytö vietiin ensin mediaan ennen kuin sitä alettiin tutkia perusteellisemmin. Kohu laantuikin melko pian. Todisteet osoittautuivat äärimmäisen hatariksi.
Amerikan luonnonhistoriallisessa museossa (American Museum of Natural History) esitellystä fossiilista toki julkaistiin myös tieteellinen tutkimus PLoS ONE –lehdessä, mutta asiantuntijat kritikoivat juttua. He pitivät sitä liian pintapuolisena. Jotkut rohkenivat epäillä, ettei esimerkiksi Science tai Nature olisi julkaissut tällaista tutkimusta. Myös New Scientist epäili, ettei kohussa ollut tarpeeksi villoja.
Joskus, kun tekeillä on kirja ja TV-dokumentti, raha näyttää olevan tärkeämpi kriteeri kuin huolellinen tutkimus.
Metrin pituinen Ida nimettiin Charles Darwinin juhlavuoden kunniaksi sopivasti Darwinius masillaeksi. Harrastelijakeräilijä löysi fossiilin jo vuonna 1983 Messelistä Saksasta. Mutta vasta kun Oslon luonnonhistoriallisen museon paleontologi Jörn Hurum sai Idan maalliset jäännökset käsiinsä, alkoi spekulaatioiden aika.
Esimerkiksi Israelissa monien muinaislöytöjen aitoutta epäillään, jos ne ovat peräisin vapailta markkinoilta eli harrastelijoiden kokoelmista. Tämä ei toki riitä tekemään niistä väärennyksiä, mutta kysymyksiä se herättää.
47 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitu Ida on sikäli erikoinen, että siitä on tallella 95 prosenttia. Esimerkiksi Lucystä (Australopithecus afarensis) on jäljellä 40 prosenttia. Lisäksi isoäidin vatsalaukun sisältö on säilynyt.
Ida muistuttaa Madagaskarilla edelleenkin eläviä makeja, joskaan sillä ei ollut ”hammaskampaa” jolla nykymakit sukivat turkkiaan, eikä pitkää sukimiskynttä.
Vaikka Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka on näkevinään ihmismäisiä piirteitä Idassa, maailmankatsomuksella voi olla paljonkin tekemistä tämän tulkinnan kanssa. Mielikuvitusta saa käyttää jo aika paljon ennen kuin puoliapinan ominaisuuksista tulee ihmisen piirteitä. Koirassakin voi olla ihmismäisiä piirteitä, mutta nekään eivät tee hauvoista sukulaisiamme.
Ida-isoäidin maallisten jäännösten epätavallisen hyvä säilyminen viittaa katastrofiin. Kreationistisesta perspektiivistä katsottuna Ida saattoi hyvinkin hukkua Nooan ajan tuhotulvassa yhdessä toisen isoäidin eli Lucyn kanssa.
Lähteet:
Beard, Chris. 2009. Why Ida fossil is not the missing link. New Scientist. 21.5. http://www.newscientist.com/article/dn17173-why-ida-fossil-is-not-the-missing-link.html
Vanhalakka, Vesa. 2009. Onko tässä ihmisen ja apinan välinen puuttuva rengas? Aamulehti 21.5, A5.
Tekstit
