sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Tulikivenkatkuisia evoluution vastaisia kirjoituksia?



Naturen hobittijuttu lienee innoittanut Vesa Vanhalakkaa.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka kirjoittaa tuoreessa kolmiosaisessa sunnuntaisaarnassaan, että hänen on ”joskus hämmentävää lukea tulikivenkatkuisia evoluution vastaisia kirjoituksia.”

Olisi kiinnostavaa lukea tällaisia kirjoituksia. Ehkäpä toimittaja Vanhalakka vielä joskus kertoo meille, mistä niitä voisi löytää.

Vanhalakka itse ei juurikaan ehdi epäillä evoluution totuutta eikä näyttäisi suovan sellaista kohtaloa lukijoilleenkaan. Tällä kertaa hän valistaa meitä siitä, että:

(1) Oleellisinta H1N1 –viruksessa eli sikainfluenssassa on evoluutio. Virus muuttuu. Muutos on evoluutiota, joten evoluutio on totta.

(2) Hobitilla (Homo floresiensis) on isot jalat, joten se on oma lajinsa.

(3) On turha pitää RNA:ta DNA:n serkkuna: ”Itse asiassa se taitaa olla sen isä ja äiti.” Elämä voi syntyä sattumalta, koska ”nuoren maapallon alkuliemessä oikeiden yhdisteiden hakemiseen oli aikaa miljoonia vuosia.”

Yritän välttää tulikiven katkua seuraavissa kommenteissa:

(1) Vanhalakalta on jäänyt huomaamatta, että tuskin yksikään evoluutioskeptikko epäilee itse muutosta. Mutta bakteerit pysyvät bakteereina ja virukset viruksina.

Darvinistinen evoluutio tarvitsisi massiivisia määriä geneettistä informaatiota toimiakseen. Edes Richard Dawkins ei tiedä yhtään tapausta, jossa mutaatio olisi lisännyt geneettistä informaatiota, joten viruksen kohtalo on jäädä virukseksi.

(2) Isot jalat eivät ole epäihmisyyden mittari. Oleellisinta on, että hobitin jalat muistuttavat ihmisen jalkaa, jotka osoittavat suoraan eteenpäin eivätkä sivulle niin kuin simpanssilla. Apinalla taas on oikeastaan neljä kättä.

Vanhalakka myös kertoo, että osa tutkijoista uskoo, että hobitit olivat tavallisia ihmisiä, jotka kärsivät mikrokefaliasta. Tämä on edelleenkin varsin varteenotettava näkemys. Nature-lehden virtahepotutkimus ei ratkaise hobittien arvoitusta, vaikka näiden tavoin saarella asuneet virtahevot olivat pieniä.

(3) Alkuliemeen uskovan Vanhalakan mielestä ei tarvita paljon muuta kuin pari miljardia vuotta, niin ensimmäinen yksisoluinen pompahtaa keitoksesta maalle, hankkii hieman lisää soluja ympärilleen ja alkaa pian ihmetellä olemassaolon tarkoitusta.

Tiedemiehet tarjoavat RNA:ta DNA:n edeltäjäksi, koska he olettavat, että sitä on helpompi valmistaa. Todellisuudessa RNA:kaan ei synny itsestään vaikka aikaa olisi rajattomasti, niin mutkikasta sekin on.

Jostain syystä Vanhalakka ei vahingossakaan kirjoita dinosaurusten pehmeistä kudoksista tai timanttien hiili-14:stä. Nehän voisivat heikentää uskoa miljooniin vuosiin ja ilman niitä darvinistinen evoluutio kaatuisi kokoon kuin korttitalo.

Lähteet:

Vanhalakka, Vesa. 2009. Ihmisen ja viruksen asevarustelukilpa. Aamulehti 24.5, B17.

Vanhalakka, Vesa. 2009. Juoksu ei ollut hobittikansan laji. Aamulehti 24.5, B17.

Vanhalakka, Vesa. 2009. Elämän alkulientä keitettiin. Aamulehti 24.5, B17.