Darvinistit ovat julistaneet tämän elämänsyntyteorian pannaan. Michelangelo: Aatamin luominen (n. 1511). Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Charles Darwinin päivistä lähtien elämänsyntyteoriat ovat tulleet ja menneet. Darwin spekuloi, että elämä sai alkunsa lämpimässä lammikossa.
Tutkijat testasivat ideaa vuonna 2006 ja huomasivat, että se ei toiminut. He tutkivat kuumia lätäköitä Kamtšatkassa ja Mount Lassenissa Kaliforniassa ja panivat merkille, että “kuumat, happamat savipitoiset lammikot eivät tarjoa sopivia oloja, joissa kemikaalit voisivat järjestäytyä ’alustaviksi organismeiksi’.”
Vuonna 1953 Stanley Miller ja Harold Urey tekivät kuuluisan elämänsyntykokeen. Vaikka koe onkin säilyttänyt propaganda-arvonsa, tohtori Jonathan Wells ja useat muut Darwiniin skeptisesti suhtautuvat tiedemiehet ovat osoittaneet sen puutteet. Wells sanoi:
Miller-Ureyn kokeessa käytettiin simuloitua ilmakehää, jonka koostumus oli geokemistien mukaan väärä. Se ei ollut ”ensimmäinen onnistunut yritys, joka osoitti, miten orgaanisia molekyylejä on voinut syntyä Maan varhais-historiassa.” Kun oloja muutetaan niin, että ne vastaavat paremmin tietämystämme Maan alkuaikojen ilmakehästä, koe ei toimi.
Jotkut ovat asettaneet toivonsa ulkoavaruuteen. Sir Fred Hoyle vertasi elämän spontaania syntyä yhtä todennäköiseksi kuin romuvaraston halki pyyhkäisevän tornadon mahdollisuutta rakentaa osista nousuvalmis Boeing 747. Hänen mukaansa elämän on täytynyt tulla maapallolle ulkoavaruudesta.
Vaikka panspermialla on yhä kannattajansa, elämän synnyn naturalistiset selitykset ovat edelleenkin äärimmäisen epäuskottavia.
Yoshihiro Furukawa ja kollegat julkaisivat hiljattain Nature Geoscience –tiedelehdessä artikkelin, jossa he spekuloivat, että elämä ei tullut ulkoavaruudesta vaan meteoriitit ovat voineet saada aikaan kemiallisia reaktioita alkumeressä ja näin vauhdittaa elämän syntyä. He simuloivat kondriittien (yleisten meteoriittien) iskeytymistä mereen ja onnistuivat synnyttämään orgaanisia eli hiilipohjaisia yhdisteitä, esimerkiksi rasvahappoja ja amiineja.
Furukawa ja kollegat varmistivat, että tulokset eivät johtuneet kontaminaatiosta. Tästä huolimatta monet edelleenkin suhtautuvat skeptisesti elämänsyntyteorioihin. Esimerkiksi astrobiologi Jennifer Blank, joka työskentelee Kalifornian Mountain Viewn SETI -instituutiossa, arvelee, että emme koskaan löydäkään pätevää vastausta siihen, mistä elämä sai alkunsa.
Hyppäys aminohapoista toimivaan soluun todellakin vaikuttaa ihmeeltä. Solu on kaikkea muuta kuin Darwinin musta laatikko. Se on äärimmäisen mutkikas ja hieno tehdas, jonka kaikkien osien on oltava paikallaan ennen kuin se voi toimia.
Miten elämä siis sai alkunsa? Elämä syntyy vain elämästä. Soluun on ohjelmoitu valtava määrä informaatiota. Se näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu.
Valitettavasti suunnittelu on sana, jonka mainitseminen on pannassa darvinistien hallitsemassa akateemisessa maailmassa.
Lähteet:
Matson, John. 2008. Rock And Roil: Meteorites Hitting Early Earth's Oceans May Have Helped Spawn Life. Scientific American.com (9. 12.).
http://www.sciam.com/article.cfm?id=rock-and-roil-meteorites&sc=wr_20081209
Morelle, Rebecca. 2006. Darwin's Warm Pond Idea is Tested. BBC News. (13. 2.) http://news.bbc.co.uk/2/low/science/nature/4702336.stm.
Wells, Jonathan. 2002. Inherit The Spin: Darwinists Answer “Ten Questions” with Evasions and Falsehoods. http://www.discovery.org/a/1106.
Tekstit
