Neandertalilaiset ovat saattaneet hoitaa haavoja antibioottisella tahmealla tervalla

 

Kuva: Tjaark Siemssen, CC-BY 4.0

Joel Kontinen

Evolutionistit väittävät, että neandertalilaiset kehittyvät miltei apinoista. Ei voida välttää sitä, että neandertilaiset olisivat keksineet tällaista:

Neandertalilaiset ovat saattaneet käyttää koivun kuoresta valmistettua tervaa antiseptisenä aineena haavojen hoitoon. Nykyajan koivutervalla tehdyt kokeet osoittavat, että sillä on antibioottisia ominaisuuksia valmistustavasta riippumatta, mikä viittaa siihen, että neandertalilaiset olisivat voineet löytää sen lääketieteellisen käytön.

Löytö lisää kasvavaa määrää todisteita, jotka viittaavat siihen, että neandertalilaiset käyttivät lääkekasveja vammojen ja sairauksien hoitoon.

”Koivuterva aineena on tunnettu jo jonkin aikaa myöhäispleistoseenista lähtien, erityisesti neandertalilaisten kaivausalueilta eri puolilta Eurooppaa”, sanoo Tjaark Siemssen Oxfordin yliopistosta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Neanderthals may have treated wounds with antibiotic sticky tar | New Scientist 18.3.

Sukupuuttoon kuolleella hirvilajilla oli uskomattoman suuret sarvet

 

Kuva: Daniel Eskridge/Shutterstock

Joel Kontinen

Vuosikymmeniä tiedemiehet luulivat, että irlantilaisen sukupuuttoon kuolleen hirven ruumiin koko selittää sen, miksi sillä oli valtavat sarvet, mutta totuus voi olla monimutkaisempi.

Pleistoseenin aikakaudella eläneen hirven (Megaloceros giganteus) sarvet olivat kaikkien aikojen suurimmat: 3,5 metriä kärjestä kärkeen– mutta ei ole täysin selvää, miksi ne kasvoivat niin hämmästyttävän kokoisiksi. Noin 50 vuotta sitten vaikutusvaltainen darvinistinen biologi Stephen Jay Gould ehdotti yksinkertaista selitystä irlantilaisen hirven valtavalle kruunulle. Hän vertasi hartioiden korkeutta ja sarven pituutta useiden hirvieläinten välillä – ryhmässä, johon kuului irlantilainen hirvi.

Mutta Jumala pystyy tekemään hirvestä, millaisen Hän tahtoo.  

​Lähde:

Colin Barras 2024. Extinct elk species had antlers that were too big to make sense | New Scientist 5. 2.