keskiviikko 25. lokakuuta 2017
Evolutionistin pulma: onko kehitys satunnaista vai päämäärähakuista?
Vesinokkaeläin eroaa monin piirtein muista eläimistä, mutta toisin kuin ihminen, sitä ei ole luotu Jumalan kuvaksi.
Joel Kontinen
Miten ennustettavaa evoluutio on?
Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Jonanthan Losos kertoo uutuuskirjassaan Improbable Destinies, että pari tunnetuimmista evoluutiotutkijoista on täysin eri mieltä tästä evoluution pulmasta.
Harvardin yliopiston jo edesmennyt marxilainen tutkija Stephen Jay Gould vannoi satunnaisuuden nimeen, kun taas teististä evoluutiota kannattava Cambridgen yliopiston palaeontologi Simon Conway Morris näkee kehityksessä päämäärähakuisuutta.
Morris vetoaa monesti konvergenttiin evoluutioon, joka hänen mielestään viittaa determinismiin eli jonkinlaiseen päämäärähakuisuuteen.
Losos myöntää, että eläinmaailmassa ilmenee paljon konvergenttisuutta eli samankaltaisia piirteitä eläimissä, jotka eivät ole lähestä sukua toisilleen.
Toisaalta Richard Lenskin kuuluisat bakteerikokeet viittaavat Lososin mielestä siihen, että oletettu evoluutio voi olla varsin arvaamatonta.
Gould puolestaa uskoo, että jos evoluutio alkaisi uudestaan alusta, se tuottaisi täysin erilaisen eläimistön kuin mitä me nyt näemme.
Losos päättelee, että evoluutio ei ole aivan sattumanvarainen eikä myöskään täysin päämäärähakuinen. Tuloksena on toisinaan täysin ainutlaatuisia olentoja, kuten esimerkiksi ihminen ja vesinokkaeläin.
Darvinistina hän kiistää ihmisen ja eläimen eron, joka on täysin ilmeinen. Vain ihminen pystyy miettimään perimmäisiä kysymyksiä.
Vesinokkaeläin ei sitä tee.
Lähde:
Cobb, Matthew.2017. s evolution about chance or fate? Well, it depends New Scientist (18.10.).