Miten usko vaikuttaa evoluutioon

Kuva: Tolga Ildun Alamy 

Joel Kontinen

 

Ihmiset uskovat moneen asiaan, usein ilman vankkaa näyttöä. Joten antaako usko meille evoluutionaalisen edun, vai onko se vain jotain, joka säilyi kaikesta huolimatta?

Kyky uskoa siihen, mitä muut ovat löytäneet tai nähneet, on etu. Se antaa meille mahdollisuuden työskennellä yhdessä tai ottaa muiden työtä ja rakentaa sen varaan. Sama kyky antaa meille mahdollisuuden käyttää älyllisiä oikoteitä, ohittaen todisteiden keräämisen ja arvioinnin kovan työn. Siten laji kokonaisuudessaan hyötyy. Mutta ei pidä unohtaa, että jotkut asiat ovat aineettomia. Taiteen, musiikin ja kauneuden kokemusta on vaikea todistaa.

Mutta onko usko aineetonta? Monet geologiset ja historialliset todisteet puhuvat niin Vanhan kuin Uudenkin testamentin puolesta.  

Mutta evolutionaarinen etu on harhaanjohtava. Nimittäin evoluutio on 18-luvun naturalistien ilmiö, jonka tarkoituksenai  oli syrjäyttää kristinusko,  

Lähde: 

Does belief confer an evolutionary advantage? New Scientist 25.5. 

 

Darwininpäivälahja Richard Dawkinsille: Uskonto on hyödyllistä yhteiskunnalle, tuore tutkimus kertoo

Uskonto on yleismaailmallinen ilmiö.




Joel Kontinen

Juuri darwininpäivän (12.2.) alla julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että Richard Dawkinsin näkemykset uskonnosta ovat kaikkea muuta kuin tieteellisiä ja että niiden parasta ennen päiväys on mennyt jo ajat sitten.

Äskettäisestä aivoinfarktistaan toipuva Richard Dawkins ei ole viime aikoina menestynyt tieteessä kovin hyvin. Hänen tarinansa itsekkäästä geenistä on kokenut saman kohtalon kuin esimerkiksi roska-DNA ja surkastumat.

Nyt on siis vuorossa uskonto.

Antropologi Benjamin Purzycki (University of British Columbia) kollegoineen uskoo, että modernit yhteiskunnat saavat kiittää syntyään moraalisista ja kaikkitietävistä jumalista.

Tutkijat muotoilivat näkemyksensä monikossa, koska tutkimus perustuu monien eri uskontojen edustajien käyttäytymiseen.

Ihmiset toimivat paremmin ja rehellisimmin keskenään, jos he tietävät, että heidän on tehtävä tiliä teoistaan.

Darvinistisessa maailmankuvassa ei kukaan ole vastuussa kenellekään, ja sen huomaa.

Evoluutiobiologi Dominic Johnson Oxfordin yliopistosta sanoo, että toisin kuin Dawkins olettaa, uskonto ei suinkaan ole myrkky vaan se pitää yhteiskunnan koossa. Hän tosin olettaa sen kehittyneen evoluution myötä.

Science raportoi samansuuntaisista tutkimustuloksista viime vuonna.

Kun seulomme tutkimustulokset tarpeettomasta darvinistisesta ja polyteistisestä kuonasta, huomaamme, että moraali perustuu tosiaankin siihen, että meillä on Lainantaja, joka on laatinut meille turvalliset pelisäännöt.

Niitä noudattamalla voimme hyvin.

Lähde:

Pearce, Fred. 2016. Belief in punitive gods linked with expansion of human societies. New Scientist (10.2.).

Matti Leisola ja Tapio Puolimatka keskustelevat uskon ja tieteen suhteesta

Joel Kontinen

Jokin aika sitten lähetetyssä TV7:n ohjelmassa Café Raamattu Matti Leisola ja Tapio Puolimatka keskustelivat uskon ja tieteen suhteesta.



Professori Puolimatka kertoi myös länsimaisen tieteen synnystä. Hänen mukaansa se ei ole voinut syntyä missään muualla kuin kristinuskon parissa.

PS. Uusimmassa Creation-lehdessä on professori Matti Leisolan haastattelu.

Ahdistaako? Ajattele Jumalaa, niin ahdistus lievenee – jos uskot Häneen

Jeesus sanoi olevansa lammasten paimen. Tämä on yksi kristinuskon piirteistä, jotka lieventävät ahdistusta. Kuva: Toby Hudson, Wikipedia.




Joel Kontinen

Jos olet tehnyt pahan virheen ja ajattelet sen jälkeen Jumalaa, ahdistuksesi voi hyvinkin lieventyä – mutta vain siinä tapauksessa, että uskot Jumalaan.

Ateistin ahdistus saattaa sen sijaan lisääntyä, jos hän ajattelee Jumalaa.

LiveScience raportoi hiljattain tutkimuksesta, jossa Toronto- Scarboroughin yliopiston psykologit Michael Inzlicht ja Alexa Tullett tutkivat, miten Jumalan ajatteleminen vähentää itse aiheutettua ahdistusta. He mittasivat koehenkilöiden aivoaaltoja, kun nämä joko kirjoittivat Jumalasta tai tekivät tehtävän, jossa käytettiin sanoja Jumala ja uskonto.

Seuraavaksi he laittoivat koehenkilöt tekemään tehtävän tietokoneella ja mittasivat näiden aivoaaltoja.

Inzlichtin ja Tullettin tutkimus julkaistiin Psychological Science –lehdessä.

Michael Inzlicht myös muistuttaa, että vaikka aiemmat tutkimustulokset eivät olekaan täysin yksiselitteisiä, niiden mukaan uskonnolliset ihmiset ovat onnellisempia ja terveempiä ja elävät kauemmin kuin ateistit.

Kristinusko on paljon muutakin kuin vain uskonto. Se tarjoaa todellista toivoa, joten ei ole ihme, että jo uskosta ajatteleminen lievittää ahdistusta.

Lähde:

Nauert, Nauert. 2010. Thinking About God Calms Believers, Stresses Atheists. LiveScience (5.8.).

Suomalainen uskoo Jumalaan – mutta omalla tavallaan

Michelangelon maalaus kertoo uskosta luomiseen. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Suomalaisista yli kolme neljästä uskoo Jumalaan, mutta moni omalla tavallaan. Taloustutkimuksen tekemässä ja Valittujen Palojen tilaamassa tutkimuksessa haastateltiin 1004:ää ihmistä tämän vuoden toukokuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on + / - 2,5 prosenttia.

Miksi monet uskovat Jumalaan eri tavalla kuin evankelis-luterilainen kirkko opettaa? Olisikohan syy kirkossa? Valitettavan moni pappi tulkitsee Raamattua joko ”luonnontieteellisen” tai postmodernin linssin lävitse. Niinpä Genesiksen yliluonnollinen luominen on korvattu uskolla alkuräjähdykseen ja luonnonprosesseihin. Darwin on astunut Mooseksen varpaille.

Valistuksen aatteiden hengessä ihminen on noussut kaiken mitaksi. New age ja Äiti Amman rakkauden oppi kuulostavat suomalaisen kulttuuripakanan mielestä miellyttävämmiltä kuin Jeesuksen sanat ristin kantamisesta ja itsensä kieltämisestä.

Ateistien kampanjointi ei ole vähentänyt suomalaisten uskomista. Mutta se on osaltaan saattanut lisätä new agen tapaisen pullamössöuskonnon suosiota.


Lähde:

HS.fi Uutiset. Suomalainen uskoo Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa. 22.9. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+uskoo+Jumalaan+eri+tavalla+kuin+kirkko+opettaa/1135249482739

”Mitähän Jumala meistä ajattelee, kun emme usko häneen?”

Michelangelo: Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta. Viime aikoina jotkut ateistit ovat pohtineet, oliko Michelangelo sittenkin lähempänä totuutta kuin he.




Joel Kontinen

Viime aikoina ateistit ovat yllättäneet. Ensin Bradley Monton puolusti älykästä suunnittelua, sitten Bruce Sheiman päätteli, että uskonto on hyväksi ihmisille.

Myös ateistiperheen lapset voivat yllättää. Eräs suomalainen pastori kertoi kuulleensa seuraavan tapauksen syntymäpäivillä kuluneena kesänä:

Muuan ateistiperheen jälkeläinen kysyi vanhemmiltaan: ”Mitähän Jumala meistä ajattelee, kun emme usko häneen?”

Varsin hyvä kysymys.

Kristinusko varjelee taikauskolta

Taiteilijan näkemys isojalasta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Tiesitkö, että ateistit ovat taikauskoisempia kuin evankeliset kristityt? Tuore Baylor Universityssä julkaistu tutkimus osoittaa, että uskonnottomat uskovat paranormaaleihin ilmiöihin kuten esimerkiksi ufoihin, Loch Nessin hirviöön, isojalkaan, kummitustaloihin ja Atlantikseen, paljon herkemmin kuin evankeliset kristityt.

Syksyllä 2007 toteutettu laaja tutkimus kartoitti amerikkalaisten uskomuksia. Baylorin tutkijatohtorit Rodney Starck, Byron Johnson, Christopher Bader ja Carson Mencken laativat 350 kysymyksestä koostuvan kartoituksen, johon vastasi 1648 satunnaisesti valittua aikuista kaikkialta Yhdysvalloista.

Tutkimuksen mukaan kristinusko varjelee taikauskolta. 31 prosenttia niistä, jotka eivät koskaan käyneet kirkossa, uskoi paranormaaleihin ilmiöihin, kun taas vain 8 prosenttia niistä, jotka kävivät säännöllisesti jumalanpalveluksessa, uskoi outoihin ilmiöihin. Lisäksi evankeliset kristityt suhtautuivat paranormaaleihin ilmiöihin huomattavasti kriittisemmin kuin liberaaleina itseään pitävät kristityt. Tämä on sikäli loogista, koska evankeliset yleensä uskovat luomiseen mutta liberaalit taas kuvittelevat Jumalan käyttäneen evoluutiota luomismekanisminaan.

Baylorin tutkimus osoittaa, että Richard Dawkinsin ja muiden ateistien väittämät uskonnon ja taikauskon suhteesta ovat täysin perättömiä. Ei ole sattuma, että nykytiede kehittyi lännessä, jossa uskottiin rationaaliseen Jumalaan. Järki ja usko eivät ole ristiriidassa keskenään. Tieteen suuret pioneerit, kuten esimerkiksi Isaac Newton ja Blaise Pascal, olivat tunnustavia kristittyjä. He uskoivat, että vain rationaalinen Jumala saattoi luoda maailman, joka näyttää suunnitellulta – sen vuoksi, että se on suunniteltu.

Englantilainen kirjailija G. K. Chesterton totesi: ”On absurdia, että evolutionisti valittaa, että on uskomatonta, että uskomaton Jumala loi kaiken tyhjästä ja sitten kuvittelee, että on uskottavampaa, että ei-mikään muuntaa itsensä kaikeksi olevaksi.”

Ei siis ole ihme, että kristinusko varjelee taikauskolta.


Lähteet:

Baylor University. 2008. Baylor Survey Finds New Perspectives On U.S. Religious Landscape. (18.9.) http://www.baylor.edu/pr/news.php?action=story&story=52815.

Gage, Logan. 2008. Which Secular Superstition do you Believe? The Examiner (10.10.) http://www.dcexaminer.com/opinion/columns/guestcolumnists/Which_Secular_Superstitiion_do_you_Believe.html