El Niño -ilmiön aiheuttama kuumuus voi koitua puolen miljoonan ihmisen kohtaloksi helmikuuhun mennessä

Kuva: Rajesh Kumar Singh/AP/Alamy

Joel Kontinen

Darvinisteilla on keino tuottaa epäilystä ja kauhua elämään. Nyt he sanovat, että liki puoli  miljoonaa ihmistä kuolee helteen vuoksi helmikuuhun mennessä.

Ilmastotutkijat varoittavat, että noin 450 000 ihmistä eri puolilla maailmaa saattaa menehtyä helmikuuhun mennessä ennätysvoimakkaan El Niño -ilmiön aiheuttaman kuumuuden vuoksi.

”Toivomme, että tämän tiedon pohjalta voidaan ryhtyä toimiin ja tehdä päätöksiä resurssien kohdentamisesta ennakkoon”, sanoo Rhodium Groupin Emily Grover-Kopec. Toimiin voisi kuulua esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön lähettäminen tarkistamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien tilanne, veden riittävyyden varmistaminen sekä tuulettimien tai ilmastoinnin tarjoaminen.

Chicagon yliopiston Climate Impact Labin raportissa esitetty arvio 450 000 kuolemasta perustuu havaittuun yhteyteen lämpötilan ja ylimääräisten kuolemien välillä. Yhteys noudattaa U-kirjaimen muotoista käyrää, jossa kuolemantapauksia esiintyy enemmän äärimmäisessä kylmyydessä tai kuumuudessa. Käyrän tarkka muoto vaihtelee kuitenkin alueittain sen mukaan, ovatko ihmiset ja infrastruktuuri sopeutuneet esimerkiksi äärimmäiseen kuumuuteen tai onko väestöllä varaa ilmastointiin.

Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa maailma jaettiin 24 000 alueeseen, ja kyseinen yhteys arvioitiin kullekin alueelle joko vuosikymmenten takaisten historiallisten tietojen tai samankaltaisilta alueilta saatujen ekstrapoloitujen tietojen perusteella. Grover-Kopec ja hänen kollegansa ovat nyt yhdistäneet tämän menetelmän Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kausiennusteeseen arvioidakseen, kuinka monta ihmistä tavallista enemmän saattaa menehtyä El Niñon aiheuttaman kuumuuden seurauksena.

Lähde:

Michael Le Page, 2026 El Niño heat could kill half a million people by February | New Scientist 23.9. 

Voimmeko todella kääntää ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteen ylityksen jälkeen?

 

Kuva: Blossey/ImageBROKER/Shutterstock

Joel Kontinen

Kun tiedelehdet eivät puhu evoluutiosta, ne puhuvat lisääntyvästä lämmöstä:

YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportin mukaan maailman lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5 celsiusastetta muutaman seuraavan vuoden aikana. Raportissa kuitenkin todetaan, että planeetta on vielä mahdollista jäähdyttää takaisin tälle tasolle vuosisadan loppuun mennessä. Onko se todella mahdollista? Se ei ole mahdotonta, mutta se ei todellakaan ole todennäköisin lopputulos.

"Näemme lisääntyvää ruokaturvattomuutta, lisääntyvää vesiturvattomuutta, vaikutuksia ihmisten terveyteen – sekä fyysiseen että henkiseen – ja vaaraa kodeillemme ja infrastruktuurillemme", sanoo Debra Roberts KwaZulu-Natalin yliopistosta Etelä-Afrikasta, yksi raportin kirjoittajista. "Tämä johtaa toimeentulon ja varmasti ihmishenkien menetykseen."

Mutta tämän saavuttaminen edellyttäisi lämpötilan nousun rajoittamista enintään 1,8 celsiusasteeseen, Roberts sanoo. Tämän lisäksi kaikki peruuttamattomat muutokset aiheuttavat ketjureaktiovaikutuksia, jotka vaikeuttavat sitä huomattavasti.

Tämä tarkoittaa hiilidioksidin poistumisen skaalaamista noin 100 000-kertaiseksi, sanoo Reto Knutti ETH Zürichistä Sveitsistä, joka ei ollut mukana raportin laatimisessa. Halpoja hiilen poistumisen muotoja, kuten metsien istuttamista, ei voida skaalata näin paljon, koska maata ei ole tarpeeksi. Suoraa ilmasta talteenottoa voitaisiin skaalata, mutta se on todella kallista, hän sanoo.

Konstantin Weber, myös ETH Zürichistä, huomauttaa, että ilmastomallintajien käyttämistä uusimmista päästöskenaarioista vain kaksi viittaa paluuseen 1,5 celsiusasteeseen ennen vuotta 2150. Nykypolitiikkaan perustuva skenaario ehdottaa noin 3 celsiusasteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä.

Lähde:

Michael Le Page 2026 Can we really reverse global warming after overshooting 1.5°C? | New Scientist 2.9.

Maailma saattaa lämmetä 25 prosenttia enemmän kuin nykyiset ennusteet antavat ymmärtää

 

Kuva: Famartin, CC BY-SA 3.0.

Joel Kontinen

Ne, jotka sanovat, että ilmasto lämpenee nykyistä vauhtia tulevaisuudessakin, saattavat yllättyä. Ilmastomallit, jotka ennustavat suurempaa lämpenemistä tietyllä hiilidioksidipitoisuudella, on pidetty epärealistisina, mutta uusi tapa arvioida malleja viittaa niiden tarkkuuteen.

"Tietyllä päästökehityspolulla odotamme lämpenemisen olevan 25 prosenttia korkeampaa", sanoo Gergana Gyuleva ETH Zürichistä Sveitsistä.

Tällä on valtavat seuraukset. Esimerkiksi Climate Action Tracker -niminen projekti ennustaa tällä hetkellä, että maapallon keskimääräinen pintalämpötila nousee 2,6 °C vuoteen 2100 mennessä, jos maat toteuttavat olemassa olevaa politiikkaa. Gyulevan tiimin tulokset viittaavat siihen, että olemme sen sijaan matkalla kohti 3,25 °C:ta.

Se, kuinka paljon maailma lämpenee, riippuu siitä, kuinka paljon enemmän hiilidioksidia päästämme ilmakehään ja miten planeetta reagoi tähän hiilidioksidiin. Eri ilmastomallit vaihtelevat siinä, kuinka paljon lämpenemistä ne ennustavat tietyllä hiilidioksidipitoisuudella. Esimerkiksi jotkut mallit viittaavat siihen, että hiilidioksidin kaksinkertaistuminen johtaa maapallon keskimääräisen pintalämpötilan nousuun noin 1,6 °C lyhyellä aikavälillä. Toiset taas viittaavat siihen, että se voi olla jopa 3 °C.

Maan ilmastossa on paljon vaihtelua. Esimerkiksi La Niña -ilmastokuvion aikana viileämpi merivesi leviää syvemmältä valtameren yli, mikä johtaa viileämpiin pintalämpötiloihin. Niinpä Gyuleva ja hänen kollegansa ovat suodattaneet historiallista ilmastoaineistoa yrittääkseen poistaa La Niñan kaltaisten ilmiöiden aiheuttaman vaihtelun vaikutuksen.

Lähde:

Michael Le Page 2026 World may warm by 25 per cent more than current projections suggest | New Scientist 19.8.

AMOCin kohtalo voi riippua siitä, kuinka nopeasti CO2 nousee

 

Atlantin meridionaalinen kiertovirtaus virtaa Pohjois-Atlantin läpi. Kuva: SpaceEnhanced-New/Alamy

Joel Kontinen

Kriittisen merivirran kohtalo voi riippua enemmän siitä, kuinka nopeasti planeettamme lämpenee, kuin siitä lämpötilasta, johon lopulta päädymme.

Maapallo voisi lämmetä yli 5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta silti sillä olisi toimiva Atlantin meridionaalinen kiertovirtaus (AMOC), kunhan tämä lämpeneminen tapahtuu hyvin hitaasti. Mutta erittäin nopea lämpeneminen, joka on sama kuin nykyinen vauhti, voisi työntää AMOCin kohti romahdusta vain 2 °C:lla esiteolliseen aikaan verrattuna.

Planeettamme ilmasto lämpenee, asiantuntijat sanovat. Mutta lämpeneekö se 2 °C:n nopeudella esiteolliseen aikaan verrattuna? Emme tiedä vastausta.

Lähde:

Madeleine Cuff 2026 Fate of the AMOC may depend on how quickly CO2 rises  | New Scientist 13.8.

Varakkaat ihmiset, joilla on ympäristöihanteita, ovat suurimpia päästöjen aiheuttajia

 Kuva: Steve Allen / Alamy

Joel Kontinen

Korkean sosioekonomisen aseman omaavien ihmisten keskuudessa rakkaus luontoon vastaa suurempaa ympäristöjalanjälkeä – ja siihen on ilmeinen syy.

Ketkä saastuttavat ilmastoa paljon? He ovat ympäristöstä huoltavat ja lentäen uuteen kohtaan menevät ihmiset. Yksityissuihkukoneet ovat hiili-intensiivisin tapa matkustaa.

Ihmiset, jotka välittävät eniten ympäristöstä, tekevät myös eniten ympäristövahinkoja suihkumatkailullaan, ainakin parhaiten tulojen ja koulutuksen omaavien keskuudessa.

Mutta sen sijaan, että tämä havainto olisi kritiikkiä ympäristönsuojelua kohtaan, se osoittaa, että politiikan muuttaminen on tärkeämpää kuin arvojen muuttaminen ilmasto- ja biodiversiteettikriisien pysäyttämisessä, tiedemiehet sanovat.

"Emme halua väittää, että yksilöt ovat yksin vastuussa hiilijalanjäljestään", koska vähähiilisiä vaihtoehtoja lentämisen kaltaisille aktiviteeteille on usein vielä vaikea löytää, sanoo Malte Dewies Cambridgen yliopistosta, yksi uuden tutkimuksen taustalla olevista tutkijoista.

Lähde:

Alec Luhn 2026 Wealthy people with environmental ideals are the biggest emitters | New Scientist 27.5.

Arktiset tulipalot vapauttavat tuhansia vuosia varastoitunutta hiiltä

 

 

Kuva: Famartin, CC BY-SA 3.0.

Joel Kontinen

Arktiset tulipalot ovat vuosituhanten aikana päästäneet hiilidioksideja ympäristöön. Näin ilmastonmuutosten puolustajat kuvaavat nykytilannetta.

On oletettu, että se, mikä palaa, on enimmäkseen äskettäistä kasvien kasvua, mutta arktisten ja boreaalisten alueiden maaperän ytimien tutkimus on osoittanut, että nämä tulipalot sytyttivät varastoituneen hiilen, joka on jopa 5000 vuotta vanha.

"Maaperän palaminen vapauttaa pitkään varastoitunutta hiiltä maaperistä, joita on aiemmin pidetty hiilinieluina", sanoi Meri Ruppel Ilmatieteen laitokselta Helsingistä. Tällä hetkellä ilmastomallit eivät ota huomioon tämän muinaisen hiilen vapautumista.

Kasvit kasvavat hitaasti arktisen alueen kylmissä olosuhteissa, mutta niiden jäänteet voivat kerääntyä maaperään esimerkiksi turpeeseen vuosisatojen ja vuosituhansien kuluessa. Tämä tarkoittaa, että arktisen alueen ja sen lähialueiden boreaalisten metsien maaperä on toiminut hiilinieluna – eli auttanut poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä.

Musta hiili imee lämpöä auringosta, joten se lämmittää ilmakehää suoraan. Lisäksi kylmillä alueilla se voi kerrostua jäälle tai lumelle, tummentaen pintaa ja aiheuttaen sulamista, jota ei muuten olisi tapahtunut.

"Ei ole yllättävää, että havaitsimme palaneen hiilen iän olevan erilainen eri ympäristöissä, koska orgaanisen maaperän syvyys ja palamissyvyys vaihtelevat", Ruppel kertoi Euroopan geotieteiden unionin kokouksessa Wienissä viime viikolla.

Muinaisen hiilen vapautumisen riski pyrkii kasvamaan kohti arktista aluetta, hän sanoi, koska arktisen alueen maaperä on matalampaa ja orgaaninen aines kerääntyy lähemmäs pintaa. Esimerkiksi Kanadan Luoteisterritorioissa tulipalot polttavat useita senttimetrejä maaperässä ja vapauttavat jopa 400 vuotta sitten varastoitunutta hiiltä. Grönlannissa tulipalot polttavat keskimäärin 10 senttimetriä maaperään vapauttaen jopa 560 vuotta vanhaa hiiltä. Paikoin tulipalot ovat polttaneet 15 cm syvyyteen, vapauttaen jopa 1000 vuotta vanhaa hiiltä.

Kanadan Quebecin boreaalisessa metsässä tutkimusryhmä löysi paikkoja, joissa tulipalot ovat vapauttaneet hiiltä 5000 vuotta sitten. "Mutta tämä ei ollut lainkaan laajalle levinnyttä", Ruppel sanoi kokouksessa.

Lähde:

Michael Le Page 2026 Arctic fires are releasing carbon stored for thousands of years | New Scientist 13.5.

Pitääkö kuolleiden puiden hautaaminen metsäpalon jälkeen niiden hiilen sitoutuneena?

 

Hiiltyneet puut, jotka ovat yhä pystyssä metsäpalon jälkeen Glacierin kansallispuistossa, Montanassa. Kuva: Gorski/NurPhoto/Shutterstock.

Joel Kontinen

Voivatko kuolleet puut pitää hiilen tuhot kurissa? Uusin ilmastonmuutostutkimus väittää juuri sitä.

Metsäpalon jälkeen pystyssä olevat osittain palaneet puut yleensä kaadetaan ja poltetaan, mutta yhdysvaltalainen startup-yritys väittää, että niiden hautaaminen vangitsee hiilen maan alle vuosisadoiksi.

Vuonna 2021 kytevä maanalainen hiilikerros sytytti takkakuivan ruohon ja pensaat Poverty Flatsissa, Montanassa, aiheuttaen 267 neliökilometriä paloa. Liekit tappoivat 50 000 puuta, enimmäkseen ponderosamäntyjä, jotka olivat varjostaneet Gentry Ranchilla laiduntavaa karjaa.

Mustat, osittain palaneet oksat seisoivat hiiltyneen maan kuunmaisemassa. Nämä "leskientekijät" olisivat voineet arvaamattomasti kaatua työntekijöiden tai lehmien päälle tai ruokkia seuraavaa metsäpaloa. Tavanomainen käytäntö olisi ollut polttaa puut kasoina, jolloin olisi vapautunut lähes 7000 tonnia hiilidioksidia. 

Lähde:

Alec Luhn 2026 Will burying dead trees after a wildfire keep their carbon locked up? | New Scientist 14.5.

Majavat estävät ilmastonmuutosta

 

Kuva: Steve f, CC BY-SA 2.0.

Joel Kontinen

Uusi sveitsiläinen tutkimus kertoo, että majavien toiminta estää ilmastonmuutosta vähentämällä ilmastossa olevien kaasujen koostumista.

Uusi tutkimus toteaa, että majavien padot ja lammet voivat muuttaa puron vuotuiseksi nettohiilinieluksi, mikä vetää sisäänsä enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu vuoden aikana.

Löydöllä on suuri merkitys Euraasian majavien (Castor fiber) uudelleenistuttamiseen ympäri Eurooppaa vuosisatojen metsästyksen ja lähes sukupuuton jälkeen. Jos vastaavat mallit pätevät muualla, eläimet voisivat auttaa lieventämään ilmastonmuutosta sitomalla kasvihuonekaasuja ilman kallista infrastruktuuria.

Communications Earth and Environment -lehdessä 18. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat 0,8 kilometrin pituista majavien vaikutuksen alaista puroa Pohjois-Sveitsissä.

Tutkijat mittasivat vedessä olevaa hiiltä, ​​joka pääsi ilmakehään ja varastoitui sedimentteihin, biomassaan ja kuolleeseen puuhun. He tekivät tämän keräämällä kairanäytteitä sedimentistä ja ympäröivästä metsästä sekä kasvinäytteitä puron varrella kasvavista levistä. Tutkijat laskivat myös puron virtauksen, mikä auttoi heitä määrittämään vedenpinnan, suolapitoisuuden ja sen, kuinka paljon sedimenttiä liikkui alueen läpi.

Tulokset osoittivat, että kosteikko oli nettonielu, joka sitoi 108–146 tonnia (98–133 tonnia) hiiltä vuodessa. Tämä säästetty hiilimäärä vastaa 832–1 129 barrelin kulutusta öljyä.

Tiimi arvioi, että Sveitsin majavien uudelleenasuttamiseen soveltuvilla tulvatasangoilla syntyvät kosteikot voisivat kompensoida 1,2–1,8 % Sveitsin vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

Tutkijat varoivat liioittelemasta eläinten kykyjä, varsinkin kun tutkittiin vain yhtä kohdetta ja hiilen varastointi voi vaihdella ilmaston, geologian, kasvillisuuden ja majavien leviämistilan mukaan. Lukas Hallberg kuitenkin väitti, että majavat voivat tarjota edullisen avun infrastruktuurin kestävämmäksi tekemiseen.

"Luonnollisten prosessien hyödyntäminen alusta alkaen ei ole vain ekologisesti järkevää, vaan myös taloudellisesti järkevää", hän sanoi.

Lähde:

Kenna Hughes-Castleberry 2026 A secret weapon to fight carbon emissions was just discovered: Beavers | Live Science 22.3.

 

Muurahaiset keräävät hiilidioksidia ilmasta ja muuttavat sen suojakuoreksi

 

Elektronimikroskooppikuva muurahaisesta, jonka tukiranka on dolomiittia. Kuva; Hongjie Li.

Joel Kontinen

Muurahainen, joka pystyy muuttamaan ilman hiilidioksidia dolomiittikiveksi tukirangassaan, voi antaa vihjeitä siitä, miten ihmiset voivat sitoa kasvihuonekaasuja ilmastokatastrofin välttämiseksi.

Sieniä viljelevät muurahaiset etsivät kasvillisuutta ravinnoksi yhdyskunnissaan kasvaville viljellyille sienille. Sienet puolestaan ​​toimivat muurahaisten ensisijaisena ravinnonlähteenä. Muurahaisten ja sienten suuri tiheys voi johtaa korkeisiin hiilidioksidipitoisuuksiin pesien sisällä.

Näin muurahaiset taistelevat hiilidioksidia vastaan ​​ja ehkäisevät oletettua ilmastonmuutosta.

Lähde: 

James Woodford 2026 Ants capture carbon dioxide from the air and turn it into armour | New Scientist 2.3.

Merikilpikonnat saattavat kestää ilmaston lämpenemistä luultua paremmin

 

Kuva: WaterFrame/Alamy.

Joel Kontinen

Ilmastonmuutos ja evoluutio kuuluvat samana sarjana tieteellisiä harhoja.

Merikilpikonnat saattavat selviytyä ilmastonmuutoksesta paremmin kuin tiedemiehet olivat luulleet. Biologit ovat huolissaan siitä, että matelijat saattavat kuolla sukupuuttoon, koska lämpimämmät olosuhteet kannustavat useimpia kilpikonnan munia kehittymään naaraiksi. Mutta käy ilmi, että eläimillä on geneettinen turvaverkko, joka voisi auttaa niitä säilyttämään tasaisemman tasapainon sukupuolten välillä, vaikka lämpötila nousisi.

”Uskomme löytäneemme kilpikonnien kyvyn sopeutua ympäristöönsä”, sanoo Chris Eizaguirre Queen Mary University of Londonista.

Lähde:

Chris Simms 2026 Sea turtles may be more resilient to global warming than we thought | New Scientist 23.1.

 

Marsin painovoima voi auttaa hallitsemaan Maan jääkausien kiertokulkua

 

Kuva: NASA/JPL/Malin Space Science Systems 

Joel Kontinen

Evoluutio ja ympäristön ilmasto liittyvät nykyisen yhteen, ainakin tiedejulkaisuissa. nyt he väittävät, että Mars vaikuttaa Maan ilmastoon.

Maahan verrattuna Mars on pieni, mutta sillä näyttää olevan ylisuuri vaikutus planeettamme ilmastosykleihin. Samankaltaiset pienet planeetat voisivat vaikuttaa aurinkokuntamme ulkopuolisten maailmojen ilmastoon, mikä on alettava ottaa huomioon arvioidessamme niiden potentiaalista elinkelpoisuutta.

Stephen Kane Kalifornian yliopistosta Riversidesta ja hänen kollegansa löysivät tämän ilmiön simuloimalla Marsin vaikutusta Maan kiertoradaan, jos sillä olisi eri massa, satakertaisesta todelliseen massaan verrattuna siihen, että se katoaisi kokonaan. ”Tulin tähän itse asiassa skeptisestä näkökulmasta, koska minulla oli vaikeuksia uskoa, että Marsilla, jonka massa on vain kymmenesosa Maan massasta, voisi olla niin syvällinen vaikutus Maan sykleihin. Siksi tämä tutkimus motivoi meitä kääntämään Marsin massan nuppia ja katsomaan, mitä tapahtuu”, Kane sanoo.

 Lähde:

Leah Crane 2026 Mars's gravity may help control Earth’s cycle of ice ages | New Scientist 26.1.

Ilmastonmuutos kasvattaa puita suuremmiksi Amazonin sademetsässä

 

Kuva: Nowaczyk/Shutterstock

Joel Kontinen

Onko hiilidioksidista hyötyä vai haittaa Amazonin sademetsissä?

Nousevat hiilidioksidipitoisuudet ovat vauhdittaneet puiden kasvua Amazonin sademetsässä viime vuosikymmeninä, mutta on epäselvää, jatkuuko tämä suuntaus.

Amazonin sademetsän puiden keskimääräinen koko on kasvanut tasaisesti hiilidioksidipitoisuuksien noustessa, mikä tarkoittaa, että näillä suuremmilla puilla on tärkeämpi rooli sen määrittämisessä, voiko metsä pysyä hiilinieluna.

Se, miten metsät reagoivat muuttuvaan ilmastoon, on avoin kysymys. Esimerkiksi yksi hypoteesi on, että suurempien puiden määrä vähenee, koska ne ovat alttiimpia ilmastoon liittyville ilmiöille, kuten kuivuudelle tai koville tuulille. Sen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden ilmaston mallintamisen kannalta, koska metsät sitovat valtavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitovat sen takaisin hidastaen ilmaston lämpenemistä. Cambridgen yliopiston Adriane Esquivel-Muelbert ja hänen kollegansa RAINFOR Amazonin metsäinventointiverkostossa ovat mitanneet puiden läpimittaa 188 koealalla, joiden keskimääräinen pinta-ala on 12 000 neliömetriä, Amazonin altaalla. Seurantajaksot vaihtelivat, mutta jotkut olivat jopa 30 vuotta pitkiä. Tänä aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet lähes viidenneksellä.

"Seuraamme metsässä olevaa aluetta, jossa puun keskimääräinen koko on suurempi. Tämä tarkoittaa, että puut pystyvät varastoimaan enemmän hiiltä kyseiseen alueeseen kuin aiemmin", Esquivel-Muelbert sanoo. Tutkijat ovat havainneet, että puiden läpimitta on kasvanut keskimäärin noin 3,3 prosenttia vuosikymmenen aikana.

"Amazonin metsän rakenne muuttuu melko johdonmukaisesti koko altaassa", sanoo tiimin jäsen Rebecca Banbury Morgan Bristolin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Meillä on enemmän suurempia puita ja vähemmän pienempiä puita, joten keskimääräinen koko on siirtynyt ylöspäin näitä suurempia puita kohti."

Normaalisti puiden keskimääräinen läpimitta koskemattomalla vanhalla metsäalueella pysyisi suunnilleen samana, hän sanoo, kun taimet ottavat kaatuneiden suurten puiden paikan ja kasvavat. Tutkijat uskovat, että Amazonin puut reagoivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun kasvamalla enemmän ja keräämällä enemmän biomassaa. "Voittajat ovat suuret puut, jotka kilpailevat paremmin valosta ja vedestä", Esquivel-Muelbert sanoo.

Tämä tarkoittaa, että suuret puut ovat suhteettoman tärkeitä metsän hiilensidontakykyyn nähden, ja niiden menettämisen seuraukset olisivat suhteettoman suuret, hän sanoo.

"Tärkeä havainto on, että hiilidioksidi on toiminut lannoitteena, lisännyt puiden kasvua, ja monella tapaa se on rauhoittavaa, koska puu on maailmanlaajuisesti merkittävä hiilinielu", sanoo Peter Etchells Durhamin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Jatkuuko tämä kuitenkin, kun ilmasto muuttuu jatkuvasti, mahdollisesti siirtäen tasapainoa kasvun, ravinteiden, lämpötilan ja hiilidioksidin välillä?"

 Lähde:

Chris Simms 2025 Climate change is making trees grow larger in the Amazon rainforest | New Scientist 25.9.

Ilmastonmuutos heikentää maapallon hiilinieluja

 

 

Kuva: Richard Saker/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut 15 miljoonasosaa vuodesta 1960 lähtien, koska maan ja meren kyky sitoa ylimääräistä hiilidioksidia on heikentynyt. Maastopalot, esimerkiksi Kreikassa, heikentävät maapallon luonnollista hiilinielua.

Mitä maapallon luonnollisille hiilinieluille tapahtui? Ilmastonmuutoksen kannattajien mukaan ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän maapallon luonnollisten hiilinielujen kykyyn sitoa ylimääräistä hiilidioksidia, ja tämä tarkoittaa, että yhä enemmän tätä ihmisen toiminnan päästämää kasvihuonekaasua jää ilmakehään, mikä johtaa lisälämpenemiseen.

Nämä vaikutukset ovat vastuussa noin 15 prosentista hiilidioksidipitoisuuden noususta vuodesta 1960 lähtien, sanoo Pierre Friedlingstein Exeterin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Lähde:

Michael Le Page 2025 https://www.newscientist.com/article/2492765-earths-carbon-sinks-are-being-eroded-by-climate-change-feedback-loops/ 19.8.

Voisivatko vanhat kaivokset tuottaa kaiken tarvitsemamme aurinkoenergian?

 

Aurinkovoimala vanhalla teollisella hiilikaivoksella Saarlandissa, Saksassa. Kuva: Thierry GRUN-Aero/Alamy

Joel Kontinen

 Minne sijoittaa aurinkovoimalat?

Entisten avolouhosten alueilla saattaa olla tarpeeksi tilaa kaikkien tarvitsemiemme aurinkovoimaloiden rakentamiseen, mutta rakentaminen sinne ei ole helppoa.

Avolouhokset ovat arpeuttaneet arviolta 100 000 neliökilometriä maata tällä planeetalla. Nämä alueet, myös syvällä pengerrettyjen kaivosten sisällä, voisivat tarjota enemmän kuin tarpeeksi tilaa kaiken tarvitsemamme aurinkoenergian rakentamiseen vuosikymmenten ajan ilman, että ne tunkeutuvat viljelysmaalle tai koskemattomiin ekosysteemeihin – mutta aurinkovoimaloiden rakentaminen entisille kaivoksille ei ole yksinkertainen tehtävä.

 "Hylätyillä kaivoksilla on melko paljon potentiaalia, mutta sen toteuttaminen vaatii monia, monia muita toimenpiteitä", sanoo Grace Wu Kalifornian yliopistosta Santa Barbarasta.

Lähde:

James Dinneen 2025 Could old mines host all the solar energy we need? | New Scientist 14.7.

Ilmasto voi lämmetä vielä 0,5 astetta, jos emme onnistu sitomaan paljon enemmän hiilidioksidia

 

Kuva: Richard Saker/Alamy

Joel Kontinen

Mallit viittaavat siihen, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman jyrkkiä päästöleikkauksia, kun ne yhdistetään hiilen hallintateknologioiden valtavaan laajentumiseen.

Evoluution kannattajien mukaan maailma kuumenee, mutta tämä perustuu lukemiin, joiden mukaan Nooan vedenpaisumusta ei koskaan tapahtunut.

Nooan vedenpaisumus todistaa, että maailma ei ole kuolemassa.

"Maailman olisi poistettava satoja miljardeja tonneja hiilidioksidia ilmakehästä rajoittaakseen maapallon lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen tällä vuosisadalla. Jopa vähemmän kunnianhimoinen 2 celsiusasteen ilmastotavoite on nyt käytännössä saavuttamaton ilman suuria määriä hiilidioksidin talteenottoa ja poistoa sekä aggressiivisia päästöleikkauksia.

Tällaisten hiilen hallintateknologioiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on pitkään osoittautunut kiistanalaiseksi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on sanonut, että jonkin verran hiilen hallintaa on "väistämätöntä", jotta saavutetaan maapallon lämpötilan vakauttamiseksi tarvittava nettonollapäästöt. Mutta toiset ovat huomauttaneet, että teknologioiden, jotka voisivat saavuttaa tämän, ei ole vielä osoitettu toimivan tarvittavassa mittakaavassa, ja niihin luottaminen voi tarjota tekosyyn jatkaa päästöjen tuottamista normaalisti."

Lähde:

James Dinneen 2025 Climate could warm another 0.5°C if we fail to capture far more CO2 | New Scientist 11.7.

Ennätyslämpö vuosina 2023 ja 2024 saattoi olla vain luonnollista vaihtelua

 

Frederic Sierakowski/EPA-EFE/Shutterstock

Joel Kontinen

Simulaatiot viittaavat siihen, että vuosina 2023 ja 2024 havaittu poikkeuksellinen lämpötilan nousu voi olla yksinkertaisesti luonnollista vaihtelua eikä uutta ilmastonmuutoksen vaihetta, kuten jotkut tutkijat ovat ehdottaneet. 

Belgia oli yksi monista maista, joissa koettiin ennätyslämpötiloja vuonna 2024. Viimeisten parin vuoden aikana on rikottu huolestuttavan korkeita lämpötilaennätyksiä, mutta oliko vuosien 2023 ja 2024 poikkeuksellinen?

Maailmanlaajuinen lämpöaalto oli vain luonnollisen vaihtelun aiheuttama outo tapahtuma, eikä merkki jostain huolestuttavammasta? Jotkut ilmastotieteilijät ajattelevat niin. "Mallin näkökulmasta kyllä, odotamme vaihtelua", Karsten Haustein Leipzigin yliopistosta Saksasta kertoi Euroopan geotieteiden unionin kokouksessa Wienissä viime viikolla.

Lähde:

Michael Le Page 2025 Record heat in 2023 and 2024 may just have been natural variability | New Scientist 8.5.

 

Muinaisen supertulivuoren purkauksella oli yllättävän lievä vaikutus ilmastoon

 

 Kuva: Shutterstock/Daniel Lopez Toriello

Joel Kontinen

Intiasta saatujen geokemiallisten todisteiden mukaan Toban purkaus 74 000 vuotta sitten johti useisiin lämpimän ja kuivan sään vuosiin tulivuoren talven sijaan.

Ihmiskunnan historian suurin tulivuorenpurkaus johti muinaisten sedimenttien analyysin mukaan muutaman vuoden lämpimään säähän, eikä ankaraan talveen, kuten jotkut tutkijat olivat luulleet.

Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella sijaitseva Toban supertulivuori purkautui 74 000 vuotta sitten ja ampui ilmaston ilmakehään tuhansia kuutiokilometrejä vulkaanista ainesta.  

Tässä tutkimuksessa ilmastonmuutos ei vaikuttanut odotetusti.

Lähde:

Taylor Mitchell Brown 2025 Toba supervolcano: Ancient eruption had surprisingly mild impact on climate | New Scientist 25.4.

Maan ylävaippa paljastaa ihmisen toiminnan syvimmän vaikutuksen

 

Kuva: S@OwwL / Alamy

Joel Kontinen

Kun Aralmeri on kuivunut, pinnan massahäviö on aiheuttanut Maan ylävaipan kohoamisen ja nostaen tyhjentynyttä merenpohjaa keskimäärin 7 millimetriä vuodessa. Jatkuva kastelu ja kuivuus ovat tyhjentäneet lähes kaiken Aralmeren veden 1960-luvulta lähtien, mikä on aiheuttanut muutoksia, jotka ulottuvat aina maan ylempään vaippaan, planeetan kuoren alla olevaan kerrokseen. Tämä on luultavasti syvin tallennettu esimerkki ihmisen toiminnasta.

"Huh", sanoo Sylvain Barbot Etelä-Kalifornian yliopistosta. "Se osoittaa, kuinka voimakkaita olemme ympäristön muuttamisessa." Keski-Aasiassa sijaitseva Aralmeri oli aikoinaan yksi maailman suurimmista vesistöistä, pinta-alaltaan lähes 70 000 neliökilometriä. Mutta 1960-luvulla alkaneet Neuvostoliiton kasteluohjelmat, samoin kuin myöhemmät kuivuudet, tyhjensivät meren. Vuoteen 2018 mennessä se oli kutistunut lähes 90 prosenttia ja menettänyt noin 1000 kuutiokilometriä vettä.

Wang Teng Kiinan Pekingin yliopistosta kiinnostui Aralmerestä luettuaan kirjan tämän ympäristökatastrofin seurauksista maan pinnalle. "Ymmärsin, että tällainen valtava massamuutos stimuloisi syvän Maan vastetta", hän sanoo. Hän ja hänen kollegansa, mukaan lukien Barbot, käyttivät satelliittimittauksia seuratakseen hienovaraisia ​​muutoksia tyhjentyneen meren korkeudessa vuosina 2016–2020. Vaikka suuri osa meren vedestä katosi vuosikymmeniä sitten, he havaitsivat, että kohoaminen jatkuu ja pinta nousee keskimäärin noin 7 millimetriä vuodessa.

Lähde:

James Dinneen 2025 Earth's upper mantle is revealing the deepest effect of human activity | New Scientist 7.4.

Voimmeko luottaa siihen, että metsät imevät ilmakehässä olevan ylimääräisen hiilidioksidin?

 

Kuva: Shomari Healy

Joel Kontinen

Ison-Britannian Länsi-Midlandsin alueella hiljaisella maalaiskujalla sijaitsee yksi maailman tutkituimmista metsäalueista.

Tämä pääosin 180-vuotiaiden englantilaisten tammien (Quercus robur) asuttama metsän fragmentti on keskeinen osa maailmanlaajuista suurta hanketta, jolla pyritään ymmärtämään, kuinka maailman metsät selviytyvät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa.

Isossa-Britanniassa oleva vanhojen tammien alue auttaa tutkijoita ennustamaan, kuinka maailman metsät reagoivat korkeampiin hiilidioksiditasoihin, mikä on tulevaisuuden ilmaston kannalta ratkaiseva kysymys.

Voimmeko luottaa siihen, että metsät imevät ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin?

Lähde: 

Madeleine Cuff 2025 Can we rely on forests to soak up the extra CO2 in the atmosphere? | New Scientist 11.3.

Talvimyrsky on iskenyt Pohjois-Amerikkaan

 

Kuva: AP

Joel Kontinen

Valtava talvimyrsky on tuonut lunta, jäätä ja pakkasta laajalle alueelle Yhdysvaltoihin, ja yli 60 miljoonaa amerikkalaista on saanut säävaroituksen. Suuri osa Yhdysvalloista heräsi maanantaina pakkasaamuun. Kansasissa on odotettavissa kylmimpiä olosuhteita, kun taas Washington DC:n alue odottaa epätavallisen voimakasta lumisadetta. Ennustajat sanovat, että äärimmäisen sään - nimeltä Storm Blair - aiheuttaa napapyörre, kylmän ilman alue, joka kiertää arktista aluetta. FlightAware.com-sivuston mukaan varhaiseen maanantaiaamuun mennessä 1 400 Yhdysvaltain lentoa oli peruttu ja 800 lentoa on myöhässä.

Kansasissa, Missourissa, Kentuckyssa, Virginiassa, Länsi-Virginiassa, Arkansasissa ja osissa New Jerseytä on julistettu hätätila. Kolmekymmentä Yhdysvaltain osavaltiota, jotka ulottuvat maan keskiosasta itärannikolle, mukaan lukien suuret kaupungit, kuten Washington DC ja Philadelphia, ovat säävaroituksissa, National Weather Service (NWS) sanoi. Lumimyrskyvaroitukset on annettu Kansasissa, Missourissa ja Nebraskassa. Kansas Cityssä on rankin lumi 32 vuoteen, ja (30–40 cm) on satanut tähän mennessä, kertoo Matthew Cappucci, sääsovelluksen MyRadar-meteorologi.

Suuri osa Kanadasta on myös säävaroitusten alaisena, koska lumimyrskyolosuhteet ovat tuoneet lunta paikoin noin 30 cm. Myös Englanti on saanut osansa talvimyrkystä. Esimerkiksi Yorkshiressa on oikea talvi ja monia lentoja on peruttu.

Lähde:

Ana Faguy BBC News  2025 What to know about Winter Storm Blair as heavy snow hits US and Canada 6.1.