Mysteeriotus Tullimonstrum gregariumin rekonstruktio. Kuva: Sean McMahon / Yale University.
Joel Kontinen
Tutkijat sanovat ratkaisseensa hiilikaudella “300 miljoonaa vuotta” sitten uiskennelleen eläimen arvoituksen.
Fossiilinkeräilijä Francis Tully löysi ensimmäisen Tullimonstrum gregariumin fossiilin jo vuonna 1958, ja mysteeriotus on siitä lähtien ollut evoluution kummajainen.
Yalen yliopiston tutkimusryhmä ilmoitti äskettäin selvittäneensä, että noin 35-senttinen mysteeriotus on oletettavasti sukua meidän päiviemme nahkiaisille.
Arvoitukseksi jää, mistä se on kehittynyt ja mihin sen kehitys jatkui. Minkäänlaisia välimuotoja ei tunneta eivätkä fossiilit kykene vastaamaan evolutionisteille hankaliin kysymyksiin.
Kehitysopissa ei ongelmista ole puutetta. Monet eläimet, esimerkiksi nokkasiili ja vesinokkaeläin ovat mosaiikkeja, eli niissä on eri eläinryhmien piirteitä. Ne eivät tunnu sopivan Darwinin kovia kokeneen elämänpuun millekään oksalle.
Esimerkiksi kambrikauden mysteeriotus Hallucigenia osoittaa, että evoluutio kulkee monesti väärään suuntaan.
Ja usein ulkonäkö pettää. Vompatti on australialainen pussieläin. Metsämurmeli (Marmota monax) taas on istukallinen nisäkäs. Ne näyttävät siitä huolimatta liki identtisiltä kaksosilta.
Pussieläinten ei darvinistisen ajattelun mukaan kuitenkaan pitäisi näyttää istukallisilta eläimiltä, koska niiden oletettu yhteinen kantaisä eli kymmeniä miljoonia vuosia sitten.
Mutta monet Darwinin elämänpuun eri oksilla kököttävät eläimet näyttävät hämmästyttävän samanlaisilta.
Lähde:
Shelton, Jim. 2016. Solving the mystery of the Tully Monster. Yale News (16.3.).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysoppi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysoppi. Näytä kaikki tekstit
torstai 17. maaliskuuta 2016
torstai 3. maaliskuuta 2016
”Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista”, toimittaja Venla Kokkonen väittää
Taivaat julistavat Jumalan kunniaa. Kierteisgalaksi NGC 1300. Kuva: NASA, ESA, and The Hubble Heritage Team STScI/AURA).
Joel Kontinen
Yhteen kirjoitukseen voi joskus sulloa melkoisen kokoelman kummallisia uskomuksia. Äskettäin radiotoimittaja Venla Kokkonen ilmaisi ateistisen ohjelmajulistuksensa, joka koostuu ainakin seuraavista kohdista:
· Jumalaa ei ole olemassa.
· Raamattu on maailman vanhin satukirja.
· Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista.
· Uskonnot tulisi kieltää.
· Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan.
Yksikään näistä teeseistä ei kestä kriittistä arviointia. Hypätkää kyytiin, niin huomaatte.
Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Jumalaa ei ole olemassa? Lyhyt vastaus on kuolleesta kissanpennusta:
”Olin muistaakseni kuusi, kun tajusin olevani ateisti. En tiennyt vielä silloin sanaa ateisti, mutta uskoni Jumalaan kuitenkin menetin: Kissanpentuni kuoli, eikä pieneen päähäni voinut mahtua, että mitään näin julmaa voi tapahtua. Kuollut kissanpentu! Että jos jossain on Jumala, niin ei se kissanpentuja kyllä tappaisi, tuosta vaan. Tapauksen jälkeen juoksin pihamaan ison kiven päälle ja heristin nyrkkiäni taivaaseen. Ja siitä asti olen ollut hyvin vakaumuksellinen ateisti.”
Tämä näyttää olevan varsin yleinen trendi. Monet jumalankieltäjät sanovan menettäneensä uskonsa, kun heille tärkeä ihminen tai lemmikkieläin kuoli tai loukkaantui vakavasti.
Klassinen esimerkki tästä on Charles Darwin.
Maailmanympärysmatkaansa mennessä Darwin ei enää uskonut Vanhaan testamenttiin ja pian hän myös menetti uskonsa Uuteen testamenttiin. Vuonna 1851 hänen kymmenvuotias Annie-tyttärensä menehtyi kuumetautiin. Monien muiden skeptikoiden tavoin vastoinkäymiset saivat Darwinin hylkäämään kristinuskon.
Darwin ei voinut hyväksyä ajatusta, että Jumala voisi armottomasti ottaa pois hänen tyttärensä.
Esimerkiksi näyttelijä Dana Andrews (1909–1992) myös luopui uskostaan, kun hänen kaksi sisartaan kuolivat äkisti.
Monen on vaikea uskoa, että kärsimyksen lähde ei ole Jumala vaan ihmisen oma valinta. Jumala loi täydellisen maailman, jonka jo ensimmäiset ihmiset pilasivat.
Mutta antakaamme Kokkosen jatkaa:
”Vuosien saatossa olen toki tajunnut, että maailmanlopulta tuntuva kissanpennun kuolema ei sitten ollutkaan maailman julmin asia. Kyllä kaikki tietävät maailman sodat ja kriisit, nälänhädät ja luonnonkatastrofit, tautiepidemiat ja rikokset, rasismin, homofobian, tuotantoeläinten kärsimykset ja ilmastonmuutoksen. Muun muassa. Jos Jumala on hyvä ja olemassa, ei maailma olisi näin kamala ja pelottava paikka elää.”
Ateismin maailmankuvassa ei pitäisi olla tilaa moraalisille kannanotoille, koska kaikki on viime kädessä pelkistettävissä atomien liikkeiksi. Ateisti joutuu lainaamaan kristinuskon moraalikäsitteitä luonnehtiessaan jotain hyväksi tai kamalaksi.
Lienee syytä jatkaa matkaa. Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Raamattu on maailman vanhin satukirja? Moni on väittänyt, että kristinuskon pyhin kirja on kokoelma muinaisten paimentolaisten tarinoita.
Tämä urbaanilegenda on jäänyt elämään omaa elämäänsä, kun skeptikot ovat viljelleet sitä ahkerasti.
Totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Arkeologia on vahvistanut monen Raamatun henkilön, kansan, tavan ja jopa maanjäristyksen historiallisuuden.
Seuraavaksi Kokkonen sanoo uskovansa, että maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Väite on äärimmäisen outo ja yksipuolinen.
1900-luvun ateistiset itsevaltiaat Hitler, Stalin, Mao ja Pol Pot saivat yhdessä vuosisadassa aikaan enemmän verenvuodatusta ja kärsimystä kuin kaikki uskonnot yhteensä koko maailmanhistorian aikana.
Uskontojen väkivaltaisuus on enimmäkseen suuri harha.
On joka tapauksessa kiistämätöntä, että darvinistinen evoluutio on ollut tappavin ideologia, minkä ihminen on koskaan keksinyt.
Charles Darwinin ajatukset kummittelivat ainakin kolmen 1900-luvun suursodan taustalla.
Darwin inspiroi etenkin saksalaisia tiedemiehiä ja militaristeja. Ensin Saksan joukot panivat evoluutioajatukset täytäntöön Lounais-Afrikassa (nykyisessä Namibiassa), jossa he tappoivat hererot liki sukupuuttoon.
Sitten Saksan kenraalit halusivat kokeilla olemassaolon taistelua Euroopan sotatantereilla. Heidän mielestään sota oli evoluution vuoksi välttämätöntä. Se osoittaisi, ketkä oikeasti olivat kaikkein vahvimpia.
Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, tyytymätön ja pettynyt Hitleriksi sukunimensä muuttanut korpraali jo vannoi jatkavansa taisteluaan, joka sai barbarismin rehottamaan Goethen ja Kantin kotimaassa ja lähialueilla.
Toimittajamme kaipaisi ateistista ristiretkeä ”uskontojen turmelemaan maailmaan”. Tämä olisi ”askel parempaan maailmaan.”
Mutta kuten tiedämme historiasta, vallankumouksilla on tapana syödä lapsensa.
Eutanasia ja abortti kuuluvat oleellisesti ateismin parempaan maailmaan.
Venla Kokkosen tekstistä paistaa uskontofobian lisäksi myös kristofobia eli kristinuskon kammo.
Tämä on täysin turhaa. Kristinusko saa enimmäkseen aikaan hyvää. Se vaikutti ratkaisevasti orjakaupan lopettamiseen.
William Wilberforce (1759–1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka jaksoi taistella orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.
Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta sai kristityt perustamaan kouluja, sairaaloita ja orpokoteja.
Paavali opetti, että Kristuksessa ”ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi” (Galatalaiskirje 3:28).
Tämä opetus sai kristityt edistämään ihmisten välistä tasa-arvoa ja korjaamaan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta.
Todellinen vapaus kumpuaa vain Jeesuksen opetuksesta. ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidän vapaiksi” (Johanneksen evankeliumi 8:32).
Kun toimittajamme vaatii, että uskonnot tulisi kieltää, hän ottaa oppia Kiinasta, Kamputseasta, Albaniasta, Pohjois-Koreasta ja osin myös entisestä Neuvostoliitosta. Jostain syystä edes toverit eivät viihtyneet ateistisessa paratiisissaan.
Seuraavaksi toimittajamme tietää kertoa, että Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan:
”Ja vaikka Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan, pelottavan suuri osa ihmisistä luulee, että maailma syntyi, poks vaan, parrakkaan miehen taianomaisesta käskystä. Ootko koskaan tutkinut avaruutta? Tai opiskellut biologiaa? Tai vaan ajatellut omilla aivoillasi? Jep. Missään uskonnossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä – eikä mitään perusteita sille, että ihmisen kannattaisi olla uskossa.”
Darwin ei Lajien synnyssä todistanut mitään maailman synnystä. Hän oletti, että maailma oli jo olemassa ennen kuin evoluutioprosessit synnyttivät elämän. Evolutionistit ovat tosin kehitelleet monia spekulaatioita siitä, miten elämä olisi voinut syntyä, mutta yksikään niistä ei ole uskottava.
Tiedämme, että fysiikan lait eivät voi synnyttää universumia. Elämä ei synny elottomasta. Jumalan käden jälki näkyy kaikkialla universumissa, solun pienimmästä nanokoneesta suurimpiin kierteisgalakseihin.
Ateistin väitteet kristinuskon turmelevasta vaikutuksesta ovat propagandistisia, eivätkä ne perustu tosiasioihin.
Kristinuskon suurin siunaus on siinä, että se antaa ihmiselle tulevaisuuden ja toivon myös kaiken toivottomuuden keskellä.
Lähde:
Kokkonen, Venla. 2016. Venla Kokkonen: Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Yle puhe (1.3.).
torstai 17. syyskuuta 2015
Evoluutiokeskustelu: Iltalehti rinnastaa evoluutiokritiikin litteän maan myyttiin
Keskiaikainen näkemys maan muodosta. Kuva teoksen De sphaera mundin vuoden 1550 painoksesta, public domain.
Joel Kontinen
Suomeen ei Iltalehden toimittajan mukaan mahdu kuin yksi näkemys evoluutiosta. Mari Pudas väläytti litteän maan korttia kuultuaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (Ps) epäilevän kehitysoppia:
”Vaikka minä kuinka inttäisin maapallon olevan litteä, koska se vaan on niin, ei maapallo siitä litteäksi muutu. Aikoinaan niin uskottiin, maapallo kun näyttää litteältä. Tiede todisti toisin.”
Väite on aika outo. Litteä maa oli varsin pienen piirin ajatus. Siihen uskoivat muutamat kreikkalaiset filosofit – jotka myös uskoivat evoluutioon. Jo noin vuonna 2700 eKr. kirjoitetussa Jesajan kirjassa sanotaan maapallon olevan pyöreä.
Litteä maapallo on skeptikkojen ikioma myytti. Suomessa sitä ovat käyttäneet esimerkiksi Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala.
Maan pallomaisuus näkyi jopa Bysantin kolikoissa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden symboleissa. Vuonna 1230 Iohannes de Sacrobosco julkaisi kirjan De sphaera mundi, jossa hän todisteli, että maa on pyöreä.
Tiede ei muuten kykene todistamaan asioiden paikkansapitävyyttä. Se pystyy vain osoittamaan, tukevatko faktat tiettyä hypoteesia vai eivät, ja silloinkaan ei puhuta varmasta tiedosta.
”Huhtasaarella on mielipide asiasta, josta ei edes voi olla mielipidettä”, toimittaja Pudas jatkaa. ”Kuten astrofyysikko Neil de Grasse sanoo, tieteessä on se hyvä puoli, että se on totta riippumatta siitä, uskotko siihen vai et.”
Tämän astrofyysikon oikea nimi on Neil deGrasse Tyson, mutta se lienee sivuseikka.
Pudaksen väite on ongelmallinen. Maailmassa on tuhansia luonnontieteilijöitä, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota. Sekä Pudas että Tyson sekoittavat tieteen havainnot ja tieteen naturalistiset tulkinnat.
Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble sanoo, että tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä. Äskettäin Nature kritikoi Richard Dawkinsia siitä, että tämä on jämähtänyt 1970-luvun tieteeseen.
1970-luvun tieteen naturalistinen totuus ei enää olekaan tieteen totuus.
Tyson on kiinnostava tapaus. Hän on jäänyt kiinni historian uudelleenkirjoittamisesta ja siitä, että hän on keksinyt sitaatteja, joita ei oikeasti ole ollut olemassa.
Lähde:
Pudas, Mari. 2015. Näkökulma: Se nyt vaan ei ole niin, kansanedustaja Huhtasaari. Iltalehti (15.9.)
Joel Kontinen
Suomeen ei Iltalehden toimittajan mukaan mahdu kuin yksi näkemys evoluutiosta. Mari Pudas väläytti litteän maan korttia kuultuaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (Ps) epäilevän kehitysoppia:
”Vaikka minä kuinka inttäisin maapallon olevan litteä, koska se vaan on niin, ei maapallo siitä litteäksi muutu. Aikoinaan niin uskottiin, maapallo kun näyttää litteältä. Tiede todisti toisin.”
Väite on aika outo. Litteä maa oli varsin pienen piirin ajatus. Siihen uskoivat muutamat kreikkalaiset filosofit – jotka myös uskoivat evoluutioon. Jo noin vuonna 2700 eKr. kirjoitetussa Jesajan kirjassa sanotaan maapallon olevan pyöreä.
Litteä maapallo on skeptikkojen ikioma myytti. Suomessa sitä ovat käyttäneet esimerkiksi Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala.
Maan pallomaisuus näkyi jopa Bysantin kolikoissa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden symboleissa. Vuonna 1230 Iohannes de Sacrobosco julkaisi kirjan De sphaera mundi, jossa hän todisteli, että maa on pyöreä.
Tiede ei muuten kykene todistamaan asioiden paikkansapitävyyttä. Se pystyy vain osoittamaan, tukevatko faktat tiettyä hypoteesia vai eivät, ja silloinkaan ei puhuta varmasta tiedosta.
”Huhtasaarella on mielipide asiasta, josta ei edes voi olla mielipidettä”, toimittaja Pudas jatkaa. ”Kuten astrofyysikko Neil de Grasse sanoo, tieteessä on se hyvä puoli, että se on totta riippumatta siitä, uskotko siihen vai et.”
Tämän astrofyysikon oikea nimi on Neil deGrasse Tyson, mutta se lienee sivuseikka.
Pudaksen väite on ongelmallinen. Maailmassa on tuhansia luonnontieteilijöitä, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota. Sekä Pudas että Tyson sekoittavat tieteen havainnot ja tieteen naturalistiset tulkinnat.
Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble sanoo, että tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä. Äskettäin Nature kritikoi Richard Dawkinsia siitä, että tämä on jämähtänyt 1970-luvun tieteeseen.
1970-luvun tieteen naturalistinen totuus ei enää olekaan tieteen totuus.
Tyson on kiinnostava tapaus. Hän on jäänyt kiinni historian uudelleenkirjoittamisesta ja siitä, että hän on keksinyt sitaatteja, joita ei oikeasti ole ollut olemassa.
Lähde:
Pudas, Mari. 2015. Näkökulma: Se nyt vaan ei ole niin, kansanedustaja Huhtasaari. Iltalehti (15.9.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


