Evolutionistin käsitys menneestä ajasta

 

Kuva; Rupert Gruber

Joel Kontinen 

Uusi arkeologisten tutkimusten aalto rekonstruoi intiimejä yksityiskohtia esi-isiemme elämästä kivettyneestä jalanjäljestä. Ne antavat meille välähdyksiä alkaen kaikesta vanhempien ja lasten välisistä suhteista jättiläismäisen laiskiasmetsästyksen jännitykseen.

Nuori nainen kamppailee mutaisella tasangolla kantaen 3-vuotiasta lasta vasemmalla lantiolla. Hän laskee lapsen alas vetääkseen henkeä. Mutta hän ei uskaltaa pysähtyä pitkään. Pari on yksin, helppo kohde lähistöllä oleville sapelihampaisille kissoille. Hän poimii taas lapsen ja kiiruhtaa eteenpäin kadoten kaukaisuuteen. Hetken kaikki on hiljaista. Sitten jättiläinen laiskiainen ryntää hänen valitsemansa polun poikki. Eläin sieppaa naisen tuoksun ja on heti valppaana, kohoaa ja kääntyy etsimään maisemaa ihmismetsästäjien löytämiseksi.

Millaista oli elää kivikaudella? Maan kymmeniä tuhansia vuosia sitten asuneille ihmisille on täytynyt olla ilon, pelon, rakkauden, tuskan ja ehkä jopa ihmetyksen hetkiä. Mutta tunteet eivät fossilisoidu, joten olemme suljettuina noilta hetkiltä, ​​joita erottaa valtava aikakuilu. Löydämme kaikki luut ja työkalut, joista pidämme, mutta ne eivät kerro meille muinaisten esi-isiemme elämänkokemuksesta. Sitten taas uusi ikkuna heidän jokapäiväiseen olemassaoloonsa saattaa avautua. Kun ihmiset kulkivat, he jättivät taakseen lukemattomia jalanjälkiä. Nämä tallensivat heidän käyttäytymisensä ainutlaatuisella tavalla ja tallensivat kaiken hermostuneesta seikkailusta määrätietoisiin sprintteihin.

Lisäksi kappaleilla on järjestys, mikä tarkoittaa, että tapahtumat voidaan lukea narratiivina. Tuo tarina naisesta, lapsesta ja jättiläislaiskiaisesta on esimerkki, jonka olemme löytäneet kirjoitettuna muinaisille jäljille.  

Mutta Genesiksen mukaan ihminen ei ole elänyt kymmeniä tuhansia vuosia sitten, 

Lähde:

 

Barras Colin How fossil footprints are revealing the joy and fear of Stone Age Life New Scientist 6.4. 

Koirien historia ei mairittele Darwinia

Kuva: morphdog, cc by-sa 4.0.




Joel Kontinen

Evolutionistit kertovat useita tarinoita koirien kesyyntymisestä, mutta mitään niistä ei voida varmasti osoittaa todeksi.

Äskettäin tutkijat analysoivat uudestaan Saksasta satakunta vuotta sitten löydettyä koiran fossiilia, jonka iäksi arvioitiin 14 200 vuotta. Se oli toistuvasti kärsinyt potentiaalisesti tappavasta taudista, mutta selvinnyt niistä ja lopulta päätynyt samaan hautaan nelikymppisen miehen ja parikymppisen naisen kanssa.

Tämä viittaa siihen, että ihmiset pitivät koiraa lemmikkinä jo oletetulla kivikaudella.

Vaikka jotkut evolutionistit ovat väittäneet näkevänsä koiraroduissa evoluutiota, koirat osoittavat selvästi, että Genesiksen lajiensa mukaan -periaate pitää edelleenkin paikkansa.

Niinpä esimerkiksi Australian villikoira dingo ja koiran ja suden risteymä eivät tue evoluutiota.

Aivan liian monet koirarodut on jalostettu pilalle, mikä osoittaa evoluution mahdottomuuden.

Monesti sekarotuiset taas voivat mainiosti.

Lähde:

Barras, Colin. 2018. Oldest dog burial suggests prehistoric humans loved dogs as pets. New Scientist (8. 2.).

Uusi tutkimus: kivikauden aseet olivat hämmästyttävän kehittyneitä

Luolamaalauksia. Museo Regionale Archeologico, Palermo. Kuva: Bernhard J. Scheuvens, Wikipedia.



Joel Kontinen


Darvinistit yllättyvät kerta toisensa jälkeen, kun arkeologiset löydöt eivät alkuunkaan vastaa heidän käsitystään muinaisaikojen ihmisistä. Vähän aikaa sitten he huomasivat, että kivikauden papualaiset olivat taitavampia kuin he olivat kuvitelleet. Hiljattain heille selvisi, että eurooppalaiset jauhoivat viljaa jo silloin, kun heidän piti vielä olla pelkästään metsästäjiä.

Lisää yllätyksiä on tulossa. Äskettäin Vincent Mourre Toulouse-Le Mirailin yliopistosta kollegoineen tutki Etelä-Afrikasta löydettyjä, kivestä valmistettuja teräaseita, jotka ilmeisesti olivat keihäänkärkiä. Science julkaisi tutkimustulokset viime viikolla.

ScienceNOW raportoi, että varhaiset ihmiset osasivat käyttää hämmästyttävän kehittynyttä tekniikkaa valmistaessaan terä-aseita. He eivät paukutelleet kiveä toisilla kivillä vaan työstivät niitä terävillä esineillä.

Luolasta löydetyt esineet on ajoitettu 75 000 vuoden ikäisiksi. Evolutionistit olivat aiemmin otaksuneet, että tällainen kuorimistekniikka kehittyi vasta 20 000 vuotta sitten.

Evolutionistit tunnetaan siitä, että he mielellään paisuttelevat löytöjen ikiä, joten meidän on syytä suhtautua kriittisesti 75 000 vuoteen.

Löydöt joka tapauksessa viittaavat siihen, että Genesiksen kuvaus alkuajan ihmisistä on luotettavampi kuin darvinistinen versio. Jumalan kuvaksi luotu ihminen ei koskaan ollut murahteleva apinaihminen vaan luova olento jo alusta lähtien.

Lähde:

Minogue, Kristen. 2010. Stone Age Toolmakers Surprisingly Sophisticated. ScienceNOW (28. 10.).

Kivikauden ihmiset jauhoivat viljaa

Muinaiset ihmiset eivät olleet alkukantaisia. Esimerkiksi Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja.


Joel Kontinen

Mitä enemmän kivikauden ihmisistä tiedetään, sitä selvemmäksi käy, että darvinistinen malli murahtelevista luolissa asuvista metsästäjistä ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi juuri tutkimuksen Italiasta, Venäjältä ja Tšekistä löydetyistä jauhinkivistä, joiden iäksi arvioidaan 30 000 vuotta. Tutkijat löysivät myös ravinteikkaan jauhon jäännöksiä muinaisten ihmisasumusten läheltä.

Harvardin yliopiston arkeologin Ofer Bar-Yosefin mukaan löytö merkitsee kuolinkelloja ajatukselle, että kivikautiset ihmiset söivät vain lihaa.

Monien muiden löytöjen tavoin (lue lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä) uudetkin löydöt tukevat Genesiksen näkemystä, jonka mukaan ihminen on viljellyt maata alusta lähtien.


Lähde:
Callaway, Ewen. 2010. Stone Age flour found across Europe. Nature News (18.10.)

Papua-Uuden-Guinean muinaiset asukkaat viljelivät maata jo ennen kuin Euroopassa harjoitettiin maataloutta

Muinaiset ihmiset eivät olleet alkukantaisia. Esimerkiksi Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja.



Joel Kontinen

Mitä enemmän arkeologit saavat selville muinaisten ihmisten tavoista ja kulttuurista, sitä ilmeisemmäksi käy, että löydöt eivät lainkaan vastaa darvinistien käsitystä apinan kaltaisista alkuihmisistä.

Otagon yliopiston arkeologi Glenn Summerhayes ja kollegat julkaisivat hiljattain Sciencessä tutkimuksen Papua-Uuden-Guinean muinaisista asukkaista. He olettavat vuorten välisen Ivane-nimisen laakson papualaisten eläneen 49 000 vuotta sitten ja viljelleen jo tuolloin maata.

Summerhayes ja kollegat löysivät papualaisten muinaisia leirialueita, jotka olivat peittyneet vulkaaniseen tuhkaan. Professori Summerhayes arvelee laakson asukkaiden myös metsästäneen pieniä eläimiä, raivanneen peltoja metsään ja keränneen pähkinöitä. Hänen mukaansa papualaiset lisäksi toivat jamssia rannikkoseudulta vuorille.

Tutkimusryhmä myös löysi alueelta kivestä tehtyjä työkaluja.

Vaikka evolutionistit miltei aina arvioivat muinaislöydöt liian vanhoiksi, Otagon yliopiston löydöt sopivat muilta osin hyvin yhteen sen kanssa, mitä Genesis kertoo alkuajan ihmisistä. Näillä oli varsin korkea kulttuuri jo hyvin varhain. Kainin kerrotaan perustaneen kaupungin, ja pian Aadamin jälkeläiset valmistivat soittimia sekä työkaluja pronssista ja raudasta.

Alkukantaisuus on myytti, jota arkeologia ei ole voinut osoittaa todeksi.

Lähde:

Archaeologists shed new light on adaptability of modern humans’ ancestors. PhysOrg (30.9. 2010).

Muinaiset kreetalaiset harjoittivat merenkulkua

Jo ihmiskunnan aamunkoitteessa valmistettiin suuri laiva.




Joel Kontinen

”Työkalujen löytyminen näin varhaiselta kaudelta Kreetalta on yhtä uskottavaa kuin iPodin löytäminen Tutankhamonin haudasta.” Näin Bostonin yliopiston arkeologi Curtis Runnels luonnehti uutta löytöä, 13-senttistä käsikirvestä.

Amerikkalais-kreikkalainen tutkimusryhmä löysi yli 30 kvartsista tehtyä käsikirvestä ja muita kiviesineitä Plakiasin kylän läheltä Kreetan etelärannikolta. Arkeologit arvelevat niiden olevan 130 000 vuoden ikäisiä.

Ryhmän johtajan Thomas Strasserin mukaan varhaisten kreetalaisten on täytynyt purjehtia saarelle kymmeniätuhansia vuosia aikaisemmin kuin mitä ennen luultiin.

Näinhän siinä aina käy. Vaikka iänmääritysmenetelmät monesti antavat liian suuria lukuja, primitiivisiä ihmisiä saa etsiä yhä kauempaa menneisyydestä.

Genesiksen 4. luvun mukaan varhaisilla ihmisillä oli varsin kehittynyt kulttuuri. He esimerkiksi rakensivat kaupunkeja, soittivat harppua ja huilua sekä sulattivat metalleja.

Lähde:

Pringle, Heather. 2010. Primitive Humans Conquered Sea, Surprising Finds Suggest. National Geographic (17.2.).
http://news.nationalgeographic.com/news/2010/02/100217-crete-primitive-humans-mariners-seafarers-mediterranean-sea/

Kivikauden ihmiset pukeutuivat kirjaviin kankaisiin

Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja. Uusi tutkimus osoittaa, että tietomme kivikauden ihmisten vaatteista ovat olleet vääriä.



Joel Kontinen

Elokuvassa One Million Years B.C. (1966) Raquel Welch keikistelee nahkabikineissä. Retu Kivisen vaatteet eivät myöskään olleet riemunkirjavia. Filmintekijöiden ja sarjakuvapiirtäjien tavoin moni muukin olettaa, että kivikauden ihmiset pukeutuivat eläinten nahkoihin.

Science-tiedelehti vihjaisi kuitenkin hiljattain, että tämä uskomus joutaa romukoppaan. Näkemys on johtunut joko tiedon puutteesta tai sitkeistä ennakkoluuloista – tai molemmista.

Arkeologit löysivät Georgiasta vaaleanpunaisia, mustia ja turkooseja kuituja, joista kivikauden ihmiset valmistivat vaatteita. Löydön iäksi on arvioitu 34 000 vuotta. Se on luultavasti paljon nuorempi, koska ajanmääritysmenetelmät ovat tunnetusti epäluotettavia.

Pellava löytyi luolasta. Tutkijat arvelevat, että sen asukkaat saattoivat valmistaa siitä vaatteiden lisäksi myös narua ja koreja.

Luolassa asuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiskunnan historia ulottuisi satojentuhansien tai jopa yli miljoonan vuoden päähän. Raamatussa kerrotaan Lootista, joka asui jonkin aikaa luolassa tyttärineen Sodoman ja Gomorran hävityksen jälkeen noin 4000 vuotta sitten.

Esimerkiksi Kanarian saarilla luolia käytetään edelleenkin asuntoina.

Tietomme kivikautisista ihmisistä on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Tiedämme nyt, että he käyttivät kenkiä. He valmistivat myös soittimia ja aseita.

Löydöt eivät toisin sanoen lainkaan tue darvinistista käsitystä asteittaisesta kehityksestä täysin primitiivisistä villi-ihmisistä kohti nykyisiä korkeakulttuurin asukkeja.

Murahtelevia apinaihmisiä ei koskaan ollutkaan. Ihmisen todellinen alkuhistoria kerrotaan Genesiksessä.


Lähde:

Derbyshire, David. 2009. Our Stone Age ancestors wore bright and garish clothes. Daily Mail. (11.9.)
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1212692/Our-stone-Age-ancestors-wore-bright-garish-clothes.html

Vanhin teräase löydetty

Jo aiemmin tiedettiin, että esimerkiksi neandertalinihmiset eivät olleet tumpeloita.




Joel Kontinen

Paleoantropologit ovat löytäneet Keniasta Baringon alueelta laavakivestä tehtyjä teräaseita. He arvelevat niiden iäksi yli puoli miljoonaa vuotta. Niiden oletetaan siis olevan 150 000 vuotta vanhempia kuin tähän mennessä vanhimmat löydetyt kiviaseet.

Science-lehden verkkopalvelun julkaisemassa jutussa kerrotaan, että tutkijat eivät aiemmin uskoneet ihmisten pystyneen valmistamaan kovasta kivestä teräaseita näin varhain.

Connecticutin yliopiston tutkijat Cara Roure Johnson ja Sally McBrearty löysivät kiviaseet viidestä eri paikasta Baringon alueelta.

Löytö osoittaa taas kerran, että käsitys primitiivisistä ihmisistä ansaitsee tulla haudatuksi. Useat muutkin viime vuosien löydöt puhuvat sen puolesta, että ihmiset olivat alun alkaenkin ällistyttävän taitavia – niin kuin Genesis meille kertoo.

Myös myytti vuosimiljoonista voitaisiin hyvällä syyllä jo vihdoinkin hylätä.




Lähde:

Gibbons, Ann. 2009. Oldest Stone Blades Uncovered. ScienceNOW Daily News (2.4.). http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2009/402/2