Joel Kontinen
Yhteen kirjoitukseen voi joskus sulloa melkoisen kokoelman kummallisia uskomuksia. Äskettäin radiotoimittaja Venla Kokkonen ilmaisi ateistisen ohjelmajulistuksensa, joka koostuu ainakin seuraavista kohdista:
· Jumalaa ei ole olemassa.
· Raamattu on maailman vanhin satukirja.
· Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista.
· Uskonnot tulisi kieltää.
· Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan.
Yksikään näistä teeseistä ei kestä kriittistä arviointia. Hypätkää kyytiin, niin huomaatte.
Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Jumalaa ei ole olemassa? Lyhyt vastaus on kuolleesta kissanpennusta:
”Olin muistaakseni kuusi, kun tajusin olevani ateisti. En tiennyt vielä silloin sanaa ateisti, mutta uskoni Jumalaan kuitenkin menetin: Kissanpentuni kuoli, eikä pieneen päähäni voinut mahtua, että mitään näin julmaa voi tapahtua. Kuollut kissanpentu! Että jos jossain on Jumala, niin ei se kissanpentuja kyllä tappaisi, tuosta vaan. Tapauksen jälkeen juoksin pihamaan ison kiven päälle ja heristin nyrkkiäni taivaaseen. Ja siitä asti olen ollut hyvin vakaumuksellinen ateisti.”
Tämä näyttää olevan varsin yleinen trendi. Monet jumalankieltäjät sanovan menettäneensä uskonsa, kun heille tärkeä ihminen tai lemmikkieläin kuoli tai loukkaantui vakavasti.
Klassinen esimerkki tästä on Charles Darwin.
Maailmanympärysmatkaansa mennessä Darwin ei enää uskonut Vanhaan testamenttiin ja pian hän myös menetti uskonsa Uuteen testamenttiin. Vuonna 1851 hänen kymmenvuotias Annie-tyttärensä menehtyi kuumetautiin. Monien muiden skeptikoiden tavoin vastoinkäymiset saivat Darwinin hylkäämään kristinuskon.
Darwin ei voinut hyväksyä ajatusta, että Jumala voisi armottomasti ottaa pois hänen tyttärensä.
Esimerkiksi näyttelijä Dana Andrews (1909–1992) myös luopui uskostaan, kun hänen kaksi sisartaan kuolivat äkisti.
Monen on vaikea uskoa, että kärsimyksen lähde ei ole Jumala vaan ihmisen oma valinta. Jumala loi täydellisen maailman, jonka jo ensimmäiset ihmiset pilasivat.
Mutta antakaamme Kokkosen jatkaa:
”Vuosien saatossa olen toki tajunnut, että maailmanlopulta tuntuva kissanpennun kuolema ei sitten ollutkaan maailman julmin asia. Kyllä kaikki tietävät maailman sodat ja kriisit, nälänhädät ja luonnonkatastrofit, tautiepidemiat ja rikokset, rasismin, homofobian, tuotantoeläinten kärsimykset ja ilmastonmuutoksen. Muun muassa. Jos Jumala on hyvä ja olemassa, ei maailma olisi näin kamala ja pelottava paikka elää.”
Ateismin maailmankuvassa ei pitäisi olla tilaa moraalisille kannanotoille, koska kaikki on viime kädessä pelkistettävissä atomien liikkeiksi. Ateisti joutuu lainaamaan kristinuskon moraalikäsitteitä luonnehtiessaan jotain hyväksi tai kamalaksi.
Lienee syytä jatkaa matkaa. Mistä toimittaja Kokkonen tietää, että Raamattu on maailman vanhin satukirja? Moni on väittänyt, että kristinuskon pyhin kirja on kokoelma muinaisten paimentolaisten tarinoita.
Tämä urbaanilegenda on jäänyt elämään omaa elämäänsä, kun skeptikot ovat viljelleet sitä ahkerasti.
Totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Arkeologia on vahvistanut monen Raamatun henkilön, kansan, tavan ja jopa maanjäristyksen historiallisuuden.
Seuraavaksi Kokkonen sanoo uskovansa, että maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Väite on äärimmäisen outo ja yksipuolinen.
1900-luvun ateistiset itsevaltiaat Hitler, Stalin, Mao ja Pol Pot saivat yhdessä vuosisadassa aikaan enemmän verenvuodatusta ja kärsimystä kuin kaikki uskonnot yhteensä koko maailmanhistorian aikana.
Uskontojen väkivaltaisuus on enimmäkseen suuri harha.
On joka tapauksessa kiistämätöntä, että darvinistinen evoluutio on ollut tappavin ideologia, minkä ihminen on koskaan keksinyt.
Charles Darwinin ajatukset kummittelivat ainakin kolmen 1900-luvun suursodan taustalla.
Darwin inspiroi etenkin saksalaisia tiedemiehiä ja militaristeja. Ensin Saksan joukot panivat evoluutioajatukset täytäntöön Lounais-Afrikassa (nykyisessä Namibiassa), jossa he tappoivat hererot liki sukupuuttoon.
Sitten Saksan kenraalit halusivat kokeilla olemassaolon taistelua Euroopan sotatantereilla. Heidän mielestään sota oli evoluution vuoksi välttämätöntä. Se osoittaisi, ketkä oikeasti olivat kaikkein vahvimpia.
Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, tyytymätön ja pettynyt Hitleriksi sukunimensä muuttanut korpraali jo vannoi jatkavansa taisteluaan, joka sai barbarismin rehottamaan Goethen ja Kantin kotimaassa ja lähialueilla.
Toimittajamme kaipaisi ateistista ristiretkeä ”uskontojen turmelemaan maailmaan”. Tämä olisi ”askel parempaan maailmaan.”
Mutta kuten tiedämme historiasta, vallankumouksilla on tapana syödä lapsensa.
Eutanasia ja abortti kuuluvat oleellisesti ateismin parempaan maailmaan.
Venla Kokkosen tekstistä paistaa uskontofobian lisäksi myös kristofobia eli kristinuskon kammo.
Tämä on täysin turhaa. Kristinusko saa enimmäkseen aikaan hyvää. Se vaikutti ratkaisevasti orjakaupan lopettamiseen.
William Wilberforce (1759–1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka jaksoi taistella orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.
Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta sai kristityt perustamaan kouluja, sairaaloita ja orpokoteja.
Paavali opetti, että Kristuksessa ”ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi” (Galatalaiskirje 3:28).
Tämä opetus sai kristityt edistämään ihmisten välistä tasa-arvoa ja korjaamaan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta.
Todellinen vapaus kumpuaa vain Jeesuksen opetuksesta. ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidän vapaiksi” (Johanneksen evankeliumi 8:32).
Kun toimittajamme vaatii, että uskonnot tulisi kieltää, hän ottaa oppia Kiinasta, Kamputseasta, Albaniasta, Pohjois-Koreasta ja osin myös entisestä Neuvostoliitosta. Jostain syystä edes toverit eivät viihtyneet ateistisessa paratiisissaan.
Seuraavaksi toimittajamme tietää kertoa, että Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan:
”Ja vaikka Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan, pelottavan suuri osa ihmisistä luulee, että maailma syntyi, poks vaan, parrakkaan miehen taianomaisesta käskystä. Ootko koskaan tutkinut avaruutta? Tai opiskellut biologiaa? Tai vaan ajatellut omilla aivoillasi? Jep. Missään uskonnossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä – eikä mitään perusteita sille, että ihmisen kannattaisi olla uskossa.”
Darwin ei Lajien synnyssä todistanut mitään maailman synnystä. Hän oletti, että maailma oli jo olemassa ennen kuin evoluutioprosessit synnyttivät elämän. Evolutionistit ovat tosin kehitelleet monia spekulaatioita siitä, miten elämä olisi voinut syntyä, mutta yksikään niistä ei ole uskottava.
Tiedämme, että fysiikan lait eivät voi synnyttää universumia. Elämä ei synny elottomasta. Jumalan käden jälki näkyy kaikkialla universumissa, solun pienimmästä nanokoneesta suurimpiin kierteisgalakseihin.
Ateistin väitteet kristinuskon turmelevasta vaikutuksesta ovat propagandistisia, eivätkä ne perustu tosiasioihin.
Kristinuskon suurin siunaus on siinä, että se antaa ihmiselle tulevaisuuden ja toivon myös kaiken toivottomuuden keskellä.
Lähde:
Kokkonen, Venla. 2016. Venla Kokkonen: Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista. Yle puhe (1.3.).
Tekstit
