Valtava fossiiliesiintymä säilyttää "512 miljoonaa vuotta" vanhan ekosysteemin

 

Taiteilijan kuva elämästä Maan valtamerissä Huayuan-biotan aikaan. Kuva: Dinghua Yang

Joel Kontinen

Etelä-Kiinasta on löydetty poikkeuksellinen 512 miljoonaa vuotta vanha fossiililöytöpaikka, joka säilyttää elävin yksityiskohdin lähes kokonaisen ekosysteemin ajalta, joka on pian Maan ensimmäisen joukkosukupuuton jälkeen.

Tämä kukoistus pysähtyi Sinskin tapahtumaan noin 513,5 miljoonaa vuotta sitten, kun valtameren happipitoisuus laski ja tappoi useita eläinryhmiä.

Tutkijat ovat analysoineet 8681 fossiilia 153 lajista, joista lähes 60 prosenttia on uusia tieteelle. Tutkimusryhmä on nimennyt tämän muinaisen ekosysteemin Huayuan-biotaksi ja sanoo, että paikka on verrattavissa ja mahdollisesti jopa parempi kuin tunnetuin kambrikauden fossiililöytöpaikka, Burgessin liuskekivi Kanadassa.

Yhtymä koostuu 16 pääeläinryhmästä, joiden uskotaan eläneen syvänmeren alueella ja joihin Sinskin tapahtuma näyttää vaikuttaneen vähemmän.

Huayuan-biota koostuu myös monista eri pehmeäruumiisista eläinlajeista. "Havaitsimme, että sukupuutto tuhosi pääasiassa matalan veden ympäristön, ja mannerjalustan reunalla sijaitseva syvän veden ympäristö, jossa Huayuan-biota sijaitsee, kärsi vähemmän", sanoo Han Zeng Nanjingin geologian ja paleontologian instituutista Kiinassa.

Suurin osa löydetyistä fossiileista on niveljalkaisia, jotka ovat sukua nykyisille hyönteisille, hämähäkeille ja äyriäisille. Fossiileihin kuuluu myös nilviäisiä, kuorieläimiä, joita kutsutaan brakiopodiksi, ja polttiaiseläimiä – meduusojen sukulaisia. 80 senttimetriä pitkä niveljalkainen nimeltä Guanshancaris kunmingensis on louhoksesta löydetty suurin eläin, ja se olisi ollut Huayuanin ekosysteemin kasan päällimmäinen saalistaja.

Toinen niveljalkainen, Helmetia, on yksi kahdesta suvusta, joita aiemmin tavattiin vain Kanadan Burgessin liuskekivestä, mutta jotka on nyt löydetty Huayuanista, joka oli silloin, kuten nytkin, "toisen puolivälin maapalloa", sanoo Zeng. "Tämä viittaa siihen, että varhaiset eläimet pystyivät leviämään hyvin pitkiä matkoja, mikä todennäköisesti johtui eläinten toukkien kulkeutumisesta merivirroissa", hän sanoo.

Zeng sanoo, että syy löydökseltä löydettyyn erinomaiseen säilymiseen on se, että eläimet hautautuivat hyvin nopeasti hienon mudan lietteen alle. Eläinten pehmeät osat ovat säilyneet poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, mukaan lukien kävelyjalat, tuntosarvet ja lonkerot, hengityselimet, kuten kidukset, monilla eläimillä nielu ja suolisto sekä jopa silmät ja hermokudos.

On ihme, että tällaiset yksityiskohdat ovat säilyneet.

Joe Moysiuk Manitoban museosta Kanadasta sanoo, että lajien monimuotoisuus ja säilytyksen laatu "nostavat Huayuanin kambrikauden fossiililöytöpaikkojen parhaimmistoa".

Tiedämme, että Sinskin tapahtuma keskikambrikaudella aiheutti merkittävää joidenkin sienieläinten, trilobiittien ja muiden ryhmien vähenemistä, hän sanoo, mutta meillä on hyvin vähän tietoa sen vaikutuksesta useimpiin eläinryhmiin.

"Löydöt, kuten Huayuanin eliöstö, antavat meille kriittisiä tilannekuvia tästä pehmeärunkoisesta biodiversiteetistä kambrikaudella ja täyttävät puuttuvia kohtia Maan historian sananlaskullisessa nauhassa", Moysiuk sanoo.

Massasukupuuttoja ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kambrikauden räjähdys on darwinistinen tarina, jota ei ole tapahtunut. Ja miljoonien vuosien ajoitus on edelleen väärä.

Lähde:

James Woodford 2026 Huge fossil bonanza preserves 512-million-yer-old ecosystem | New Scientist 28.1. 

Yalen yliopiston professori Gelernter ei usko Darwinin teorioihin

Image courtesy of Repdan, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

"Lajien alkuperä on juuri se, mitä Darwin ei voi selittää."

David Gelernter, kuuluisa Yalen yliopiston professori, on julkisesti luopunut uskostaan Charles Darwinin evoluutioteoriaan, kutsuen sitä ”kauniiksi ideaksi”, joka on tosiasiassa hylätty.

Gelernter, joka ennusti Internetin-synnyn ja joka on vuosien varrella kehittänyt monia monimutkaisia laskentatyökaluja, on nykyisin Yalen tietotekniikan professori, Mirror Worlds Technologies -yrityksen päätutkija, Kansallisen taiteen neuvoston jäsen ja tuottelias kirjailija.

Toukokuussa Claremont Review of Books julkaisi Gelernterin sarakkeen otsikolla ”Darwinista luopuminen”. Siinä hän selitti, kuinka hänen lukemansa ja keskustelut Darwinin evoluutiosta ja sen kilpailevista teorioista, nimittäin älykkäästä suunnittelusta, ovat vakuuttaneet hänelle, että Darwin oli väärässä.

Erityisesti hän mainitsi Stephen Meyerin vuoden 2013 Darwin's Doubt sekä David Berlinskin The Deniable Darwin. Professori selosti näkemyksiään Stanfordin yliopiston Hoover-instituutin haastattelussa, joka julkaistiin viime viikolla.

Argumenttini ihmisille, jotka hylkäävät älykkään suunnittelun harkitsematta sitä, minusta näyttää siltä - se on laajalti hylätty yliopistomaailmassani jonkinlaisena teologisena työnä - se on ehdottoman vakava tieteellinen argumentti", Gelernter sanoi haastattelussaan. ”Itse asiassa se on mielestäni ensimmäinen ja ilmeisin ja intuitiivisin. Sitä on käsiteltävä älyllisest"

Gelernter sanoo, ettei hän ole biologi, mutta hän mainitsi teoksessaan
kambrikauden räjähdyksen yhtenä darwinismin edessä olevana ylittämättömänä ongelmana. Tämä johtuu siitä, että fossiilitiedot osoittavat, että "hämmästyttävä joukko uusia organismeja - mukaan lukien kaikkien aikojen ensimmäiset eläimet - ilmaantuu yhtäkkiä fossiilitietokantaan vain noin 70 miljoonan vuoden aikana." Tämä on suoraan ristiriidassa Darwinin odotuksen kanssa, että "uudet elämänmuodot kehittyvät vähitellen vanhoista jatkuvasti haaroittuneessa, leviävässä elämäpuussa.”

Lisäksi Gelernter lisää, että Darwinin pääongelma on molekyylibiologia. Teknologian kehitys huomauttaa, että se on tuonut esiin valtavia määriä uutta tietoa ja ymmärrystä elämän monimutkaisuudesta, jotka kaikki ovat osoittaneet satunnaisia mutaatioita ja luonnollinen valinta ei voi luoda uusia ja monimutkaisia olentoja.

Darvinismista on tullut nykyihmiset uskonto, Sen vastustamisesta sekoitetaan kovasti. Kaikki lapset täällä ovat darwnisteja, Kaikki minun oppilaani ovat darwinisteja.

Source:

Kabbany, Jennifer. 2019, Famed Yale computer science professor quits believing Darwin’s theories. College Fix (30.7.).

Useita pehmeitä soluja yli ”518 miljoonaa vuotta” vanhoissa eläimissä

Kuva: Xingliang Zhang, Fair Use.





Joel Kontinen

Nyt tuli taas uutinen kambrikauden räjähdyksestä. Kiinasta, Qingjiangista kerättiin lähellä Danshui-jokea Hubeiin maakunnassa suuri joukko fossiileja. Nämä fossiilit ovat arvioita ”518 miljoona vuotta vanhoja”, ja ovat erityisen epätavallisia, koska monien eliöiden
pehmeä kudos, kuten niiden iho, silmät ja sisäelimet, on "erityisen" hyvin säilynyt.

"Suurin osa eliöistä on pehmeitä organismeja, kuten meduusoja ja matoja, jotka eivät yleensä päädy fossiiliksi,” sanoi geologian professori Robert Gaines, joka myös osallistui tutkimukseen.

Yli 20 000 yksilöä kerättiin ja tähän mennessä on analysoitu yhteensä 4 351 eläintä ja muuta merielävää, kuten matoja, meduusoja, merivuokkoja ja leviä.

Näistä tulee "erittäin tärkeä lähde eliöiden alkuvaiheen tutkimuksessa", yksi kenttätyön johtajista, professori Xingliang Zhang Kiinan Luoteis-yliopistosta sanoo.

Näyttää siltä, että eliöt hautautuivat nopeasti. Näyttää silti, että Nooan ajan vedenpaisumus jätti ne meille. Siitä on löytynyt
todisteita myös Australiasta.

Tiedot havainnoista julkaistiin Science-lehdessä perjantaina.

Lähde:

Cheung, Helier. 2019. Huge fossil discovery made in China's Hubei province. BBC News (24.3.).

Hiiva selittää kambrikauden räjähdyksen – mutta korkeintaan evolutionistin mielikuvituksessa

Hiiva saattaa kasvaa, mutta sillä tuskin voidaan selittää trilobiittien silmien nerokasta rakennetta. Kuvat: Marıa Rebolleda-Gomez et al. 2016, Creative Commons (CC BY-NC-ND 4.0).



Joel Kontinen

Kambrikauden räjähdys on edelleenkin evolutionistin päänsärky. Hän uskoo, että ”520 miljoonaa vuotta” sitten monisoluiset eläimet putkahtivat meriin tyhjästä.

Eliöt olivat kaikkea muuta kuin primitiivisiä. Esimerkiksi kummituseläimet Collinsium ciliosum ja Hallucigenia jaksavat ihmetyttää tutkijoita edelleenkin.

Kambrikautisten aivojen ei pitäisi säilyä meidän päiviimme, mutta niin on käynyt.

Tällaiset löydöt haastavat uskon vuosimiljooniin.

Tutkijat ovat löytäneet monenlaisia pehmeitä kudoksia ikivanhoista fossiileista.

Vain ihme voisi selittää niiden säilymisen, mutta sellaista ei naturalistisessa maailmassa pitäisi olla.

Monesti evoluutioselitykset kuulostavat magialta.

Äskettäin joukko tutkijoita teki kokeita monisoluisella hiivalla. He saivat osan klönteistä kasvamaan liki kymmenen kertaa niin suuriksi kuin muut solut. Ajan kuluessa pienet ja isot hiivaklöntit oppivat selviytymään eri nurkkauksissaan.

Tutkijat arvelevat, että samanlainen kehitys oli nähtävissä myös kambrikaudella – eri eliöt erikoistuvat menestymään erilaisissa ekologisissa lokeroissa.

Mutta hiivasta on valovuosien loikkaus kambrikauden räjähdykseen. Siihen pystyy vain darvinistinen mielikuvitus.


Lähde:

Holmes, Bob. 2016. Simple lab life makes an evolutionary leap in a few generations. New Scientist (10.8.).

Tutkijat ällistelevät kambrikauden aivojen säilymistä

Fuxianhuia protensa. Kuva: Graham Budd, public domain.



Joel Kontinen

Kambrikautta ei turhaan ole luonnehdittu evoluutiobiologin päänsäryksi. Darvinistisen evoluution mukaan elämän pitäisi kehittyä hiljalleen alun yksinkertaisista eliöistä yhä mutkikkaammaksi.

Mutta jo ”500 miljoonaa vuotta” sitten eläneiden trilobiittien silmät olivat kehittyneempiä kuin monen meidän päiviemme otusten silmät.

Ja ainakin yhdellä kambrikauden eläimellä oli yllättävän isot aivot. Tutkijat ovat päätelleet – joko tosissaan tai muuten vain – että tämän otuksen on täytynyt ajatella kohtalaisen paljon.

Mutta ehkä kaikkein ongelmallisinta evoluutiolle on eläinten pehmeiden osien säilyminen. Tutkijat ovat löytäneet esimerkiksi verkkokalvoja, sarveiskalvoja, sisäelimiä ja suolia.

Kun aivot eivät ole ehtineet fossiloitua edes ”520 miljoonassa vuodessa” vaan ovat säilyttäneet alkuperäisen pehmeytensä, evolutionistien on perin vaikea säilyttää uskottavuutensa.

The Scientist pohdiskeli hiljattain kambrikauden aivojen säilymistä. Yli puoli miljardia evoluutiovuotta on pitkä aika pehmeille aivoille, ja jotkut tutkijat eivät aluksi voineet uskoa niiden voivat säilyä niin kauan.

Mutta kun tutkimus toisensa jälkeen osoitti kiistattomasti, että aivot ovat säilyttäneet pehmeytensä, heidän on nyt pakko keksiä, miksi tämä on ylipäätään mahdollista.

Vuosimiljoonista on tullut darvinistinen dogmi, jota ei saa epäillä, joten heidän täytyisi keksiä parempia selityksiä kuin ”ne nyt vaan sattuivat säilymään”.

Kambrikauden eläinten aivojen säilyminen on vielä astetta suurempi ongelma evoluutiolle kuin dinosaurusten fossiilien proteiini ja radiohiili (C-14).

Lähde:

Zusi, Karen. 2016. To Retain a Brain: Exceptional neural fossil preservation helps answer questions about ancient arthropod evolution. The Scientist (1.1.).

Kambrikauden kummituseläin: evoluutio kulkee väärään suuntaan

Collinsium ciliosum. Kuva: Javier Ortega-Hernández.




Joel Kontinen

Mitä sanoisitte piikikkäästä merieläimestä, jolla on 18 etujalkaa ja 12 takajalkaa? Cambridgen yliopiston tutkija Javier Ortega-Hernández kollegoineen esitteli sen äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa.

Tutkijat löysivät tämän kymmensenttisen matomaisen otuksen fossiileja Etelä-Kiinasta ja antoivat sille nimen Collinsium ciliosum eli ’Collinsin karvainen hirviö’ kambrikauden matomaisia eläimiä tutkineen Desmond Collinsin mukaan.

He uskovat sen eläneen kambrikaudella osapuilleen ”518 miljoonaa vuotta” sitten.

Collinsium ei ole ainoa kambrikauden kummajainen, joka haastaa evoluution. Hallucigenia oli niin outo otus, että tutkijat laittoivat sen vahingossa ylösalaisin ja kaiken lisäksi takaperin.

Myös trilobiitin silmä haastaa darvinistisen ajattelun, koska hienoimmat silmät ilmaantuivat jo liki aikana, jota evolutionisti pitää elämänmuotojen big banginä.

Raportoidessaan tuoreesta löydöstä Live Science totesi, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun esi-isänä pidetty eläinryhmä on monimuotoisempi kuin sen nykyisin elävä sukulainen.

Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että evoluutio kulkee väärään suuntaan. Olisi siis loogisempaa puhua devoluutiosta. Alun monimuotoisuudesta eläimet ovat yksinkertaistuneet.



Lähde:

Geggel, Laura. 2015. Armored Spiky Worm Had 30 Legs, Will Haunt Your Nightmares. Live Science (29.6.).

Evoluutio kulkee väärään suuntaan, kambrikauden mysteeriotus osoittaa

Taiteilijan näkemys Hallucigeniasta. Kuva: Apokryltaros, en.wikipedia.




Joel Kontinen

Se ei näyttänyt sopivan minnekään Darwinin elämänpuussa, joka tosin on viime vuosina muutenkin kärsinyt kovia kolauksia.

Evoluutioon uskovat tutkijat arvelevat, että Hallucigenia eli kambrikaudella osapuilleen "505 miljoonaa vuotta" sitten. Hallusinaatioon (aistiharhaan) viittaava nimi kertonee pikemminkin tutkijoiden turhautumisesta kuin mistään muusta.

Kambrikausi on monella tavoin evolutionistin painajainen, koska tuolloin eläneet eläimet olivat hämmästyttävän kehittyneitä.

Tutkijat löysivät ensimmäisen Hallucigenian fossiilin vuonna 1970 ja laittoivat sen vahingossa ylösalaisin ja kaiken lisäksi takaperin, koska se näytti niin kummalliselta.

Hiljattain Cambridgen yliopiston tutkijat tarkastelivat Hallucigeniaa uudemman kerran ja totesivat, että se on sukua aikamme käsnäjalkaisille (Onychophora). Sen kynnet (tai mitkä näyttävät kynsiltä) tuovat mieleen käsnäjalkaisen.

Hallucigenia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Science Daily kutsuu tätä pientä matomaista oliota sci-fi -otukseksi. Se saattoi kasvaa 3,5 sentin pituiseksi, ja sillä oli veikeitä piikkejä selässään. Jos – niin kuin evolutionistit uskovat – käsnäjalat kehittyivät siitä, evoluutio on kulkenut täysin väärään suuntaan eli monimutkaisesta yksinkertaisempaan.

Darvinistinen evoluutio ei pysty selittämään, mistä geneettinen informaatio on peräisin ja miten se voi lisääntyä. Mutaatiot kun eivät pysty siihen, ja luonnonvalinta vain valitsee jo olemassa olevista ominaisuuksista.

Todellisessa elämässä informaatio tarvitsee sitä paitsi aina lähettäjän, muuten tuloksena on korkeintaan kohinaa.


Lähde:

Evolutionary misfit: Misunderstood worm-like fossil finds its place in the Tree of Life. Science Daily (17.8.).

Kambrikauden kala Metaspriggina lisää evolutionistien ahdinkoa (tai ainakin sen pitäisi)

Metaspriggina. Kuva: Petr Kratochvil, Wikipedia (Creative Commons Attribution 3.0 License).




Joel Kontinen

Evoluution maailmassa ei kambrikaudella pitänyt olla kaloja. Näin teorian kannattajat uskoivat vielä joitakin vuosia sitten.

Tuoreessa Naturessa Simon Conway Morris ja Jean-Bernard Caron osoittavat uusien löytöjen perusteella, että jo aiemmin tunnetuksi tullut Metaspriggina oli todellinen kala.

Tutkijoiden mukaan Burgess Shalen ja Marble Canyonin alueen harvinaisen hyvin säilyneet uudet fossiilit muuttavat käsityksiä tästä vanhasta kalasta.

Evoluutiobiologi Matthew Wills myönsi jokin aika sitten, että kambrikauden räjähdys on todellinen päänsärky. Tuolloin pitkälle kehittyneet eläimet putkahtivat oleviksi tyhjästä, ilman esi-isiä.

Metasprigginan määritteleminen todelliseksi kalaksi ei ainakaan lievennä kipua.

Aiemmin tänä vuonna ”500 miljoonaa vuotta” vanhoista kambrikauden eläimistä löydettiin pehmeitä kudoksia.

Pehmeiden kudosten ei pitäisi säilyä läheskään niin kauan.

Lähde:

Conway Morris, Simon ja Jean-Bernard Caron. 2014. A primitive fish from the Cambrian of North America. Nature 512, 419–422.

Sopivasti Darwininpäiväksi: pehmeitä kudoksia kambrikaudelta ja muita ongelmia evoluutiolle

Trilobiitti haastaa darvinistisen ajattelun.


Joel Kontinen

Nature Communications julkaisi sopivasti Darwininpäivän (12.2.) aattona tutkimuksen, joka lisää darvinistien tuskaa.

Lehti raportoi Kanadasta löydetyistä pehmeäkuorisista fossiileista, joiden uskotaan olevan 500 miljoonaa vuotta vanhoja ja edustavan kambrikauden räjähdystä.

Eläimet ovat säilyneet paremmin kuin ennen tätä löydetyt kambrikauden eläimet. Fossiileissa näkyy esimerkiksi verkkokalvoja, sarveiskalvoja, sisäelimiä ja suolia.

Evoluutiosta ei sen sijaan näkynyt merkkiäkään.


Lähde:

Caron, Jean-Bernard et al. 2014. A new phyllopod bed-like assemblage from the Burgess Shale of the Canadian Rockies. Nature Communications 5 (11.2.).

“Isoäiti, miksi sinulla on niin isot aivot?”

Kambrikauden eläimet eivät olleet alkeellisia. Marrella splendensin fossiili. Kuva: Wikipedia Commons.





Joel Kontinen

Varhaisten eläinten ei pitäisi olla niin kehittyneitä kuin nykyisin elävien, ei ainakaan darvinistisen evoluution mukaan. Mutta joskus ne ovat.

Paleontologi Gregory Edgecombe ja kollegat julkaisivat hiljattain Naturessä tutkimuksen kambrikauden eläimistä. He tarkastelivat esimerkiksi erittäin hyvin säilyneen Fuxianhuian fossiilia.

Edgecombe myöntää, että Fuxianhuian aivot ovat varsin kehittyneitä. Vaikka sen oletetaan olevan 520 miljoonaa vuotta vanha, se muistuttaa hämmästyttävästi aikamme hyönteisiä.

Jos aivot eivät muutu “520 miljoonaan vuoteen”, niin evoluutiolla on suuria ongelmia.

Kambrikauden räjähdys oli ongelma Darwinille. Se näyttää tuottavan päänvaivaa myös hänen seuraajilleen.

Lähde:

Switek, Brian. 2012. Picking an ancient brain: Traces of an early arthropod’s neural tissue might be evidence of a long-running evolutionary arms race. Nature News (10.10.).

Kambrikauden räjähdys on evoluutiobiologin todellinen päänsärky

Kambrikauden eläimet eivät olleet yksinkertaisia. Marrella splendensin fossiili. Kuva: Wikipedia Commons.





Joel Kontinen

Tämä vuosi on ollut darvinisteille painajainen. He ovat kuulleet huonoja tiedeuutisia liki viikoittain. Äskettäin Science Daily raportoi kambrikauden räjähdyksestä, joka oli jo Charles Darwinille ongelma. Se on edelleenkin evolutionistin päänsärky.

Bathin yliopiston evoluutiobiologi Matthew Wills myöntää:

“Kambrikauden fossiilit voivat aiheuttaa evoluutiobiologeille todellisen päänsäryn. Tiedämme vaistomaisesti, että meidän tulisi odottaa, että yksinkertaiset organismit kehittyvät ajan kuluessa ja niistä tulee yhä monimutkaisempia. Mutta kambrikaudella eläinten pääryhmät ikään kuin räjähtivät esiin; ne kaikki ilmenivät samanaikaisesti.”

Emme suinkaan odottaneet evoluutiolta tällaista.

Lähde:

Marine Worms Reveal the Deepest Evolutionary Patterns. Science Daily 9. 10. 2012.

Darwinin dilemma

Darwin’s Dilemma on uusi kambrikauden räjähdystä kriittisesti tarkasteleva elokuva, joka on piakkoin saatavilla myös DVD:nä.


Joel Kontinen

Charles Darwin on juhlavuotenaan ollut otsikoissa kerran jos toisenkin. Kriittisiäkään ääniä ei ole puuttunut. Kirjojen ja blogikirjoitusten lisäksi myös filmit kertovat Darwinin saavutuksista ja erheistä.

Esimerkiksi Creation Ministries Internationalin filmi The Voyage that Shook the World on nyt saatavilla myös DVD:nä.

Illustra Media julkaisee 15. syyskuuta elokuvan Darwin’s Dilemma, jossa tarkastellaan kambrikauden räjähdystä kriittisesti.

Kambrikausi tuottaa evolutionisteille päänvaivaa, koska se käytännössä kumoaa darvinistisen selityksen elämän asteittaisesta kehityksestä. Tuolloin täysin kehittyneet silmät, raajat ja tuntoaistimet putkahtivat esiin näennäisesti olemattomasta ilmaan minkäänlaisia välivaiheita.

Neljässä maanosassa kuvattu filmi tarkastelee tätä mysteeriä.



Lähde:

Illustra Media. 2009. News release.

Pikkuruinen elävä fossiili kertoo kambrikauden räjähdyksestä

Aiemmin löydetty ediacarakauden jälkifossiili. Kuva Wikipediasta


Joel Kontinen

Meribiologit ovat löytäneet viinirypäleen kokoisen otuksen Bahamasaarten rannikolta. Texasin yliopiston tutkija Mikhail Matz kollegoineen havaitsi joukon yksisoluisia eläimiä, joiden uskotaan olevan vanhimpia eläviä fossiileja. Gromia sphaerican sanotaan olevan kaukaista sukua ameballe.

BBC ja Discovery News kertoivat tuoreeltaan löydöstä, joka julkaistaan piakkoin Current Biology –lehdessä. Molemmat julkaisut pitivät sitä hämmästyttävänä läpimurtona.

Vaikka G. sphaerica on läpimitaltaan vain kolmesenttinen, se on yksisoluiseksi jättiläinen. Se muodosti puolimetrisen painauman taakseen merenpohjaan. Tutkijat eivät ennen tätä uskoneet, että yksisoluiset voisivat jättää jälkiä. He kuvittelivat, että kaikki tunnetut jälkifossiilit ovat monisoluisten eläinten painalluksia.

Charles Darwin tiesi kambrikauden räjähdyksestä, joka heikensi hänen evoluutioteoriansa uskottavuutta. Hän kuitenkin arveli tämän johtuvan “geologian kertomuksen epätäydellisyydestä”, kuten hän ilmaisi asian Lajien synnyssä (1859).

Mutta uusi löytö osoittaa, että Darwin oli väärässä, Matz selitti. G. sphaerica merkitsee sitä, että kambrikauden räjähdys oli todellinen. “Sen on täytynyt olla ylivertainen elämän monipuolistuminen, jollaista ei koskaan ennen oltu nähty,” hän kertoi Discovery Newsille. Hänen mukaansa löytö ikään kuin ”tupsahti taikalaatikosta”.

"Australian Stirlingin muodostelmassa on 1,8 miljardin vuoden ikäinen fossiili, joka näyttää aivan näiden jäljiltä kiekkomaisine painalluksineen, aivan niin kuin näilläkin tyypeillä, ” Matz jatkoi. "Emme ole todistaneet mitään, mutta saatamme katsoa kaikkien aikojen makroskooppista fossiilia.”

Jos yksisoluinen säilyy 1,8 miljardia vuotta pohjimmiltaan muuttumattomana, darvinismi alkaa upota entistä syvemmälle suohon, josta sen on vaikea pyristellä ylös.

Ennen tätä löytöä vanhimman jälkifossiilin uskottiin olevan 580 miljoonan vuoden ikäinen. Uusin löytö kertoo, että jo 1, 2 miljardia vuotta ennen sitä eliöillä oli tapana jättää jälkipolville merkkejä olemassaolostaan.

Tämän pitäisi saada meidät epäilemään vuosimiljoonien todellisuutta. Aivan liian usein jo yksittäinen löytö saa darvinistit kirjoittamaan suuren osan oletettua historiaansa uudelleen.


Lähteet:


'Grape' is key to fossil puzzle. BBC News. 21.11. 2008. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7739703.stm

Reilly, Michael. 2008. Single-Celled Giant Upends Early Evolution. Discovery News. (20. 11.). http://dsc.discovery.com/news/2008/11/20/gromia-cambrian-print.html