Mitä darvinismi kertoo ihmisten evoluutiosta?

 

Kuva: Noelia de Alda

Joel Kontinen

Mikä teki meistä ihmisiä? Fossiilit määrittelevät uudelleen evoluution alkuperämme Neandertalilaisista Australopithecus- ja Paranthropus-lajeihin, mitä enemmän olemme oppineet muinaisista hominineista, sitä vaikeammaksi on tullut ihmisen määritteleminen.

Onko se siinä, miten elämme, nauramme ja rakastamme? Tai ehkä se johtuu siitä, että evolutionistit ovat etsineet sitä väärästä paikasta? Syvällä meissä jokaisessa täytyy olla jotain, mikä tekee meistä selvästi ihmisiä. Ongelmana on, että vuosisatojen etsinnän jälkeen emme ole vieläkään löytäneet sitä.

Ehkä se johtuu siitä, että evolutionistit olivat etsineet väärästä paikasta. Siitä lähtien, kun tutkijat alkoivat kaivaa esiin muinaisia ​​hominiiniluita ja kiviesineitä, heidän työssään on ollut houkutteleva lupaus tunnistaa hetki kauan sitten, jolloin esi-isämme muuttivat ihmisiksi. 

Kaksi tämän tehtävän tärkeimmistä fossiililöydöistä juhlivat merkittäviä virstanpylväitä tänä vuonna. On kulunut 100 vuotta siitä, kun Etelä-Afrikassa paljastui ensimmäinen ”melkein ihminen” Australopithecus-fossiili, joka kumosi vakiintuneen ajattelun alkuperäpaikastamme. 

Ja on kulunut 50 vuotta siitä, kun niistä kaikista kuuluisin Australopithecus - Lucy, joka tunnetaan myös "ihmiskunnan isoäitinä" - nousi pölyiseltä kukkulanrinteeltä Etiopiassa. Molemmat fossiilit saivat tutkijat uskomaan, että voimme todella tunnistaa ihmiskunnan alkuräjähdyksen: ajan, jolloin dramaattinen evoluutiopulssi näki ihmissukumme, Homon, ilmaantumisen. 

Mutta nykyään ihmiskunnan syntymästä on tullut paljon monimutkaisempi. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tehtyjen löytöjen sarja viittaa siihen, että sukumme kynnystä on vaikeampi havaita kuin luulimme. Joten miksi joskus näytti siltä, ​​että Lucy ja hänen kaltaisensa antoivat meidän määritellä ihmiskunnan ja paikantaa sen syntymisen? Miksi olemme nyt niin kaukana siitä, mitä ihminen tarkalleen ottaen on?

Lähde:

Colin Barras 2024 What made us human? The fossils redefining our evolutionary origins | New Scientist 31.7.

Uusi Hobittin veroinen ihmislaji löydetty Filippiineiltä

Kuva: Ramon FVelasquez,, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Evolutionisteilla on paljon faktatietoa, mutta sitä vähemmän todellista tietoa. He kiinnostuvat ihmisolennosta. joka hiukan eroaa nykylajista – ja siitä vasta sotku syntyy.

Jokin aika sitten he vielä sanoivat, että Hobitit olivat ihmisiä, sitten taas Ardi vei heidät sivupolulle.

Lucy (Australopithecus afarensis) putosi puusta ja yksi sen nikamista oli paviaanin luu.

Sitten tuli Homo naledi, jonka luut osoittautuivat liian nuoriksi.

Äskettäin kävi ilmi, että myöskään taung lapsi ei kelpaa ihmisen esi-isäksi.

Bernard Wood suhtautuu kriittisesti uusiin apinajuttuihin. Hänellä oli kiinnostava artikkeli vuoden 2014 Scientific American-lehdessä. Hän väitti, että jokainen uusi löytö tekee entistä vaikeammaksi selittää ihmislajin historiaa. Sekä otsikko (Viimeisimmät fossiiliset löydöt tekevät ihmisen evoluutiosta palapelin vaikeammaksi ratkaista, kuin koskaan aikaisemmin) että teksti (Uusimmat molekyylianalyysit ja fossiiliset löydöt viittaavat siihen, että tarina ihmisen evoluutiosta on paljon monimutkaisempi - ja mielenkiintoisempi - kuin kukaan kuvitteli) viittaavat siihen, että hän ei pidä ihmisen alkuperää tarkkana tieteenä.

Vanhoilla luilla on vaikea tehdä kauaskantoisia päätelmiä. Fossiilit eivät puhu puolestaan. Todisteet on tulkittava.

Nyt on löydetty uusin ihmislaji, Homo luzonensis. Filippiinien pohjoispuolella sijaitsevasta Callaon luolasta saadut uudet yksilöt on kuvattu lehdessä Nature. Ne on ajoitettu 67 000 ja 50 000 vuotta vanhoiksi.

Kaikille entisille esi-isille on käynyt huonosti. Saa nähdä, miten tämän Homo luzonensisin käy.

Lähde:

Rincon, Paul 2019. New human species found in Philippines. BBC News (10.4.).