Norsun kärsä on älykkäästi suunniteltu

Kuva; David Guinaldo/EyeEm/Alamy

 

Joel Kontinen 

Norsujen kärsät  ovat niin ryppyisiä, että ne voivat venyä ja ulottua pidemmälle – ja ryppyjen jakautuminen auttaa eläimiä poimimaan esineitä taitavasti.

Kun norsu kurkottaa kärsänsä tarttuakseen esineeseen, kärsän päällä olevat ylimääräiset rypyt antavat yläpuolen ihon venyä enemmän kuin alapuolen iho.

Tämä saa kärsän käpristymään kärjestään mikä auttaa eläintä poimimaan ruohonkorren kaltaisia esineitä.

Lähde:

Wilson, Clare , 2022, Elephant trunks are very dexterous because they are so wrinkly New Scientist.  18.7, 

Elefantti tietää, missä kulhossa on eniten ruokaa vain haistamalla sitä

Elefantin kärsä.



Joel Kontinen

Kun kyseessä on tietty määrä ruokaa, norsun nenä tietää, missä niitä on eniten. Elefantit voivat käyttää hajua tunnistaakseen suurimman määrän ruokaa kahden näytteen joukosta, vaikka ruoka on piilossa. ”Jostain syystä jokainen norsu, jota olen koskaan työskennellyt Thaimaassa, rakastaa auringonkukansiemeniä,” sanoo Joshua Plotnik New Yorkin kaupunginyliopistosta. Hän ja hänen kollegansa työskentelivät kuuden aasialaisen norsun kanssa Thaimaassa, testaten niiden kykyä erottaa erilaisten siementen määrät.

Kaksi ämpäriä, joissa oli lukittu kansi, asetettiin pitkälle pöydälle, joista jokaisella oli eri määrä siemeniä, jotka olivat 4 - 24 grammaa. Kussakin kokeessa käytettiin yhtä 11 suhteesta - esimerkiksi 1 - 2 tai 3 - 5, ja jokainen elefantti suoritti 10 koetta. Kun norsut haistoivat ämpäreitä, ne avattiin ja eläimet valitsivat yhden ja alkoivat syödä.

69 prosentissa kokeista norsut valitsivat sen ämpärin, missä oli suurempi määrä siemeniä . Kun siemenmäärää lisättiin, elefantit valitsivat useammin suuremman määrän. Niiden onnistumisprosentissa ei ollut eroa, kun suhdeluvut olivat samat, mutta määrät muuttuivat -kun niille annettiin joko 4 grammaa 8 grammaa tai 12 grammaa 24 grammaa kohden.

Norsuilla on enemmän aivokapasiteettia, joka on omistettu hajuille kuin muilla eläimillä. Tämä saattaa liittyä siihen, että niiden ensisijaiset huolenaiheet ovat ruuan löytäminen ja vuorovaikutus muiden norsujen kanssa.

Tämä tutkimus on tallennettu Proceedings of the National Academy of Sciences (PNASiin).

Elefantit ovat tunnetuoja myös siitä, että ne tunnistavat tunnistavat kolmea kieltä, joita heidän hoitajansa käyttävät, sekä tavasta oppia laskemaan.

Elefantin kärsä on myös todella tehokas - sillä voi nostaa kaikenlaisia kohteita.

Monissa muissa eläinten ominaisuuksissa on älykäs suunnittelu. eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin seepran-häntää, joka on myös erittäin tehokas väline.


Lähde:

Whyte, Chelsea. 2019. Elephants can judge the quantity of hidden food just by using smell. New Scientist (3.6.).

Elefantit tunnistavat kolme eri kieltä

Elefantit ovat yllättävän nokkelia. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Amboselin kansallispuiston elefantit saattavat tunnistaa kolme eri kieltä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. BBC kertoi Sussexin yliopiston tutkijoista, jotka tekivät tiedettä ajelemalla Land Roverilla Etelä-Kenian savanniteillä ja havainnoimalla norsujen reaktiota.

Brittitutkijat saivat selville, että Kilimanjaron juurella vaeltelevat vanhat naarasnorsut pystyvät tunnistamaan toistasataa lajitoveriaan jo äänen perusteella. He myös äänittivät kolmen eri kielen (maasain, kamban ja englannin) puhetta ja tarjosivat sitä elefanteille kaiuttimista, jotka heillä oli auton lavalla.

Tutkijat huomasivat selviä eroja elefanttien käyttäytymisessä. Maasaikielen kuuleminen sai ne hermostumaan, ehkä sen vuoksi, että maasait toisinaan tappavat norsuja puolustaessaan karjaansa. Kamban kuuleminen ei hermostuttanut niitä läheskään niin paljon, ja englanti sai ne pysyttelemään rauhallisina.

Norsut ilmeisesti tietävät, että englantia puhuvat turistit ottavat vain valokuvia. Ernest Hemingwayn ja muiden valkoisten metsästäjien aika on niiden mielestä ohitse.

BBC mainitsi myös Japanissa tehdyistä kokeista, jotka kertoivat norsujen yllättävän hyvästä laskutaidosta.

Darvinistien mukaan simpanssien pitäisi olla huomattavasti älykkäämpiä kuin muut maaeläimet tai linnut, mutta monesti on käynyt ilmi, että sekä norsut että varislinnut ovat niitä nokkelampia.

Havainnot eivät siis tue evolutionistien ennakko-oletuksia.

Norsut voivat myös olla eteviä taiteilijoita. Katso video, jossa elefantti piirtää lajitoverinsa muotokuvan:






Lähde:

Luck-Baker. Andrew. 2010. Inside the Elephant mind. BBC News (17.2.) http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8518831.stm