Näytetään tekstit, joissa on tunniste Homo naledi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Homo naledi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. kesäkuuta 2026

Kaikki tunnetut Homo naledi -luurangot näyttävät olevan naisia

 

Kuva: Peter van Evert/Alamy.

Joel Kontinen

Homo naledin kallot tuntuvat kaikki olevan naisia.

Etelä-Afrikasta luolasta 13 vuotta sitten löydetyt Homo naledi -fossiilit ovat jopa merkittävämpiä kuin on luultu. Luurankojen proteiinien analyysi viittaa siihen, että ne kaikki ovat naisia. Löytö saattaa olla tähän mennessä selkein todiste siitä, että H. naledi todella kohteli kuolleitaan epätavallisella tavalla.

Pari luolatutkijaa törmäsi H. naledi -fossiileihin vuonna 2013 tutkiessaan Rising Star -luolastoa noin 40 kilometriä Johannesburgista luoteeseen. Fossiilit olivat useissa syvissä ja vaikeasti saavutettavissa luolakammioissa. Siitä lähtien tutkijat ovat painiskelleet sen mysteerin kanssa, miten ne päätyivät sinne.

Homo naledi evoluution mukaan noin 300 000 vuotta vanha. Aluksi sen kerrottiin olevan paljon vanhempi mutta evoluutioon uskovat tiedemiehet tekevät virheitä.

Lähde:

Colin Barras 2026 All known Homo naledi skeletons seem to be female | New Scientist 24.6.


keskiviikko 7. joulukuuta 2022

New Scientist satuilee Homo naledista

 

Kuva; Brett Eloff Photography., 

New Scientist seikkailee Homo naledista.   

Homo naledi on saattanut käyttää tulta ruoanlaittoon ja ryhtyä navigoimaan 230 000 vuotta sitten.

Arkeologit sanovat löytäneensä todisteita siitä, että Homo naledi, sukupuuttoon kuollut primitiivinen ihmislaji, jolla on pienet aivot (kolmannes meidän aivomme koosta), käytti tulta ruoanlaittoon ja pimeiden luolien valaisemiseen – vaikka väite on edelleen kiistanalainen.

"Meillä on valtavat todisteet. ", sanoo Lee Berger Witwatersrandin yliopistosta Etelä-Afrikasta. "valtavia hiilipaakkuja, tuhansia poltettuja luita, jättiläisiä tulisijoja ja leivottua savea."

Tämä löytö, jota edelleen analysoidaan ja on edelleen kiistanalainen, voi mullistaa ymmärryksemme monimutkaisista käyttäytymismalleista, joiden on ajateltu olevan suuriaivoisten lajien, kuten nykyihmisen ja Neandertalilaisten ainoa ominaisuus.

H. naledi löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 Etelä-Afrikan Rising Star -luolajärjestelmästä, kun kaksi luolatutkijaa onnistui pääsemään tähän asti tutkimattomaan kammioon uskomattoman tiukan käytävän kautta.

Kuitenkin sen fossiilisten jäänteiden ajoittaminen vuonna 2017 osoitti, että se eli suhteellisen hiljattain, 230 000–330 00 vuotta sitten, mikä tarkoittaa, että se olisi voinut elää rinnakkain Homo sapiensin kanssa, joka kehittyi afrikassa noin 300 000 vuotta sitten.

Mutta kysymyksiä jäi kuitenkin siitä, kuinka H. naledi navigoi Rising Starin maanalaisten käytävien labyrintin läpi, jotka ovat täydellisessä pimeydessä ja vaativat monimutkaisia liikkeitä kallion vain 17,5 senttimetriä leveiden rakojen läpi.

Hänen kollegansa Keneiloe Molopyane, myös Witwatersrandin yliopistosta, paljasti pienen tulisijan, jossa oli palaneita antiloopin luita, luolajärjestelmän toisesta osasta ja sitten suuren tulisijan sen vieressä 15 cm luolan lattian alapuolelle. Sitten toiselta alueelta nimeltä Lesedi-kammio Berger löysi pinon palaneita kiviä, joiden pohja oli tuhkaa ja palaneita luita.

Tämä on merkittävä löytö, sillä monet tutkijat ajattelivat, että näin pieniaivoisen Hominiinin oli mahdotonta tehdä ja käyttää tulta luolajärjestelmässä. Vaikka meillä on todisteita siitä, että nykyisen Kenian alueella elävät muinaiset ihmiset pystyivät hallitsemaan tulta jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten, tämä kyky "yleensä liittyy suurempiaivoiseen Homo erectukseen", Berger sanoo.

H. naledi on myös näyttänyt käyttäneen tilaa mielenkiintoisilla tavoilla, "kehon hävittäminen yhdessä tilassa ja eläinten ruoanlaitto vierekkäisissä tiloissa", Berger sanoo. "kysymys tehdä ja käyttää tulta osoittaa meille, kuinka Homo naledi uskaltautui niin syvälle vaarallisiin tiloihin, ja selittää, kuinka he saattoivat siirtää kuolleet sukulaisensa sellaisiin tiloihin, mikä on todennäköisesti mahdotonta ilman valoa."

Hiiltyneiden jäänteiden ajoitus on edelleen kesken, joten päätös ilmoittaa löydöstä keskustelussa 1. joulukuuta, ennen virallisen tieteellisen analyysin julkaisemista, on osoittautunut kiistanalaiseksi.

Lähde:

George, Alison. 2022. Homo naledi may have used fire to cook and navigate 230,000 years ago New Scientist 6.12. 


torstai 27. huhtikuuta 2017

Evolutionistit menettivät kaksi esi-isää: Australopithecus Sediban ja Homo naledin


Au. Sediba. Kuva: Brett Eloff, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Tätä voi tuskin kutsua evoluution hiljaiseksi viikoksi.

Ensin Science ilmoitti, että Australopithecus Sediba pitäisi tiputtaa ihmisen sukupuusta. Lehti tohti vielä laittaa esi-isän (ancestor) lainausmerkkeihin.

Sitten National Geographic myönsi, että Homo naledi on enintään 300 000 ja ehkä vain 200 000 vuotta vanha, mikä tekisi siitä liian nuoren ihmisen sukupuuhun.

Au. Sediba ja H. naledi ovat olleet oletetuista esi-isistämme kiistanalaisimpia, ja nyt niille on käynyt odotetun köpelösti.

Professori Lee Berger kollegoineen löysi Au. Sediban vuonna 2010, ja löydöstä on kiistelty liki jatkuvasti siitä lähtien.

Äskettäin American Association of Physical Anthropologists – järjestön vuosikokouksessa paleoantropologit Bill Kimbel (Arizona State University – Tempe) ja Yoel Rak (Tel Avivin yliopisto) ampuivat Sediban alas ja todistelivat melko vakuuttavasti, että löytö oli nuoren yksilön kallo ja pikemminkin sukua Au. Africanukselle.

Oletettujen esi-isiemme huippuasiantuntijoista Bernard Wood (George Washington University) ja Ian Tattersall (American Museum of Natural History) ovat samaa mieltä.

Ihmisen oletettujen esi-isien elinkaari on tunnetusti lyhyt. Nyt vuorossa olleet ehdokkaat joutuvat H. habilisin ja Au. Africanuksen seuraksi hylättyjen kallojen joukkoon.

Evolutionistien esi-isä on toisin sanoen edelleenkin hukassa.

Tämä lienee syy, miksi puusta pudonnut Lucy (Australopithecus afarensis) ja hobitti (Homo floresiensis) nousevat vähän väliä otsikoihin.

Lähde:

Gibbons, Ann. 2017. A famous 'ancestor' may be ousted from the human family. Science (23.4.).

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Homo naledi: Uusi ihmislaji vai vanhoja etelänapinoita?


Kuvat: Lee Roger Berger research team, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Viestimet ovat viime päivinä repäisseet suuria otsikoita Etelä-Afrikasta löytyneistä vanhoista luista. Löydön kehitysopillinen merkitys on saanut monet tiedemiehet ja toimittajat unohtamaan kriittisen otteensa.

The Guardian poikkeaa edukseen tästä ylistyskuorosta lisäämällä otsikkoon ”tiedemiehet väittävät”, ja myös Nature News antaa tilaa toisinajattelijoille.

Kohu sai alkunsa, kun paleoantropologi Lee Berger kollegoineen julkaisi eLife -lehdessä löytönsä: 1500 luunkappaletta. Hän uskoo, että ne kuuluvat ainakin 15 saman lajin edustajalle.

Berger tuli tunnetuksi muutama vuosi sitten hyvin kiistanalaisesta Australopithecus sedibasta.

Berger uskoo, että löytö edustaa uutta ihmislajia, joten se sai nimekseen Homo naledi.

Homo naledilla on noin 500 kuutiosentin aivot, apinamainen viisto naama, ja kädet ovat myös kaarevat niin kuin Lucyllä (Australopithecus afarensis).

Mutta jotkut ovat myös näkevinään siinä ihmismäisiä piirteitä, etenkin jaloissa.

Aiemmin jotain vastaavaa väitettiin myös Ardista (Ardipithecus ramidus), joka synnytti reilusti kohua ja kritiikkiä.

Myöhemmin Ardi sysättiin koruttomasti sukupuumme sivuoksalle.

Zürichin yliopiston antropologi Christoph Zollikofer kertoi The Guardianille, että löytöä ei voida pitää uutena lajina, vaan luut kuuluvat jo aiemmin tunnetuille eläimille.

Evoluutiobiologi Jeffrey Schwartz (University of Pittsburgh /Pennsylvania) toteaa Nature Newsille, että luut eivät kuulu pelkästään yhdelle lajille vaan ovat sekoitus etelänapinoita ja muita lajeja.

Luita ei vielä ole ajoitettu, joten Homo naledin paikka ihmisen oletetussa sukupuussa on toistaiseksi täysin avoin. Evolutionistit eivät yleensä radiohiiliajoita fossiileja, joiden uskotaan olevan yli 100 000 vuotta vanhoja, joten he ajoittavat ympäristön kiviä tai kallioita.

Iänmääritys on melkoista arpapeliä, koska menetelmät perustuvat moniin olettamuksiin, eikä kukaan voi edes olla varma, ovatko fossiilit yhtä vanhoja kuin niiden lähistöltä löydetyt kivet.

Lähteet:

Callaway, Ewen. 2015. Crowdsourcing digs up an early human species. Nature News (10.9.).

Sample, Ian. 2015. Homo naledi: new species of ancient human discovered, claim scientists The Guardian (10.9.).