Superälykkäitä molekyylejä vai ikivanhoja spekulaatioita elämän synnystä?

Michelangelo: Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta. Darvinistisissa spekulaatioissa ei Luojaa tarvita, koska huippuälykkäät molekyylit luovat elämän itse.



Joel Kontinen

”Neljä miljardia vuotta sitten joukko molekyylejä organisoi itsensä vedessä, elämän todellisessa kehdossa. Täällä ne muodostivat kemikaaliryhmiä, jotka kykenivät tuottamaan kopioita itsestään … Pienehköjen kokoonpanovirheiden seurauksena syntyi tehokkaampia ryhmiä, ja niistä tuli vallitseva laji (evoluutio).”

Näin biofyysikko Andre Brack hahmottelee elämän syntyä Unescon tiedejulkaisussa A World of Science. Skenaario ei tosin ole uskottava eikä edes mahdollinen, mutta se on joka tapauksessa tyypillinen esimerkki darvinistisesta satuilusta . Charles Darwin arveli elämän syntyneen lämpimässä lammikossa, joten Brack toistelee vanhaa (epäonnistuneeksi havaittua) traditiota.

”Lisää vain vettä –strategialla voidaan toki valmistaa parsakeittoa, jos muut ainekset ovat pussin pohjalla, mutta elävä solu on jo jokseenkin mutkikkaampi saavutus. Brackin huippuälykkäät molekyylit pääsisivät muitta mutkitta Mensan kunniajäseniksi, niin eteviä ne ovat.

Lehighin yliopiston biokemian professori Michael Behellä on huomattavasti realistisempi käsitys solusta kuin Brackilla: Solu on täynnä molekyylikoneita, eikä se ole voinut syntyä darvinististen prosessien avulla.




Lähde:

Brack, Andre. 2009. Are we alone? A World of Science 7 (1), 4.

Vesa Vanhalakka: E. coli – bakteerin muutokset todistavat evoluution

Hiirenloukku on pelkistetty esimerkki palauttamattomasta monimutkaisuudesta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka kirjoitti hiljattain Richard Lenskin Escherichia coli –bakteerikokeista. 21 vuoden työn jälkeen professori Lenskillä ja kollegoilla on tiedot 40 000 bakteerisukupolvesta.

Mitä on tapahtunut?

”Bakteerit ovat kasvaneet kokoa kun ne ovat oppineet käyttämään glukoosia tehokkaammin ravinnonlähteenä,” Vanhalakka kirjoittaa.

Vanhalakan mukaan mutaatiot ovat tehneet bakteereista elinkelpoisempia: ”Yksi linja on oppinut hyödyntämään glukoosin lisäksi myös ravintoliuoksen sitraattia.” Hän sanoo tämän falsifioivan älykkään suunnittelun (ID) palauttamattoman monimutkaisuuden -periaatteen.

Palauttamaton monimutkaisuus (engl. irreducible complexity, IC) tuli tunnetuksi Lehighin yliopiston biokemian professorin Michael Behen kirjasta Darwin’s Black Box (1996). Behe käyttää hiirenloukkua pelkistettynä esimerkkinä tästä käsitteestä. Hiirenloukku ei toimi, jos yksikin sen pääosista puuttuu.

Darvinistit ovat kritikoineet Beheä yllättävän ankarasti ja koettaneet kehitellä naturalistisia selityksiä siitä, miten esimerkiksi hiirenloukun kaltaisen, joskin paljon mutkikkaamman biologisen systeemin, voisi koota pala palalta.

Selitykset eivät ole olleet kovinkaan vakuuttavia.

Michael Behe kommentoi Lenskin tuoreita bakteerikokeita: ”Näemme vähäisiä muutoksia, etupäässä vahingollisia, emmekä mitään uusia mutkikkaita systeemejä.”

Hän myös suhtautuu kriittisesti Lenskin tapaan luokitella mutaatio hyödylliseksi. Vaikka mutaatiot voivatkin saada E. colin kasvamaan suuremmaksi, bakteeri on silti menettänyt geneettistä informaatiota.

”Jos evoluutio toimii näin tehokkaasti 21 vuodessa, mitä kaikkea luonnonvalinta voikaan saada aikaan miljardien vuosien kuluessa?” Vanhalakka kysyy.

Jos E. coli menettää yhä lisää geneettistä informaatiota, siitä tulee huonompi E. coli. Esimerkiksi sudet ja sekarotuiset koirat ovat huomattavasti terveempiä kuin pitkälle jalostetut villakoirat ja chihuahuat, joissa on vähemmän geneettistä informaatiota.

40 000:n sukupolven jälkeen E. colit ovat siis hieman suurempia E. coleja. Jos laskemme H. sapiesin sukupolven mitaksi raamatulliset 40 vuotta, huomaamme, että Lenskin koe vastaa 1,6 miljoonaa vuotta ihmisen evoluutiota.

Jos ihmiset ovat nyt keskimäärin hieman pidempiä kuin 1, 6 miljoonaa vuotta sitten ja pystyvät nykyisin esimerkiksi juomaan maitoa saamatta siitä ripulia, voisimme ehkä tulkita tällaiset muutokset todisteiksi luonnonvalinnasta.

Mutta luonnonvalinta ei ole evoluution synonyymi. Luonnonvalinta voi selittää vaikkapa sen, miksi pitkäkarvaiset koirat menestyvät Pohjolassa ja lyhytkarvaiset päiväntasaajalla, mutta se ei selitä, mistä koirat saivat alkunsa.

Lenskin bakteerikokeet eivät toisin sanoen tue sitä, että mutaatiot lisäisivät geneettistä informaatiota eivätkä siten tue darvinistista evoluutiota.

Lähteet:

Behe, Michael. J. 1996. Darwin’s Black Box: The Biochemical Challenge to Evolution. New York: The Free Press.

___________. 2009. New work by Richard Lenski. Uncommon Descent .

Barrick, Jeffrey E., Dong Su Yu, Sung Ho Yoon, Haeyoung Jeong, Tae Kwang Oh, Dominique Schneider, Richard E. Lenski & Jihyun F. Kim. 2009. Genome evolution and adaptation in a long-term experiment with Escherichia coli. Nature 461, 1243-1247. (29.9.)

Vanhalakka, Vesa. 2009. Evoluutiota jo yli 40 000 sukupolvea. Aamulehti 4.11., B22.

Viikon evoluutiokeksintö: “H&M:n kuvasto todistaa Darwinin teorian”

Richard Dawkins käytti alkuvuodesta uudissanaa sikatietämättömiä (pig-ignorant). Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Kielen muutos todistaa darvinistisen evoluution todeksi. Näin todettiin Helsingin tämänvuotisilla kirjamessuilla. Elävät oliot muuttuvat toisiksi lajeiksi siinä, missä paita bleiseriksi, meille kerrotaan.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki havainnollisti kielen evoluutiota seuraavasti:

“Kieleen tuotu uusi sana on kuin mutaatio, ja me kaikki olemme luonto, me päätämme jääkö se vai katoaako se.”

Professori Mustajoen teesi on kuin toisinto tammikuussa järjestetyiltä Tieteen päiviltä, joilla myös verrattiin evoluutiota kielen kehitykseen.

Mutaatiot muistuttavat kirjoitusvirheitä. Moni uudissana on pikemminkin osoitus kielen rappeutumisesta kuin kehityksestä. Richard Dawkins esimerkiksi käytti ihka uutta sanaa “sikatietämättömiä” (pig ignorant) ihmisistä, jotka suhtautuvat skeptisesti evoluutioon.

Jostain syystä muotisanat ärsyttävät monia. Tämä johtunee siitä, että kielen evoluutio kulkee väärään suuntaan, kohti suurempaa entropiaa eli epäjärjestystä.

”Mutaatiot” eivät juurikaan voi pelastaa kielen rappeutumista, koska suurin osa niistä on haitallisia.

Myös darvinistinen evoluutio kaipaisi epätoivoisesti hyödyllisiä mutaatioita, joita on äärimmäisen harvassa. Professori Michael Behe on kirjassaan Edge of Evolution esimerkiksi osoittanut, että darvinistiset prosessit eivät pysty selittämään elämän monimuotoisuutta.

Eikä siihen taida kyetä edes Hennes & Mauritzin kuvasto.

Lähde:

H&M:n kuvasto todistaa Darwinin teorian. Hs.fi 24.10.2009.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HMn%20kuvasto%20todistaa%20Darwinin%20teorian/1135250255505