Aamulehden tiedetoimittaja näkee evoluutiota ribosomien rakenteessa. Pikkuruisia ribosomeja tarvitaan proteiinisynteesissä. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Tämän vuoden kemian Nobelin palkinto meni kolmelle ribosomitutkijalle. Venkatraman Ramakrishnan, Thomas A. Steitz and Ada E. Yonath tutkivat tämän noin 20 nanometrin (nanometri on metrin miljardisosa) kokoisen soluelimen rakennetta. Ilman ribosomeja meillä ei olisi proteiinisynteesiä eikä siten myöskään elämää.
Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka näkee solussa todisteita darvinistisesta evoluutiosta:
”Ribosomien rakenne auttaa myös ymmärtämään evoluutiota ja sitä ylläpitävän luonnonvalinnan mekanismia.
Nyt päästään paremmin käsiksi myös niihin toimintoihin, joiden myötä lajit kehittyvät ja nähdään, miten parhaat ominaisuudet siirtyvät uusille sukupolville.”
Arvostettu kemisti Philip Skell kritikoi tällaista darvinistista tarinointia varsin ankarasti The Scientist –lehdessä:
”Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisiä – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”
Vesa Vanhalakka soveltaa nyt tällaista käyttäytymisteoreettista mallia solun toimintaan. Tulos on lähes yhtä koominen.
Yritys ei niinkään kerro innovatiivisuudesta vaan darvinistien perinteisestä tavasta suosia apinatarinoita. Vuodenvaihteessa Scientific American selitti esimerkiksi kalan hintaa evoluutiolla.
Mistä ribosomin rakenne sitten kertoo? Solu eri osineen on osoitus erittäin taitavasta nanoteknologiasta, jollaiseen ihminen ei pysty. Se kertoo hämmästyttävän älykkäästä suunnittelusta.
Vain sokea usko materialististen prosessien kaikkivoipaisuuteen voi saada ketään uskomaan, että ribosomi olisi kehittynyt täysin sattumalta yksin luonnonprosessien avulla.
Lähteet:
Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.). http://www.discovery.org/a/2816
Vanhalakka, Vesa. 2009. Hyökkäykseen bakteereja vastaan. Aamulehti 8.10., A13.
Tekstit
