Eläimet, esimerkiksi saukot, kesyyntyvät huomattavasti nopeammin kuin mitä Darwin kuvitteli. Kuva: Bernard Landgraf, Wikipedia.
Joel Kontinen
Kuinka monta sukupolvea kuluu ennen kuin villinä eläneestä eläinlajista tulee kesy? Charles Darwin arveli, että kesyyntyminen on äärimmäisen hidasta.
Tuore New Scientist kertoo kokeista, jotka venäläinen geneetikko Dmitry Belayev aloitti 50 vuotta sitten. Hän hankki 130 hopeakettua Virosta ja alkoi tehdä jalostuskokeita. Vaikka nämä tarhaketut olivat jo jossain määrin tottuneet ihmisiin, ne eivät alun perin olleet kesyjä. Neljässä sukupolvessa osa ketuista alkoi heiluttaa häntäänsä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua hänellä oli täysin kesyjä repolaisia.
Belayev kokeili myös rottien, minkkien ja saukkojen kesyyntymistä. Osa rotista kesyyntyi 30 vuodessa. Minkit olivat vieläkin nopeampia: ne alkoivat kesyyntyä jo neljässä sukupolvessa. Lisäksi alun perin täysin villeistä saukoista yli kolmasosa oli kesyjä 13 vuoden kuluttua.
Charles Darwinin spekuloimia pitkiä ajanjaksoja ei siis tarvita ainakaan näiden lajien kesyttämiseksi.
New Scientist ei malta olla sisältämättä pientä apinatarinaa juttuunsa: Lehden mukaan Harvardin yliopiston antropologi Richard Wrangham uskoo, että myös ihminen kesyyntyi simpanssin kaltaisesta olennosta kulttuurilajiksi.
Kuka ihmisen siis kesytti? Ihminen itse, Wrangham sanoo.
Näinhän se on. Kun pesunkestävän evoluutiolehden juttu päättyy apinakytkentään, lukijat eivät jää pohtimaan Darwinin erehdystä.
Lähde:
Nicholls, Henry. 2009. My little zebra: The secrets of domestication. New Scientist 2728 (30.9.) http://www.newscientist.com/article/mg20427281.500
Tekstit
