”305 miljoonaa vuotta” vanha hämähäkkieläin valmisti silkkiä

Idmonarachne brasieri. Kuva: Garwood, Russell J.; Dunlop, Jason A.; Selden, Paul A.; Spencer, Alan R.T.; Atwood, Robert C.; Vo, Nghia T. & Drakopoulos, Michael. 2016. Almost a spider: a 305-million-year-old fossil arachnid and spider origins. Proceedings of the Royal Society B 283 (1827): 20160125. DOI:10.1098/rspb.2016.0125. Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

"305 miljoonaa vuotta" on evoluutiollekin varsin pitkä aika, etenkin jos hämähäkkieläin ei siinä ajassa ole ehtinyt muuttua kuin pikkuisen.

Näin on käynyt sentin pituiselle Idmonarachne brasierille, jota sen löytäjät eivät pidä hämähäkkinä vaan hämähäkkieläimenä. Otus on säilynyt niin hyvin, että siitä on voitu tehdä kolmiulotteinen malli.

Eläimen nimi on tunnustus hiljattain kuolleelle hämähäkkitutkijalle professori Martin Brasierille. Vuonna 2009 hän julkaisi tutkimuksen meripihkaan jähmettyneestä hämähäkinseitistä, jonka iäksi arvioitiin "140 miljoonaa vuotta".

Evolutionisteille hämähäkkien alkuperä on hämärän peitossa, eikä niiden evoluutiota tunneta, koska sitä ei fossiileista näy, mutta ne ovat useimmiten säilyttäneet sekä muotonsa (lue lisää tästä ja tästä) että tapansa sinnikkäästi.

Hämähäkin seitti on insinööritaidon huippu. Isäntäeläin osaa navigoida siinä sotkeutumatta.

Vaikka hämähäkkien tavat kertovat syntiinlankeemuksesta, Bagheera kiplingi syö kasvisruokaa, ja jotkin hämähäkit keräävät vettä talteen seiteillään.

Evoluutio voi myös kulkea väärään suuntaan. Luolassa elävä Malorerus randoi on menettänyt näkönsä. Kun mutaatio vie eläimeltä kyvyn, voimme pikemminkin puhua devoluutiosta eli rappeutumisesta, mikä sopii hyvin Genesiksen malliin.

Lähde:

University of Manchester. 2016. Fossil of 'early spider' discovered; 305 million years old. ScienceDaily (31.3.).

Miten hämähäkki on muuttunut ”165 miljoonassa” vuodessa? – Eipä juuri mitenkään

Sisä-Mongoliassa elänyt hämähäkki on saattanut kutoa tällaisen seitin. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Tutkijat löysivät hiljattain Sisä-Mongoliasta hämähäkin fossiilin ”165 miljoonaa” vuotta vanhasta kerrostumasta. Otus sai nimekseen Nephila jurassica muistutuksena siitä, että se eli dinosaurusten aikakaudella.

Kiinnostavinta hämähäkissä on sen koko. Se on sentilleen (2,5) yhtä pitkä kuin suurimmat nykyisin elävät hämähäkit. Evoluutio loistaa tapansa mukaan poissaolollaan.

Alkuvuodesta Kiinasta löytyi toinenkin dinosaurusten ajalta peräisin oleva hämähäkki Eoplectreurys gertschi, joka myös kaikin tavoin muistuttaa nykyhämähäkkejä.

Lähde:

Choi, Charles Q. 2011. Largest Fossil Spider Found in Volcanic Ash. Yahoo News (20.4.).

Miltä pihkaan jähmettynyt muinainen hämähäkki näytti? Hämähäkiltä, tietenkin

Hämähäkit eivät juurikaan ole viitsineet muuttua. Kuva: Pdphoto.org.



Joel Kontinen

Pihkaan fossiloituneet eläimet eivät tue darvinistista evoluutiota. Yleensä kymmenien miljoonien vuosien vanhoiksi arvioidut löydöt ovat miltei nykyisin elävien lajitovereidensa kopioita.

Physorg.comissa oli hiljattain juttu Manchesterin yliopiston hämähäkkitutkijasta David Penneystä, joka kiertelee eri puolilla maailmaa katsomassa pihkaan fossiloituneita hyönteisiä.

Meripihkaan jähmettyneet fossiilit kertovat, millaisia eläimet olivat ennen muinoin. Tohtori Penneyn aineisto olisi tuskin saanut Charles Darwinia kiljumaan riemusta, mutta tämä olisi hyvinkin voinut repiä hiuksiaan silkasta epätoivosta, kun pikkufossiilit eivät alkuunkaan tue hänen teoriaansa.

Genesiksen mallia ne sen sijaan tukevat vallan mainiosti.

Lähde:

Your chance to live forever in spider form. Physorg.com . 21. 7. 2010.

Hämähäkit keräävät vettä talteen seiteillään

Tuore tutkimus keksi hämähäkin seitille uuden tarkoituksen. Kuva Pdphoto.org.




Joel Kontinen

Kirkas syysaamu saa hämähäkkien seitit loistamaan auringossa. Tämä johtuu niihin tarttuneista vesipisaroista. Hämähäkkien ei siis tarvitse käydä hakemassa purosta juotavaa, vaan ne saavat sen ilman kosteudesta.

Joukko kiinalaistutkijoita julkaisi hiljattain Naturessa tutkimuksen hämähäkkien vedenkeruusta. Zheng Yongmei kollegoineen tarkkaili Uloborus walckenaerius –hämähäkkien seittejä elektronimikroskoopilla ja raportoi havainnoistaan.

Tutkijat huomasivat, että seittien rakenne vaikuttaa oleellisesti siihen, että pienet vesipisarat tarttuvat niihin. He toivovat voivansa hyödyntää hämähäkkien käyttämää teknologiaa ja kerätä kosteutta talteen keinotekoisilla seiteillä.

Kerta toisensa jälkeen tiedemiehet ja -naiset huomaavat nerokasta suunnittelua luonnossa (lue lisää tästä ja tästä). Jo kuningas Salomo totesi aikoinaan: ”Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua” (Saarn. 3:11).

Uusi tutkimus myös viittaa siihen, että Genesiksen sangen hyvässä maailmassa hämähäkit saattoivat hyvinkin käyttää seittejään muuhun kuin saalistukseen.

Lähteet:

Helmer, Magdalena. 2010. Dew catchers. Nature 463: 7281, 681.

Zheng, Yongmei & al. 2010. Directional water collection on wetted spider silk. Nature 463: 7281, 640-643.

”165 miljoonaa” vuotta vanha hämähäkki näyttää aivan nykyhämähäkiltä

Kiinassa elänyt hämähäkki on saattanut kutoa tällaisen seitin. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Pohjois-Kiinasta on löytynyt ”165 miljoonaa” vuotta vanha hämähäkki Eoplectreurys gertschi. Se on “120 miljoonaa” vuotta vanhempi kuin vanhin tunnettu seitinkutoja.

Kansasin yliopiston paleontologi Paul Selden kollegoineen julkaisi löydön Naturwissenschaften –lehdessä 6. helmikuuta. Tutkijat löysivät hämmästyttävän hyvin säilyneen hämähäkin fossiilin lisäksi myös salamantereita, pieniä nisäkkäitä, äyriäisiä ja hyönteisiä.

Selden ihmettelee sitä, että Eoplectreurys näyttää aivan nykyhämähäkiltä. Hän luonnehti sitä nykyisten hämähäkkien kaksoisolennoksi.

Darvinistit määrittelevät evoluution monesti muutokseksi, mutta esimerkiksi sudenkorennot, kalmarit, varsieväkalat, mollukkiravut ja tuatarat eivät juurikaan ole muistaneet muuttua.

Jälleen kerran huomaamme, että lajit pysyttelevät itsepintaisen pitkään samanlaisina. Edes kuvitteelliset vuosimiljoonat eivät ole saaneet niitä muuttumaan dramaattisesti.


Lähteet:


Ghose, Tia. 2010. Stunningly Preserved 165-Million-Year-Old Spider Fossil Found. Wired Science. (9.2.)
http://www.wired.com/wiredscience/2010/02/spider-fossil/

Selden, Paul A. ja Diying Huang 2010.The oldest haplogyne spider (Araneae: Plectreuridae), from the Middle Jurassic of China. Naturwissenschaften (6.2.) http://www.springerlink.com/content/v4r927t13446q311/?p=be8737ef790947d5a19d3faa934227da&pi=0

Mitä punoi muinainen hämähäkki? Vastaus: seittiä

Hämähäkit ovat noudattaneet perinteisiä tapojaan yllättävän kauan. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

BBC News kertoi meripihkaan jähmettyneestä hämähäkinseitistä, jonka iäksi on arvioitu 140 miljoonaa vuotta. Oxfordin yliopiston paleobiologian professori Martin Brasier raportoi löydöstä Journal of the Geological Society –julkaisussa.

Professori Brasierin mukaan löytö on vanhin tunnettu hämähäkinseitti. Hän sanoo, että sen punonut hämähäkki on sukua nykyisille lajitovereilleen.

Evoluutio määritellään monesti muutokseksi, mutta hämähäkit eivät juurikaan näytä muuttaneen tapojaan 140 miljoonaan vuoteen.

Darvinistisen kertomuksen mukaan dinosauruksista tuli lintuja ja varhaisista nisäkkäistä ihmisiä osapuilleen samassa ajassa, mutta kalmarit ovat pysytelleet kalmareina, varsieväkalat varsieväkaloina, mollukkiravut mollukkirapuina ja tuatarat tuataroina koko tämän ajan.

Lajiensa mukaan näyttää edelleenkin olevan varsin varteenotettava periaate. Meidän on silti syytä muistaa, että Genesiksen laji (baramin) on laajempi käsite kuin nykybiologian laji.



Lähde:

Spider web confirmed as 'oldest' BBC News 31.10. 2009.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/sussex/8335719.stm

Hämähäkille kelpaa kasvisruoka

Bagheera kiplingi. Kuva: Maximilian Paradiz, Creative Commons (CC BY 2.0).



Joel Kontinen

Akasiapuun lehdillä viihtyvä Bagheera kiplingi ei vastaa meidän käsitystämme hämähäkistä. Olettaisimme sen käyttävän seittiään saalistukseen. Mutta sen mieliruoka koostuu akasian lehtien kärjistä.

Hämähäkki on saanut nimensä Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan pantterin Bagheeran mukaan.

Vuonna 2007 Eric Olson ja Christopher Meehan tarkkailivat Bagheera kiplingejä Meksikossa. Hämmästyksekseen he huomasivat, että ne eivät saalistaneetkaan akasioissa viihtyviä muurahaisia vaan söivät puiden lehtien ravinteikkaita kärkiä.

Evolutionistille tämä oli outoa. Mutta luomisnäkökulmasta katsottuna asia ei ole kovinkaan omituinen. Genesis kertoo, että alussa kaikki eläimet olivat kasvissyöjiä ennen kuin syntiinlankeemus toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan.

B. kiplingi ei ole ainoa ”outo” eläin. Ainakin yksi kissa ja kaksi leijonaa ovat suosineet kasviksia. Tämä viittaa siihen, että myös petoeläimet selviävät kasvisruoalla.

Olson ja Meehan kollegoineen julkaisivat vastikään tutkimuksen havainnoistaan Current Biology –lehdessä. Myös populaarijulkaisu Scientific American raportoi äskettäin asiasta.

Mutta Creation- lehti ehti niitä ennen: jo syyskuussa David Catchpoole kirjoitti B. kiplingistä.




Lähteet:

Catchpoole, David. 2009. Vegetarian Spider. Creation 31 (4): 46.

Harmon. Katherine. 2009. Unusual Spider Species Passes Up Live Prey for Plants. Scientific American.
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=vegetarian-spider&sc=WR_20091014