Vesimaailma (mahdollisesti) elävine valtamerineen

Kuva: NASA, ESA, CSA, Joseph Olmsted (STScI)

Joel Kontinen

K2-18 b on suuri maailma, joka sijaitsee noin 120 valovuoden päässä auringosta. Se on kultakutrivyöhykkeellä tähtensä ympärillä, mikä tarkoittaa, että nestemäistä vettä on evolutionistien mukaan ja mahdollisesti elämää voi olla siellä.

Tuore analyysi James Webb Space Telescopella (JWST) tukee ajatusta, että eksoplaneetalla voi olla oma nestemäinen vesivaltameri - ja että valtameri voi olla elävien olentojen koti. Tutkimuksessa JWST havaitsi eksoplaneetan ilmakehässä mahdollisia jäämiä dimetyylisulfidista, kemikaalista, jonka todetaan säteilevän vain maan kasviplanktonista.

Mutta se ei tee planeetasta elinkelpoista, siihen tarvitaan älykästä suunnittelua, jonka vain Jumala voi antaa. Myös Mars ja Venus ovat kultakutrivyöhykkeellä.

Lähde:

Brandon Specktor 2024 32 alien planets that really exist | Live Science 2.10.

Maan kaltaiselta näyttävä planeetta löydetty 100 valovuoden päästä

Kuva: NASA.



Joel Kontinen


NASA aloitti huhtikuussa 2018 TESSin: tavoitteena löytää aurinkojärjestelmän ulkopuolella olevat planeetat, mukaan lukien ne, jotka voivat ylläpitää elämää. TESS-satelliitti rakennettiin paikallistamaan naapuritähtiä kiertäviä maapallomaisia planeettoja, mutta tämä äskeinen löytö melkein jäi huomaamatta. Tähden TOI 700 ajateltiin alun perin olevan yhtä kuuma kuin oma aurinko, joka olisi tehnyt TOI 700 d:n asumiskelvottomaksi. Tarkemmin tutkittuaan tutkijat huomasivat, että tähti oli todella suhteellisen viileä ja pieni, ja sijoitti potentiaalisesti TOI 700 d kultakutri- eli Goldilocks-vyöhykkeelle, joka tekee elämän tähdellä mahdollisen.

Kun TESS:n havainnot vahvistettiin NASA:n Spitzer-avaruusteleskoopin infrapunatekniikalla, tutkijat jatkoivat planeetan mallintaa, sen potentiaalista ilmapiiriä ja pintaolosuhteita. Nämä tietokonemallit voivat antaa tähtitieteilijöille kuvan siitä, kuinka vieraanvarainen TOI 700 d on ennen tulevia operaatioita. Jatkossa NASA:n James Webbin avaruusteleskooppi, joka käynnistetään vuonna 2021, voi kerätä lisää todisteita.

Planeetta kiertää viileää M-kääpiötähteä TOI 700 Dorado-tähdistössä
100 valovuoden päässä maasta. NASA:n mukaan planeetta, jota kutsutaan TOI 700 d:ksi, on noin 20 prosenttia suurempi kuin Maa ja se on aivan oikealla etäisyydellä auringostaan, joka mahdollistaa nestemäisen veden olemassaolon. Se on yksi aurinkokunnan kolmesta planeetasta, toinen on todennäköisesti maapallon kokoinen kallioinen planeetta ja toinen kaasuplaneetta, joka on 2,6-kertaa Maata suurempi. TOI 700 d:n uskotaan olevan vuorovesilukittu, eli toinen puoli planeetasta on aina aurinkoa kohti. Planeetan kierto kestää noin 37 maapäivää.

TOI 700 d voi olla yksi läheisimmistä tunnetuista asuttavista planeetoista Maan lisäksi, mutta se ei tarkoita, että ihmiset vierailisivat siellä pian. Mars on alle puolen valovuoden päässä maasta, ja matka sinne kestää seitsemän kuukautta. 100 valovuoden matka on siis aika pitkä.


Lähde:

Debczak, Michele. 2020. Earth-Sized, Potentially Habitable Planet Discovered 100 Light-Years Away MSN 8.1.

Nyt löytyi eksoplaneetta, jossa on vettä

Kuva: ESA/Hubble, M. Kornmesser, CC BY 4.0.





Joel Kontinen

Veden olemassaoloa pidetään evoluution mukaan edellytyksenä organismien esiintymiselle, koska vesi sisältää happea. Nyt astronomit ovat varmistaneet, että noin 124 valovuoden päässä meistä K2-18b -planeetalla on vettä.

Punaista kääpiötä kiertävä planeetta sijaitsee elämänvyöhykkeellä eli kultakutrivyöhykkeellä, jossa lämpötila on sopiva ja nestemäinen vesi voi esiintyä. Lämpötila voi nousta +10 asteeseen. Mutta punaisesta kääpiöstä lähtevä UV-säteily voi olla ihmiselle vaarallista.

Astronomi Angelos Tsiaras sanoo, että se on mahdollisesti elinkelpoinen planeetta, jossa on sopiva lämpötila ja jossa tiedämme olevan vettä. Monet aikaisemmatkin tutkijat ovat kertoneet Maan kaksoiskappaleen löytymisestä.

Tulokset julkisti keskiviikkona (23.9.) University College London -yliopiston tutkijaryhmä.

Uuden planeetan massa on kahdeksan kertaa maan massa, siten planeetan ”painovoima on kahdeksan kertaa suurempi kuin Maassa, joten tavallinen ihminen painaisi sen pinnalla noin puoli tonnia.”

Lähde:

Myllyniemi, Timo. 2019, Tiedemiehet uskovat löytäneensä ensimmäisen eksoplaneetan, jonka ilmakehässä on vettä. IS.tiede. (2.10.)

Mars hukkaa vetensä avaruuteen

Kuva: NASA/GSFC.




Joel Kontinen

”Marsin ilmakehässä on reikä, joka avautuu kerran kahdessa vuodessa ja joka vapauttaa planeetan rajallisen vesivarannon avaruuteen - ja kaataa loput vedestä planeetan napoihin.”

Tämä on selitys, jonka venäläisten ja saksalaisten tutkijoiden ryhmä antoi. Se tutki veden epätavallista käyttäytymistä punaisessa planeetassa.

Maasta käsin tutkijat näkevät, että Marsin ilmakehässä on korkea vesihöyrypitoisuus ja että vesi siirtyy planeetan napoihin. Mutta tähän mennessä ei ollut mitään hyvää selitystä siitä, miten Marsin vesisykli toimii, tai miksi aikaisemmin likomärkä planeetta on nyt kuiva kuori.

Muitakin selityksiä löytyy.

Marsin yläpuolella olevan vesihöyryn läsnäolo on hämmentävää, koska Punaisella planeetalla on ilmakehän keskellä kerros, joka näyttää siltä, että sen pitäisi sulkea veden kierto kokonaan.

Tämä Marsin ilmakehän kerros on liian kylmä ylläpitämään vesihöyryä, tutkijat kirjoittivat tutkimuksessaan, joka julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä huhtikuun 16 päivänä. Mutta punainen planeetta joutuu usein kulkemaan jättiläiskokoisten pölymyrskyjen ohi.

Nämä myrskyt viilentävät planeetan pintaa estämällä valoa. Mutta valo, joka ei pääse Marsin pintaan, jää kiinni ilmakehään, lämpenee ja luo olosuhteita, jotka soveltuvat paremmin veden liikkumiseen, tutkijoiden simulaatiot osoittivat.

Vaikka Mars on aurinkokunnan kultakutrivyöhykkellä, se on
liian kylmä ollakseen vedellinen planeetta.

Lähde:

Letzter, Rafi. 2019. A Giant Hole in the Martian Atmosphere Is Venting All Its Water into Space Live Science (13 May).

Kultakutrivyöhykkeen tähdet saattavat olla parhaita ehdokkaita asumiskelpoisiksi planeetoiksi

Kuva: NASA Ames/JPL-Caltech/Tim Pyle.




Joel Kontinen

Uuden tutkimuksen mukaan K-tähden planeetat voivat olla elinkelpoisia. K-tähdet ovat himmeämpiä kuin Aurinko, mutta kirkkaampia kuin heikot tähdet.

Uusi tutkimus perustuu siihen, että uskotaan vuosimiljooniin.

Ensinnäkin K-tähdet ovat olemassa hyvin pitkään - 17 miljardista 70 miljardiin vuoteen, kun taas evoluutionistit uskovat, että aurinko on noin 10 miljardia vuotta vanha. Näin ollen elämän kehittymiselle jää paljon aikaa. K-tähdillä on myös vähemmän aktiivisuutta alkuvaiheessa, kuin maailmankaikkeuden himmeämmillä tähdillä, joita kutsutaan M-tähdiksi tai punaisiksi kääpiöiksi.

M-tähtien myrskyisät alkuvaiheet aiheuttavat ongelmia mahdolliselle elämälle. Auringon soihtu - magneettisen energian räjähdysherkät päästöt - ovat paljon yleisempiä ja energisempiä alkuvaiheen M-tähdissä kuin nuorissa auringon kaltaisissa tähdissä. M-tähdet ovat myös paljon kirkkaampia, kun ne ovat nuoria, jopa miljardi vuotta sen jälkeen, kun ne ovat muodostuneet, ja niiden alkuvaiheen energia voi höyrystää mahdollisten myöhemmin elinkelpoisten planeettojen valtameret.

M-tähdet tarjoavat etuja asuinkelpoisten planeettojen etsinnässä. Ne ovat galaksin yleisimpiä tähtiä. Noin 75 prosenttia maailmankaikkeuden kaikista tähdistä ovat M-tähtiä. Ne myös säästävät polttoainettaan, ja ne voisivat valaista yli biljoonan vuoden ajan. Yksi esimerkki M-tähdestä on TRAPPIST-1. Sen ympärillä tiedetään olevan seitsemän maapallon muotoista kallioplaneettaa.

"Haluan ajatella, että K-tähdet ovat "makealla paikalla" aurinkoa muistuttavien - tähtien ja M-tähtien välillä" sanoo Giada Arney NASAn Goddard Space Flight Centeristä Greenbeltistä, Marylandista. Hän on tehnyt niistä tutkimuksen Astrophysical Journal Lettersiin.

Näin eksoplaneettoja etsitään. Esimerkiksi Harvardin yliopiston astrofyysikko Howard Smith sanoi, että voimme hyvinkin olla yksin maailmankaikkeudessa. Jotkin eksoplaneetat eivät piittaa planeetanmuodostusteorioista.

Ja myös eksoplaneetat ovat nuoria.

Lähde:

NASA/Goddard Space Flight Center. 2019. Goldilocks' stars may be 'just right' for finding habitable worlds. Science Daily. (7.3.).

Maapallon kaltaiset eksoplaneetat saattavat jäätyä umpeen, uusi tutkimus kertoo

Pienille vihreille miehille voi tulla vilu puseroon. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Ulkoavaruuden elämän etsijöillä on monesti ollut hyvin naiivi käsitys elämän perusedellytyksistä. Elämän syntyyn tarvitaan paljon muutakin kuin vettä ja suotuisat olot.

Vuonna 2012 Washingtonin yliopiston astrobiologi Rory Barnes totesi Nature newsissa, että punaisten kääpiötähtien elinkelpoinen vyöhyke saattaa olla vain puolet siitä, mitä ennen kuviteltiin.

Elinkelpoinen vyöhyke eli kultakutrivyöhyke on alue, jossa aurinkoaan kiertävällä planeetalla voi potentiaalisesti olla nestemäistä vettä, ei niin kylmää, että se jäätyy eikä niin kuumaa, että se höyrystyy.

Kultakutrivyöhyke ei vielä takaa sitä, että planeetalla on elämää. Meidän aurinkokunnassamme Venus, Maa ja Mars ovat elinkelpoisella vyöhykkeellä, mutta naapuriplaneetoillamme ei ole näkynyt elämää.

Monet elinkelpoisiksi mainostetut eksoplaneetat kiertävät punaisia kääpiötähtiä, jotka ovat omaa aurinkoamme himmeämpi, epävakaampia ja luultavasti hengenvaarallisia.

Nyt myös tiedetään, että elämä ei synny eikä säily ilman fosforia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan eksoplaneetan liian suuri kaltevuus ja /tai elliptinen kiertorata voivat saada planeetan potentiaaliset valtameret jäätymään.

Maan akselin kaltevuus on osapuilleen 23,5°, mikä takaa varsin tasaisen ja elämälle suotuisan ilmaston.

Lisäksi meidän aurinkokuntamme on ainutlaatuinen, luultavasti ainoa, jossa on sekä pienehköjä kiviplaneettoja että isoja kaasuplaneettoja.

Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojaavat Maata komeetoilta ja asteroideilta.

Ulkoavaruuden elämän etsijöiden toiveet ovat himmenneet kerta toisensa jälkeen, ja sama trendi näyttää jatkuvan.

Lähde:

Gohd, Chelsea. 2018. Brrr! Earth-Like Alien Planets Could Experience 'Snowball States' Space.com (16.5.)

Maan kaltainen eksoplaneetta GJ 132b on kuuma kuin Venus

Taiteilijan näkemys GJ 132b:sta. Kuva: Dana Berry/SkyWorks/ NASA.




Joel Kontinen

Täältä on matkaa eksoplaneetta GJ 132b:hen 39 valovuotta. Se on kaikesta päätellen 1,4 kertaa Maan kokoinen ja sillä on ilmakehä.

Vuosi siellä on verrattain lyhyt: GJ 132b kiertää viileää aurinkoaan 1,6 vuorokaudessa.

Astronomit arvelevat, että se on varsin hikinen paikka ihmisille – 370C, siis hiukan viileämpi kuin Venus, jossa asteita on parhaimmillaan tai pahimmillaan 460.

Supermaapalloilla on tapana olla kuumia, vaikka niitä aluksi voidaan mainostaa elinkelpoisiksi.

GJ 132b tunnetaan myös nimellä Gliese 132b.

Naturalistisen /materialistisen maailmankuvan mukaan universumin pitäisi kuhista elämää, mutta mitään ei ole löytynyt, koska elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä.

Lähde:

Morelle, Rebecca. 2017. Atmosphere found around Earth-like planet GJ 1132b. BBC News (6.4.).

Alfa Centaurin salaisuudet: Maata parempi planeetta lymyilee naapurissa?

Alfa Centauri. Kuva: European Southern Observatory (ESO), Creative Commons (CC BY 4.0).





Joel Kontinen

Evolutionistien tuoreessa kertomuksessa pääosaa näyttelee Alfa Centauri -järjestelmässä ehkä lymyilevä elinkelpoinen planeetta.

A. Centauriin (α Cen) on meiltä matkaa 4,37 valovuotta. Valo ehtii kiirehtiä 299 792 458 metriä sekunnissa, joten aivan lähistöllä se ei piileskele.

Se koostuu kolmesta tähdestä: Alfa Centauri A:sta, Alfa Centauri B:stä ja Alfa Centauri C:stä. Alfa Centauri C on punainen kääpiötähti, ja se tunnetaan paremmin nimellä Proxima Centauri.

Vuonna 2012 tutkijat ilmoittivat havainneensa Alfa Centauri B:tä kiertävän planeetan (A. Centauri Bb), mutta sen tieteellinen elinkaari jäi vain kolmen vuoden mittaiseksi, kun kävi ilmi, että sitä todennäköisesti ei edes ollut olemassa.

Viime vuonna tähtitieteilijät julkaisevat tutkimuksen A. Centauri Bc:stä, joka oletettavasti kiertää aurinkoaan lähempänä kuin Merkurius Aurinkoa, joten olot siellä ovat kuumanpuoleiset – edellyttäen, että se on olemassa.

Alfa Centauri -järjestelmässä ei tiettävästi ole muita planeettoja.

Tämä ei näköjään estä New Scientistiä spekuloimasta, että galaktisessa naapuristossamme saattaa piileksiä maapalloa parempi planeetta.

Media on repinyt näyttäviä otsikoita elinkelpoisista eksoplaneetoista, joista kaikki eivät edes ole olemassa. Esimerkiksi Gliese 581g:lle kävi köpelösti, kun siitä ei alun innostuksen jälkeen näkynyt vilahdustakaan.

Sitä ei toisin sanoen taida edes olla olemassa.

Monet muut maapallon kaksoset ovat kaikkea muuta kuin Maan kaltaisia.

Äskettäin NASA:n Kepler-avaruusteleskooppi löysi 1 284 uutta eksoplaneetta, joista 550 on jokseenkin Maan kokoisia, mutta joukkoon ei mahtunut yhtään maapallon kaltaista maailmaa.

Maa näyttää olevan kaikin puolin äärimmäisen harvinainen planeetta.

Tämä askarruttaa naturalistisiin prosesseihin vannovia tutkijoita, jotka toivovat löytävänsä muita asuttuja maailmoja – ettei heidän tarvitsisi tunnustaa, että Maa-planeetta on ainutlaatuinen.

Kristittyjen ei tarvitse ihmetellä, miksi näin on. Täällä Jumalan Poika syntyi ihmiseksi ja sovitti ristillä omalla kuolemallaan ihmisten synnin rangaistuksen.

Häntä ei ristiinnaulittu Alfa Centauri -järjestelmässä.


Lähde:

Campbell, MacGregor. 2016. There might be a planet better than Earth – right next door. New Scientist (18.5.).

Kuka hukkasi elinkelpoisen planeetan?

Kolme vuotta sitten Gliese 581c oli uutisissa. Kuva: ESO.



Joel Kontinen

Ulkoavaruuden elämän etsijät riemuitsivat, kun he viimeinkin löysivät planeetan, jolla saattaa olla elämää. Innokkaimmat, esimerkiksi Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Karri Muinonen, jopa suosittelivat tutkimusmatkaa Gliese 581g:hen.

Iloa ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan. Geneven observatorion tutkijat ilmoittivat maanantaina, että he eivät ole voineet varmentaa Gliese 581g:n olemassaoloa. Francesco Pepen johtama ryhmä tutki planeetasta Chilessä sijaitsevalla 3,6 metrin teleskoopilla tehtyjä havaintoja.

He eivät nähneet merkkiäkään Gliese 581g:stä.

Planeetan löydöstä alun perin raportoinut Steven Vogt ei kuitenkaan vielä suostu heittämään kaukoputkeaan kaivoon vaan toivoo, että jatkotutkimukset osoittavat Pepen olevan väärässä.

Tämä ei ollut ensimmäinen takaisku. Vuonna 2007 Gliese 581c:tä pidettiin hetken aikaa elinkelpoisena, mutta sitten kävi ilmi, että se on kuuma kuin Venus.

Monesti tutkijat ”löytävät” sitä, mitä he etsivätkin. Vielä sata vuotta sitten Percival Lowell kirjoitti Naturessä, että Marsin asukkaat ovat ”organismeja, jotka eivät oleellisesti eroa niistä, jotka me tunnemme.”

Lähteet:
Courtland, Rachel. 2010. First life-friendly exoplanet may not exist. New Scientist (13. 10.)

100 Years Ago. Nature 463:7281, 617. (4.2. 2010).

Gliese 581g on Maan kaltainen eksoplaneetta – tai sitten ei

Uuden ”kultakutriplaneetan” sisarplaneetta Gliese 581c sai ulkoavaruuden elämän etsijät pettymään. Kuva: ESO.



Joel Kontinen

Populaarimedia on taas levitellyt isoja otsikoita potentiaalisesta elämän tyyssijasta. Uusin ehdokas on Gliese 581g, jonka sisarplaneetta Gliese 581c herätti vastaavaa innostusta keväällä 2007. Sittemmin kävi ilmi, että planeetta onkin kuuma kuin Venus.

Gliese 581g kiertää punaista kääpiötähteä. Tällaiset tähdet tiedetään varsin epävakaiksi, ja Gliese 581g sitä paitsi kiertää aurinkoaan aina sama puoli sitä kohden. Noin kolme –neljä kertaa Maata suuremman planeetan lämpötila vaihtelee tähden puoleisen sivun + 71 C-asteesta selkäpuolen – 34 asteeseen. Elinkelpoisen alueen arvellaan sijaitsevan niiden välissä.

Kalifornian (Santa Cruz) yliopiston tutkija Steve Vogt, joka kuuluu planeetan löytäneeseen tutkimusryhmään, sanoo, että elämän edellytykset Gliese 581g:llä ovat ”lähes 100 prosenttia”.

Jay Richards, joka kirjoitti Guillermo Gonzalezin kanssa kirjan The Privileged Planet, suhtautuu tähän väitteeseen kriittisesti. Hän muistuttaa, että sen lisäksi, että Gliesen kaltaiset kääpiötähdet ovat epävakaita, myös oman aurinkokuntamme Venus ja Mars kiertävät varsin lähellä asuttavaa planeettaa, mutta kummallakaan ei tiedetä olevan elämää.

Kultakutrivyöhykkeelle sijoittuminen ei vielä tee planeetasta asuttua tai edes elinkelpoista. Tarvitaan lisäksi ainakin laattatektoniikkaa ja riittävän suuri kuu. Tohtori Don DeYoung on osoittanut, että jos Maalla ei olisi sopivan kokoista kuuta, valtamerien elämä kuolisi, kun vuorivesi-ilmiö ei vaikuttaisi.

New Scientist kertoi hiljattain, että Kuun muodostuminen oli yksi ”kymmenestä onnellisesta sattumasta”, jotka mahdollistivat Maan elämän synnyn.

Genesiksen mukaan Kuu ei ole sattuman vaan tarkoituksellisen luomisen tulos. Gliese 581g:llä ei sen sijaan tiedetä olevan kookasta kuuta, joten Vogtin ja kollegojen ilo saattaa hyvinkin olla ennenaikaista.

Lähteet:

DeYoung, Don. 2006. Our Created Moon. Answers in Genesis DVD.

Richards, Jay. 2010. Science Reporters Should Quit Crying "Life!" http://www.evolutionnews.org/2010/09/science_reporters_should_quit_038781.html#more

Timonen, Ilkka. 2010. Aurinkokuntamme ”lähellä” on Maan kaltainen planeetta. Aamulehti 1.10., A16.

Kuumaa vettä kuumassa Jupiterissa

Kuva: NASA/JPL-Caltech/T. Pyle.



Joel Kontinen

Astronomit ovat vuosikymmenien ajan etsineet vettä aurinkokunnastamme ja sen ulkopuolelta. Vesi on elämän edellytys, ja NASA pitää elämän etsintää yhtenä päähankkeistaan. Hiljattain astronomit havaitsivat merkkejä vedestä tarkkaillessaan planeetta HD 189733b:tä Spitzer-avaruusteleskoopilla.

HD 189733b on valtava kaasuplaneetta eli kuuma Jupiter noin 63 valovuoden päästä Maasta. Sen ilmakehässä on myös hiilidioksidia ja metaania.

Carl Grillmair Pasadenan Spitzer-tiedekeskuksesta kollegoineen raportoi löydöstään tuoreimmassa Nature-tiedelehdessä. He käyttivät menetelmää, jonka avulla he pystyivät erottamaan, milloin infrapunavalo tulee planeetasta ja milloin auringosta.

He ilmeisesti myös löysivät merkkejä planeetan säästä. HD 189733b kiertää hyvin lähellä aurinkoaan, joten toiveita elämän löytämisestä ei juurikaan ole.

Tähtitieteilijät puhuvat kultakutrivyöhykkeestä eli alueesta, jossa voisi periaatteessa olla elämää. Nimi on peräisin tarinasta Kultakutri ja kolme karhua. Kultakutri eksyi metsään ja löysi mökin, jossa pöydällä oli kolme puurokulhoa. Hän maistoi ensimmäisestä. Puuro oli liian kuumaa. Seuraavassa se oli liian kylmää, mutta kolmannessa juuri sopivaa.

Kultakutrivyöhykkeitä kutsutaan myös elinkelpoisiksi vyöhykkeiksi. Niitä on kaikesta päätellen harvassa koko universumissa. Carl Sagan kuvasi maapalloa pieneksi kalpeaksi pisteeksi. Guillermo Gonzales ja Jay Richards kirjoittivat kirjan The Privileged Planet kumotakseen Saganin teesin. He osoittivat, että planeettamme on ainutlaatuinen.

Tämä oli monille darvinisteille liikaa: Gonzales menetti yliopistovirkansa, mistä esimerkiksi Ben Steinin dokumenttifilmi Expelled: No Intelligence Allowed kertoo.

Astronomit ovat löytäneet yli 300 eksoplaneettaa eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Yksikään näistä järjestelmistä ei muistuta omaamme. Yleensä valtavat kaasuplaneetat eli kuumat Jupiterit kiertävät lähellä aurinkoaan. Kultakutrille ne olisivat aivan liian kuumia paikkoja.

Näyttää siis siltä, että Gonzales ja Richards olivat oikeassa. Maapallo on ainutlaatuinen planeetta. Monien muiden seikkojen tavoin tämä puhuu meille luomisesta.

Evoluutioon uskovat tiedemiehet voisivat toisin sanoen käyttää resurssejaan hyödyllisemminkin. Mutta ehkä heidän on vaikea hyväksyä sitä, että elämä ei kehittynyt sattumalta edes maapallolla vaan se luotiin.



Lähteet:

Grillmair C. et al. 2008. Strong water absorption in the dayside emission spectrum of the planet HD 189733b Nature, 456:7223, 767-769 (11. 12. 2008).

Koczor, Ron and Tony Phillips. 2003. The Goldilocks Zone. http://science.nasa.gov/headlines/y2003/02oct_goldilocks.htm.

Yeager, Ashley. 2008. Exoplanet may harbour stormy skies. Nature News (10. 12.). http://www.nature.com/news/2008/081210/full/news.2008.1289.html.