Joel Kontinen
Gliese 581c onkin pettymys
Maapalloa eniten muistuttava eksoplaneetta[1] Gliese 581c ei ehkä olekaan elinkelpoinen.[2]
Eksoplaneetat ovat monesti joko erittäin kuumia tai erittäin kylmiä. Viime huhtikuussa löydetty Gliese 581c herätti suuria toiveita. Tähtitieteilijät olettivat, että se olisi yksi harvoista poikkeuksista.
Astronomit ovat omaksuneet kielenkäyttöönsä käsitteen Kultakutri-ilmiö, joka viittaa planeetan elinkelpoiseen vyöhykkeeseen. Kultakutri ei voinut syödä liian kuumaa eikä liian kylmää puuroa. Elämä ei myöskään menesty tai ole edes mahdollista lian kylmissä tai liian kuumissa oloissa.
Maapalloa eniten muistuttava eksoplaneetta[1] Gliese 581c ei ehkä olekaan elinkelpoinen.[2]
Eksoplaneetat ovat monesti joko erittäin kuumia tai erittäin kylmiä. Viime huhtikuussa löydetty Gliese 581c herätti suuria toiveita. Tähtitieteilijät olettivat, että se olisi yksi harvoista poikkeuksista.
Astronomit ovat omaksuneet kielenkäyttöönsä käsitteen Kultakutri-ilmiö, joka viittaa planeetan elinkelpoiseen vyöhykkeeseen. Kultakutri ei voinut syödä liian kuumaa eikä liian kylmää puuroa. Elämä ei myöskään menesty tai ole edes mahdollista lian kylmissä tai liian kuumissa oloissa.
Aivan kuten Kultakutri lopulta löysi sopivan lämpöistä puuroa, Maassa on ihanteelliset olot elämälle. Täällä ei ole liian kuumaa eikä liian kylmää. Yhtä sopivaa lämpöä saa hakea kaukaa, sillä Venuksessa asukkaat kärventyisivät, kun taas marsilaiset joutuisivat hytisemään pakkasessa.
Punainen kääpiöplaneetta Gliese 581 kolmine planeettoineen sijaitsee 20,5 valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Gliese 581c on noin 5,5 kertaa maapallon kokoinen. Hiljattain kaksi tutkimusryhmää selvitti Gliesen planeettojen elinkelpoisuutta. Franck Selsisin johtama Lyonin yliopiston tutkimusryhmä hyödynsi ilmakehämallia[3] , ja Potsdam-Institut för Klimafolgenforschungin tutkimusryhmä Werner von Blohin johdolla käytti geologista mallia.[4]
Punainen kääpiöplaneetta Gliese 581 kolmine planeettoineen sijaitsee 20,5 valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Gliese 581c on noin 5,5 kertaa maapallon kokoinen. Hiljattain kaksi tutkimusryhmää selvitti Gliesen planeettojen elinkelpoisuutta. Franck Selsisin johtama Lyonin yliopiston tutkimusryhmä hyödynsi ilmakehämallia[3] , ja Potsdam-Institut för Klimafolgenforschungin tutkimusryhmä Werner von Blohin johdolla käytti geologista mallia.[4]
Kumpikin ryhmä päätyi samaan tulokseen: Gliese 581c on elinkelpoisen vyöhykkeen ulkopuolella, mutta von Blohin ryhmä arveli, että Gliese 581d, joka on kahdeksan kertaa maapallon kokoinen ja muistuttanee rakenteeltaan Maata, saattaa juuri ja juuri olla vyöhykkeen sisäpuolella. Optimistit yhä uskovat, että jonkinlainen primitiivinen elämä voi teoriassa olisi mahdollista Gliese 581d:llä.
Selsis arvioi, että Gliese 581c on todennäköisesti kuumempi kuin Venus. Liian kuumassa vesi höyrystyisi eikä elämä olisi mahdollista. Lisäksi ilmakehässä ei olisi riittävästi hiilidioksidia. Näin fotosynteesi ei myöskään olisi mahdollista.[5]
Miksi elämän löytäminen avaruudesta on niin tärkeää?
Elinkelpoisen planeetan löytäminen osoittaisi evolutionisteille, että elämä voi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista apua. Mutta elinkelpoisuus ei vielä takaa sitä, että planeetalla olisi elämää. Evoluution uskovat tiedemiehet tuntuvat kuvittelevan, että elämä on kuin pussikeitto: lisätään vain vettä, niin pian liemi porisee ja elämä syntyy. Niinhän he kuvittelevat sen syntyneen maapallollakin. Mutta he unohtavat erään tärkeän seikan: elämä ei synny spontaanisti edes vedestä.
Elämä ei ole syntynyt itsekseen maapallolla. Miksi se sitten syntyisi ”supermaapallolla”, jossa olot ovat kaikin puolen huonommat kuin täällä?
Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Vastaus löytyy Genesiksestä, Raamatun ensimmäisestä kirjasta.
Selsis arvioi, että Gliese 581c on todennäköisesti kuumempi kuin Venus. Liian kuumassa vesi höyrystyisi eikä elämä olisi mahdollista. Lisäksi ilmakehässä ei olisi riittävästi hiilidioksidia. Näin fotosynteesi ei myöskään olisi mahdollista.[5]
Miksi elämän löytäminen avaruudesta on niin tärkeää?
Elinkelpoisen planeetan löytäminen osoittaisi evolutionisteille, että elämä voi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista apua. Mutta elinkelpoisuus ei vielä takaa sitä, että planeetalla olisi elämää. Evoluution uskovat tiedemiehet tuntuvat kuvittelevan, että elämä on kuin pussikeitto: lisätään vain vettä, niin pian liemi porisee ja elämä syntyy. Niinhän he kuvittelevat sen syntyneen maapallollakin. Mutta he unohtavat erään tärkeän seikan: elämä ei synny spontaanisti edes vedestä.
Elämä ei ole syntynyt itsekseen maapallolla. Miksi se sitten syntyisi ”supermaapallolla”, jossa olot ovat kaikin puolen huonommat kuin täällä?
Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Vastaus löytyy Genesiksestä, Raamatun ensimmäisestä kirjasta.
Viitteet
[1] Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta.
[2] Sanderson, Katharine. 2007. Earth-like planets get life assessment. Fresh models suggest only one planet around Gliese might be habitable.Nature News 2.11. 2007. http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[3] Selsis, F. ; Kasting, J. F.; Levrard B.; Paillet, J, Ribas,
[1] Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta.
[2] Sanderson, Katharine. 2007. Earth-like planets get life assessment. Fresh models suggest only one planet around Gliese might be habitable.Nature News 2.11. 2007. http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[3] Selsis, F. ; Kasting, J. F.; Levrard B.; Paillet, J, Ribas,
I ja Delfosse, X. Habitable planets around the star Gl 581? Astronomy & Astrophysics (käsikirjoitus). http://fr.arxiv.org/abs/0710.5294
http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[4] von Bloh, W.; Bounama, C.; Cuntz, M.ja Franck, S. 2007. The habitability of super-Earths in Gliese 581. Astronomy & Astrophysics (käsikirjoitus). http://adsabs.harvard.edu/abs/2007arXiv0705.3758V
[5] Sanderson 2007.
http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[4] von Bloh, W.; Bounama, C.; Cuntz, M.ja Franck, S. 2007. The habitability of super-Earths in Gliese 581. Astronomy & Astrophysics (käsikirjoitus). http://adsabs.harvard.edu/abs/2007arXiv0705.3758V
[5] Sanderson 2007.