Emeritusprofessori Matti Leisolan mielestä evoluutio hajottaa, ei rakenna.
Joel Kontinen
Sanaa evoluutio käytetään tavan takaa täysin eri merkityksessä kuin mitä Charles Darwin ja hänen seuraajansa haluaisivat.
Äskettäin tanskalaiset tutkijat raportoivat, että (oletettu) evoluutio estää biotuotantoa. Science Daily onnistui kääntämään evoluution kyvyttömyyden päälaelleen kuvaamalla sitä luovaksi temppujentekijäksi.
Emeritusprofessori Matti Leisola, joka on bioprosessien asiantuntija, pitää raportointia koomisena.
Evoluutio on kaikkea muuta kuin luova. Tässä tutkimuksessa evoluutio kulkee täysin väärään suuntaan.
Auringon alla ei ole mitään kovin uutta. Liki kaikki evoluution "todisteet" kertovat devoluutiosta eli rappeutumisesta.
Evoluutio tunnetaan myös kehitysoppina. Olisi ehkä rehellisempää puhua rappeutumisopista.
Lähteet:
Technical University of Denmark. 2018. Evolution plays many tricks against large-scale bioproduction. Science Daily. (21.2.).
Witt, Jonathan. 2018. Evolution a Creative Trickster? Heretic Bioengineer Says No. Evolution News & Science Today. (23.2.).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rappeutuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rappeutuminen. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
Pikkuruinen plankton metsästää saalista järeällä konekiväärillä
Tuore tutkimus vertaa planktonien tykistöä Richard Gatlingin suunnittelemaan konekivääriin. Kuva: Matthew Trump, Creative Commons (CC BY 3.0).
Joel Kontinen
Meren syvyyksissä käydään melkoisia metsästysretkiä. Äsken eläintieteilijät saivat selville, että etana lassoaa saaliinsa.
Nyt on myös käynyt ilmi, että pikkuruiset planktonit Nematodinium ja Polykrikos kofoidii pyydystävät saalista järeillä tykeillä.
Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitetaan pikkuplanktonien tykistöä. Tutkijat vertaavat sitä Richard Gatlingin suunnittelemaan konekivääriin. Sillä kelpaa ammuskella saalista iltapalaksi.
Planktonien tykit kertovat meille älykkään suunnittelun lisäksi myös syntiinlankeemuksen seurauksista. Nyt maailmassa täytyy monesti tappaa ruoka ennen kuin sen voi syödä.
Planktonit sopivat huonosti evoluution maailmaan. Ne voivat olla häkellyttävän kauniita ja ällistyttävän lujia.
Viime vuonna tutkijat raportoivat löytäneensä ”1,4 miljoonaa vuotta” vanhasta planktonista DNA:ta.
Ja lisäksi jotkin planktonit kertovat pikemminkin rappeutumisesta kuin kehityksestä.
Lähde:
Pappas, Stephanie. 2017. Plankton Go Ballistic: Teensy Organisms Wield Impressive Artillery. Live Science (4.4.).
Joel Kontinen
Meren syvyyksissä käydään melkoisia metsästysretkiä. Äsken eläintieteilijät saivat selville, että etana lassoaa saaliinsa.
Nyt on myös käynyt ilmi, että pikkuruiset planktonit Nematodinium ja Polykrikos kofoidii pyydystävät saalista järeillä tykeillä.
Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitetaan pikkuplanktonien tykistöä. Tutkijat vertaavat sitä Richard Gatlingin suunnittelemaan konekivääriin. Sillä kelpaa ammuskella saalista iltapalaksi.
Planktonien tykit kertovat meille älykkään suunnittelun lisäksi myös syntiinlankeemuksen seurauksista. Nyt maailmassa täytyy monesti tappaa ruoka ennen kuin sen voi syödä.
Planktonit sopivat huonosti evoluution maailmaan. Ne voivat olla häkellyttävän kauniita ja ällistyttävän lujia.
Viime vuonna tutkijat raportoivat löytäneensä ”1,4 miljoonaa vuotta” vanhasta planktonista DNA:ta.
Ja lisäksi jotkin planktonit kertovat pikemminkin rappeutumisesta kuin kehityksestä.
Lähde:
Pappas, Stephanie. 2017. Plankton Go Ballistic: Teensy Organisms Wield Impressive Artillery. Live Science (4.4.).
sunnuntai 14. elokuuta 2016
Rappeutuminen: geenit katoavat ja evoluutio kulkee väärään suuntaan (tai jämähtää paikalleen)
Oikopleura dioica on tutkijoiden mukaan menettänyt useita geenejä. Kuva: Bas Kooijman, public domain.
Joel Kontinen
Jotkin eliöt ovat hukanneet osan geeneistään ja pysyttelevät silti elävien kirjoissa. Tämä on täysin vastoin oikeaoppista darvinismia, jossa evoluutio etenee geneettisen informaation lisääntyessä.
Nature Reviews Genetics julkaisi hiljattain Barcelonan yliopiston professorien Ricard Albalatin ja Cristian Cañestron tutkimuksen eliöistä, jotka ovat menettäneet geenejä.
Professori Cañestron mukaan geenin menetys saattaa olla reaktio äkillisestä ympäristön muutoksesta aiheutuvaan stressiin. Se voi myös johtaa lajiutumiseen, kun eliöt joutuvat uuteen ekologiseen lokeroon, erilleen entisistä lajitovereistaan.
Tutkimus nostaa esiin planktoni Oikopleura dioican, joka on menettänyt rutkasti geenejään. Se ei siitä huolimatta ole muuttunut toiseksi lajiksi vaan on sinnikkäästi pysytellyt O. dioicana.
Tutkimattomat ovat evoluution tiet.
Luomiseen uskovat tiedemiehet ovat jo pitkään osoittaneet, että eläinmaailma kertoo pikemminkin rappeutumisesta kuin kehityksestä. Alun hyvässä maailmassa kaikki oli täydellistä, mutta sitten synti toi mutaatiot maailmaan.
Niinpä jotkin eliöt ovat vuosien saatossa menettäneet ominaisuuksia tai kykyjä, joita niiden esi-isillä on ollut.
Luolassa elävät ravut, hämähäkkieläimet ja salamanterit ovat menettäneet näkökykynsä.
Yksi salamanterilaji on menettänyt keuhkonsa.
Strutsi, emu, kiivi ja hoatsin ovat menettäneet kyvyn lentää.
Väärään suuntaan kulkeva kehitys voi aiheuttaa paljon kärsimystä. Monet koirarodut on jalostettu sairaiksi. Ne ovat menettäneet liikaa geneettistä informaatiota.
Koirien jalostus kertoo darvinistisen evoluution mahdottomuudesta. Joskus ainoa lääke on risteyttää kaksi erirotuista koiraa keskenään.
Mutta evoluution mekanismit eivät eläinkuntaa paranna, edes planktonia.
Lähde:
Phys.org. 2016. Losing genes and surviving—when less is more in the evolution of life (17.6.).
maanantai 2. toukokuuta 2016
Baabelin kieltensekoitus päihittää darvinistisen käsityksen kielen kehityksestä
Pieter Brueghel vanhempi: Baabelin torni (1563), public domain.
Joel Kontinen
Vuonna 2010 tuolloin 13-vuotias kroatialaistyttö Sandra Ralic huomasi herättyään koomasta, ettei hän enää ymmärtänyt äidinkieltään. Hän pystyi sen sijaan puhumaan saksaa sujuvasti, vaikka oli opiskellut vasta alkeita.
Kolmisen vuotta sitten Australiassa kohistiin, kun tasmanialainen bussikuski Leanne Rowe alkoi pahan autokolarin jälkeen ääntää englantia perin oudosti.
Myöhemmin kävi ilmi, että hän puhui ranskalaisella korostuksella eikä hän enää osannut ääntää kunnon aussienglantia.
New Scientist kertoi äskettäin 17-vuotiaasta belgialaispojasta, joka pystyy puhumaan äidinkieltään hollantia vain vahvalla ranskalaiskorostuksella. Lehti mainitsi myös brittinaisen, joka saatuaan aivoinfarktin puhui englantia vahvasti jamaikalaisittain murtaen. Toinen taas rupesi puhumaan kiinalaisella korostuksella.
Lääketiede tuntee nykyisin osapuilleen 140 tapausta, joissa kieli tai ääntämys on esimerkiksi vakavan sairauden iskettyä muuttunut äkkiä, täysin selittämättömästi.
Evoluutiolla ei tällaisia hyppäyksiä voi selittää. Kielen synty ja kehitys ovat darvinistille kovia pähkinöitä purtaviksi. Toiset tarjoavat lääkkeeksi paleodieettiä, mutta toiset hakevat Noam Chomskyn tavoin ratkaisua universaalisesta eli yleismaailmallisesta kieliopista.
Ihmisen puhe on valovuosien päässä eläinten kommunikaatiosta. Luolamiesten oletetuista murahteluista on liian pitkä harppaus H. sapiensin sujuvaan kieleen.
Kielet sitä paitsi yksinkertaistuvat ja rappeutuvat eivätkä kehity.
Loogisin selitys kielen synnystä on edelleenkin Genesiksessä: Luodessaan ihmisen kuvakseen Jumala antoi Aadamille myös luontaisen kyvyn viestiä älykkäästi. Kun ihmiset myöhemmin Baabelissa taas kapinoivat Luojaansa vastaan, Hän sekoitti heidän kielensä.
Lähde:
Coghlan, Andy. 2016. The teenager who can’t help speaking in a French accent. New Scientist (29.4.).
Joel Kontinen
Vuonna 2010 tuolloin 13-vuotias kroatialaistyttö Sandra Ralic huomasi herättyään koomasta, ettei hän enää ymmärtänyt äidinkieltään. Hän pystyi sen sijaan puhumaan saksaa sujuvasti, vaikka oli opiskellut vasta alkeita.
Kolmisen vuotta sitten Australiassa kohistiin, kun tasmanialainen bussikuski Leanne Rowe alkoi pahan autokolarin jälkeen ääntää englantia perin oudosti.
Myöhemmin kävi ilmi, että hän puhui ranskalaisella korostuksella eikä hän enää osannut ääntää kunnon aussienglantia.
New Scientist kertoi äskettäin 17-vuotiaasta belgialaispojasta, joka pystyy puhumaan äidinkieltään hollantia vain vahvalla ranskalaiskorostuksella. Lehti mainitsi myös brittinaisen, joka saatuaan aivoinfarktin puhui englantia vahvasti jamaikalaisittain murtaen. Toinen taas rupesi puhumaan kiinalaisella korostuksella.
Lääketiede tuntee nykyisin osapuilleen 140 tapausta, joissa kieli tai ääntämys on esimerkiksi vakavan sairauden iskettyä muuttunut äkkiä, täysin selittämättömästi.
Evoluutiolla ei tällaisia hyppäyksiä voi selittää. Kielen synty ja kehitys ovat darvinistille kovia pähkinöitä purtaviksi. Toiset tarjoavat lääkkeeksi paleodieettiä, mutta toiset hakevat Noam Chomskyn tavoin ratkaisua universaalisesta eli yleismaailmallisesta kieliopista.
Ihmisen puhe on valovuosien päässä eläinten kommunikaatiosta. Luolamiesten oletetuista murahteluista on liian pitkä harppaus H. sapiensin sujuvaan kieleen.
Kielet sitä paitsi yksinkertaistuvat ja rappeutuvat eivätkä kehity.
Loogisin selitys kielen synnystä on edelleenkin Genesiksessä: Luodessaan ihmisen kuvakseen Jumala antoi Aadamille myös luontaisen kyvyn viestiä älykkäästi. Kun ihmiset myöhemmin Baabelissa taas kapinoivat Luojaansa vastaan, Hän sekoitti heidän kielensä.
Lähde:
Coghlan, Andy. 2016. The teenager who can’t help speaking in a French accent. New Scientist (29.4.).
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
”305 miljoonaa vuotta” vanha hämähäkkieläin valmisti silkkiä
Idmonarachne brasieri. Kuva: Garwood, Russell J.; Dunlop, Jason A.; Selden, Paul A.; Spencer, Alan R.T.; Atwood, Robert C.; Vo, Nghia T. & Drakopoulos, Michael. 2016. Almost a spider: a 305-million-year-old fossil arachnid and spider origins. Proceedings of the Royal Society B 283 (1827): 20160125. DOI:10.1098/rspb.2016.0125. Creative Commons (CC BY-SA 4.0).
Joel Kontinen
"305 miljoonaa vuotta" on evoluutiollekin varsin pitkä aika, etenkin jos hämähäkkieläin ei siinä ajassa ole ehtinyt muuttua kuin pikkuisen.
Näin on käynyt sentin pituiselle Idmonarachne brasierille, jota sen löytäjät eivät pidä hämähäkkinä vaan hämähäkkieläimenä. Otus on säilynyt niin hyvin, että siitä on voitu tehdä kolmiulotteinen malli.
Eläimen nimi on tunnustus hiljattain kuolleelle hämähäkkitutkijalle professori Martin Brasierille. Vuonna 2009 hän julkaisi tutkimuksen meripihkaan jähmettyneestä hämähäkinseitistä, jonka iäksi arvioitiin "140 miljoonaa vuotta".
Evolutionisteille hämähäkkien alkuperä on hämärän peitossa, eikä niiden evoluutiota tunneta, koska sitä ei fossiileista näy, mutta ne ovat useimmiten säilyttäneet sekä muotonsa (lue lisää tästä ja tästä) että tapansa sinnikkäästi.
Hämähäkin seitti on insinööritaidon huippu. Isäntäeläin osaa navigoida siinä sotkeutumatta.
Vaikka hämähäkkien tavat kertovat syntiinlankeemuksesta, Bagheera kiplingi syö kasvisruokaa, ja jotkin hämähäkit keräävät vettä talteen seiteillään.
Evoluutio voi myös kulkea väärään suuntaan. Luolassa elävä Malorerus randoi on menettänyt näkönsä. Kun mutaatio vie eläimeltä kyvyn, voimme pikemminkin puhua devoluutiosta eli rappeutumisesta, mikä sopii hyvin Genesiksen malliin.
Lähde:
University of Manchester. 2016. Fossil of 'early spider' discovered; 305 million years old. ScienceDaily (31.3.).
Joel Kontinen
"305 miljoonaa vuotta" on evoluutiollekin varsin pitkä aika, etenkin jos hämähäkkieläin ei siinä ajassa ole ehtinyt muuttua kuin pikkuisen.
Näin on käynyt sentin pituiselle Idmonarachne brasierille, jota sen löytäjät eivät pidä hämähäkkinä vaan hämähäkkieläimenä. Otus on säilynyt niin hyvin, että siitä on voitu tehdä kolmiulotteinen malli.
Eläimen nimi on tunnustus hiljattain kuolleelle hämähäkkitutkijalle professori Martin Brasierille. Vuonna 2009 hän julkaisi tutkimuksen meripihkaan jähmettyneestä hämähäkinseitistä, jonka iäksi arvioitiin "140 miljoonaa vuotta".
Evolutionisteille hämähäkkien alkuperä on hämärän peitossa, eikä niiden evoluutiota tunneta, koska sitä ei fossiileista näy, mutta ne ovat useimmiten säilyttäneet sekä muotonsa (lue lisää tästä ja tästä) että tapansa sinnikkäästi.
Hämähäkin seitti on insinööritaidon huippu. Isäntäeläin osaa navigoida siinä sotkeutumatta.
Vaikka hämähäkkien tavat kertovat syntiinlankeemuksesta, Bagheera kiplingi syö kasvisruokaa, ja jotkin hämähäkit keräävät vettä talteen seiteillään.
Evoluutio voi myös kulkea väärään suuntaan. Luolassa elävä Malorerus randoi on menettänyt näkönsä. Kun mutaatio vie eläimeltä kyvyn, voimme pikemminkin puhua devoluutiosta eli rappeutumisesta, mikä sopii hyvin Genesiksen malliin.
Lähde:
University of Manchester. 2016. Fossil of 'early spider' discovered; 305 million years old. ScienceDaily (31.3.).
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Bhopal: 30 vuotta mutaatioita ei ole edistänyt evoluutiota
Intialaiset eivät ole unohtaneet Bhopalia. Kuva: Luca Frediani, Wikipedia.
Joel Kontinen
Tänään 3.12. tuli kuluneeksi 30 vuotta Bhopalin katastrofista. Tuolloin Union Carbide Corporationin tehtaasta karkasi osapuilleen 42 000 tonnia metyyli-isosyanaattia ja muita kaasuja.
Viranomaiset ilmoittivat, että 5 200 ihmistä kuoli myrkkykaasuihin, mutta todellinen luku saattaa olla jopa kuusinkertainen. Lisäksi kymmenet tuhannet loukkaantuivat. Monille jäi pysyviä vaurioita.
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ja banaanikärpäsille tehtyjen kokeiden tavoin myös Bhopal oli evoluution laboratorio, joka osoitti, miten pahaa jälkeä mutaatiot saavat aikaan jälkipolvissa.
Ilman mutaatioita ei olisi evoluutiota, ja koska eliöt muuttuvat, niin joidenkin virheiden on oltava hyödyllisiä – ja siis edistettävä evoluutiota. Näin darvinisti uskoo.
Mutaatiot, evoluution mahtavat virheet, eivät tuota fiktion tuntemia yli-inhimillisiä mutantteja vaan pikemminkin hyvin sairaita ja epämuodostuneita yksilöitä.
Miltei kaikki mutaatiot ovat vahingollisia, mutta evolutionisti toivoo, että aina välillä mutaatio saisi aikaan jotain hyödyllistä.
Luonnonvalinta ei voi hyödyntää vahingollisia mutaatioita, vaan se pyrkii karsimaan ne perimästä.
Moni evolutionisti uskoo, että kehitys johtaa aina vain parempaan. Geneetikko, Cornellin yliopiston emeritusprofessori John Sanford sen sijaan sanoo, että ihmiskunta rappeutuu vauhdilla (siis myös ilman Bhopolia ja Fukushimaa).
Evoluution sijasta voisimme siis puhua devoluutiosta eli rappeutumisesta.
Eedenissä kaikki oli sangen hyvää, mutta sitten ihminen valitsi oman tiensä, joka johti yhä kauemmaksi Jumalasta.
Lähde:
Heikkilä, Pia. 2014. ”Ilmastonmuutos on kuin miljoona Bhopalia.” Aamulehti 2.12., A16–17.
torstai 10. joulukuuta 2009
Joko on aika haudata evoluutioteoria?

Lääkäri Pekka Reinikainen luennoi Turussa 4.12. evoluutiosta. Kuvassa oikealla tilaisuuden alustanut Tero Haapsaari.
Joel Kontinen
Darvinistisen suuren kertomuksen mukaan kaikki elollinen on kehittynyt vuosimiljoonien saatossa samasta yksisoluisesta organismista. Luonnonvalinta valitsee perimästä hyödylliset mutaatiot ja tuloksena on yhä kehittyneempia olentoja.
Käytäntö ei kuitenkaan tue tällaista teoriaa. Lääkäri Pekka Reinikainen on sitä mieltä, että näemme pikemminkin rappeutumista kuin kehitystä.
Hiljattain Cornellin yliopiston genetiikan professori John Sanford niin ikään painotti ihmiskunnan rappeutuvan nopeasti.
Evoluution parhaat todisteet kertovat kehityksen sijasta rappeutumisesta.
Pekka Reinikainen on kulkenut pitkän tien ateistista kristityksi evoluutiokriitikoksi. Hänen kirjansa, etenkin Unohdettu Genesis, ovat Suomessa evoluutiokeskustelun klassikoita.
Reinikainen luennoi Turussa 4.12. darvinistisen evoluution heikkouksista. Rappeutumisen lisäksi hän mainitsi myös viime aikojen fossiililöydöt, esimerkiksi T. rexin pehmeät kudokset ja 150 ”miljoonaa” vuotta vanhan kalmarin käyttökelpoisen musteen, jotka viittaavat siihen, ettei vuosimiljoonia ole koskaan ollut.
Evoluutiokriittisen tilaisuuden alusti Turun ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Tero Haapsaari, joka pitää Maria-vaimonsa kanssa kristillisiä kotisivuja.
Tero ja Maria toimivat Luominen -lehden avustajina.
Voit kuunnella Teron alustuksen ja Reinikaisen luennon tästä. Video kestää 46 minuuttia 30 sekuntia.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Pekka Reinikainen: ihminen ei ole voinut kehittyä apinan kaltaisesta esi-isästä
Joel Kontinen
Lääkäri Pekka Reinikainen kertoo reilun kahden minuutin videossa luomisesta, ihmisen ja simpanssin eroista, rappeutumisesta sekä Haldanen dilemmasta eli näkemyksestä, jonka mukaan korkeammilla selkärankaisilla voi tapahtua vain yksi hyödyllinen substituutio 300 sukupolvessa:
Bristolin yliopiston professori Stuart Burgess on myös verrannut ihmisiä ja apinoita. Hän on esimerkiksi osoittanut, että apinoilla on noin 26 kasvolihasta, kun ihmisillä niitä on osapuilleen 50. Lisäksi apina kykenee niiden avulla tuottamaan jopa neljä erilaista ilmettä, joista yksikään ei ole erityisen kaunis. Ihminen pystyy kymmeneentuhanteen ilmeeseen. Osa niistä voi olla hyvinkin kauniita.
Ihmisen ja apinoiden samankaltaisuus on toisin sanoen darvinistinen myytti, jolla on hyvin vähän jos lainkaan tekemistä todellisuuden kanssa.
Lääkäri Pekka Reinikainen kertoo reilun kahden minuutin videossa luomisesta, ihmisen ja simpanssin eroista, rappeutumisesta sekä Haldanen dilemmasta eli näkemyksestä, jonka mukaan korkeammilla selkärankaisilla voi tapahtua vain yksi hyödyllinen substituutio 300 sukupolvessa:
Bristolin yliopiston professori Stuart Burgess on myös verrannut ihmisiä ja apinoita. Hän on esimerkiksi osoittanut, että apinoilla on noin 26 kasvolihasta, kun ihmisillä niitä on osapuilleen 50. Lisäksi apina kykenee niiden avulla tuottamaan jopa neljä erilaista ilmettä, joista yksikään ei ole erityisen kaunis. Ihminen pystyy kymmeneentuhanteen ilmeeseen. Osa niistä voi olla hyvinkin kauniita.
Ihmisen ja apinoiden samankaltaisuus on toisin sanoen darvinistinen myytti, jolla on hyvin vähän jos lainkaan tekemistä todellisuuden kanssa.
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Geneetikko John Sanford: Ihmiskunta rappeutuu pikavauhtia

Charles Darwin oletti, että luonnonvalinta tekee ihmisistä yhä elinvoimaisempia. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Meidän sukupolvellamme on keskimäärin 100-200 mutaatiota enemmän kuin vanhemmillamme, ja heillä on niitä saman verran enemmän kuin heidän vanhemmillaan. Tämä johtuu siitä, että joka kerta, kun DNA:ta välittyy sukupolvelta toiselle, siihen ilmestyy lisää mutaatioita.
Mutaatiot ovat enimmäkseen vahingollisia. Ne ovat geneettisiä kirjoitusvirheitä, mutta darvinismin mukaan ne ovat yksi evoluution kivijaloista, ja niiden pitäisi miljoonien vuosien saatossa parantaa lajin elinkelpoisuutta.
Tämä kivijalka rapistuu kuitenkin melko nopeasti. Kehitys kulkee väärään suuntaan.
Cornellin yliopiston professori John Sanford luennoi aiheesta hiljattain Darwin Was Wrong -konferenssissa. Geneetikko Sanford kertoi, että darvinistit ovat aliarvioineet vahingollisten mutaatioiden määrää, koska he eivät ole laskeneet ”roska-DNA:n” muutoksia. Näin ollen heiltä on jäänyt huomioimatta 90 prosenttia mutaatioista.
Professori Sanford ei ole ainoa, joka sanoo ihmisten rappeutuvan. Myös Nature News vahvisti hiljattain hänen havaintonsa. Tulos kävi ilmi, kun tutkijat sekvensoivat Y-kromosomia.
Tästä voitaneen päätellä, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä pahemmin ihmiskunta rappeutuu. Evoluutio kulkee siis täysin väärään suuntaan. Vuosimiljoonat merkitsisivät sukupuuttoa.
Myös lääkäri Pekka Reinikainen ja biokemisti Pauli Ojala ovat ehdottaneet, että näemme evoluution sijasta devoluutiota eli kehityksen asemesta rappeutumista.
Lähteet:
Dolgin, Elie. 2009. Human mutation rate revealed. Nature News (27.8.). http://www.nature.com/news/2009/090827/full/news.2009.864.html
Sanford, John. 2009. Darwin Was Wrong about Natural Selection. Luento Darwin Was Wrong konferenssissa (14.11.)
lauantai 17. tammikuuta 2009
Evoluutio ja kielen rappio

Tieteen päivien evoluution evoluutio -teema lienee lainattu Scientific American -lehdestä.
Joel Kontinen
Tämänvuotisilla Tieteen päivillä oli pyrkimyksenä nähdä evoluutiota biologian lisäksi myös muilla tieteenaloilla. Professori Kaisa Häkkinen esimerkiksi luennoi suomen kielen evoluutiosta.
Evoluutio on äidinkielemme hämärämpiä sanoja. Sen merkitys voi vaihdella muutoksesta (merkityksessä kielen evoluutio) biologisiin prosesseihin, joiden uskotaan synnyttäneen kaikki nykyiset elämänmuodot yhdestä ja samasta yksisoluisesta kantaisästä.
Kielen evoluutiolle on turha hakea tukea kielitieteestä. Kielet ovat pikemminkin osoitus entropian lain vaikutuksesta myös ihmisten välisessä viestinnässä. Primitiivisiä kieliä ei ole olemassakaan.
Vanhemmat kielet ovat monesti vivahteekkaampia ja kehittyneempiä kuin uudemmat. Kielet toisin sanoen rapistuvat ajan kuluessa. Voisimmekin evoluution sijasta puhua kielen devoluutiosta.
Rappio käy ilmeiseksi, kun esimerkiksi vertaamme espanjaa ja latinaa toisiinsa. Latinasta kehittynyt espanja on huomattavasti alkeellisempi ja helpompi kieli kuin esiäitinsä. Sama tendenssi näkyy myös kreikan kielessä. Nykyisin vain ortodoksipapit puhuvat Uuden testamentin kreikkaa eli koinee-kreikkaa (Κοινὴ Ἑλληνική).
Jo koinee-kreikka oli yksinkertaisempaa kuin klassinen kreikka, ja sama suuntaus on jatkunut meidän päiviimme saakka. Kielenopiskelijan perspektiivistä asia ei tosin ole katastrofi, sillä nykykreikkaa on helpompi oppia kuin vanhaa kreikkaa.
Suomikaan ei ole välttynyt rappeutumiselta. Nykyisenä elikkä, tota noin, about -kulttuurissa tarvitaan kipeästi kielenhuoltoa, Kielikelloa ja Kotimaisten kielen tutkimuskeskusta.
Darvinistisen näkemyksen mukaan kielten on täytynyt kehittyä alun eläimellisistä murahduksista yhä mutkikkaammiksi järjestelmiksi. Todellisuus kertoo täysin toisenlaisesta historiasta, mutta evolutionistit eivät ole ennenkään antaneet tosiasioiden pilata hyvää teoriaa.
Kielten yksinkertaistuminen ja eriytyminen tukee Raamatun ilmoitusta. Kieliryhmät ovat erillään toisistaan niin kuin Baabelin tornin kieltensekoituksesta (1. Moos. 11) voisi päätellä.
Lähteet:
Duursma, K. J. 2002. The Tower of Babel account affirmed by linguistics. TJ (The In-Depth Journal of Creation) 16:3, 27-31.
Remes, Mika. 2009. Evoluution evoluutio. Aamulehti 14.1. B17.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





