Joel Kontinen
Jotkin eliöt ovat hukanneet osan geeneistään ja pysyttelevät silti elävien kirjoissa. Tämä on täysin vastoin oikeaoppista darvinismia, jossa evoluutio etenee geneettisen informaation lisääntyessä.
Nature Reviews Genetics julkaisi hiljattain Barcelonan yliopiston professorien Ricard Albalatin ja Cristian Cañestron tutkimuksen eliöistä, jotka ovat menettäneet geenejä.
Professori Cañestron mukaan geenin menetys saattaa olla reaktio äkillisestä ympäristön muutoksesta aiheutuvaan stressiin. Se voi myös johtaa lajiutumiseen, kun eliöt joutuvat uuteen ekologiseen lokeroon, erilleen entisistä lajitovereistaan.
Tutkimus nostaa esiin planktoni Oikopleura dioican, joka on menettänyt rutkasti geenejään. Se ei siitä huolimatta ole muuttunut toiseksi lajiksi vaan on sinnikkäästi pysytellyt O. dioicana.
Tutkimattomat ovat evoluution tiet.
Luomiseen uskovat tiedemiehet ovat jo pitkään osoittaneet, että eläinmaailma kertoo pikemminkin rappeutumisesta kuin kehityksestä. Alun hyvässä maailmassa kaikki oli täydellistä, mutta sitten synti toi mutaatiot maailmaan.
Niinpä jotkin eliöt ovat vuosien saatossa menettäneet ominaisuuksia tai kykyjä, joita niiden esi-isillä on ollut.
Luolassa elävät ravut, hämähäkkieläimet ja salamanterit ovat menettäneet näkökykynsä.
Yksi salamanterilaji on menettänyt keuhkonsa.
Strutsi, emu, kiivi ja hoatsin ovat menettäneet kyvyn lentää.
Väärään suuntaan kulkeva kehitys voi aiheuttaa paljon kärsimystä. Monet koirarodut on jalostettu sairaiksi. Ne ovat menettäneet liikaa geneettistä informaatiota.
Koirien jalostus kertoo darvinistisen evoluution mahdottomuudesta. Joskus ainoa lääke on risteyttää kaksi erirotuista koiraa keskenään.
Mutta evoluution mekanismit eivät eläinkuntaa paranna, edes planktonia.
Lähde:
Phys.org. 2016. Losing genes and surviving—when less is more in the evolution of life (17.6.).
Tekstit
