Joel Kontinen
Kestävyyslajit (esimerkiksi maraton, triathlon ja ultrajuoksu) kertovat ihmisten piilevistä voimavaroista.
Ne myös viittaavat ihmisten ainutlaatuisuuteen. Isot apinat eivät menestyisi kestävyyslajeissa.
Mutta mitä sanoisimme pienen kalliotöyhtöpingviinin vuosittaisesta urakasta?
Uusiseelantilaiset tutkijat huomasivat, että pingviinit uivat 15 000 kilometriä puoli vuotta kestävällä urakallaan, jonka lähtöpaikkana on Campbellinsaaret.
Useimmat linnut muuttavat lentäen. Pingviinit tekevät sen uiden. Evoluution mukaan pingviinin siivet kehittyivät alun perin lentämistä varten, mutta nyt se käyttää niitä uimiseen.
Mutta myös evolutionisti voi myöntää, että nanotasolla pingviinien siipien väritys kertoo suunnittelusta.
Höyhenet ovat muutenkin osoitus nerokkaasta suunnittelusta.
Pingviineillä on muitakin ällistyttäviä piirteitä. Joidenkin pingviinien luontainen pakkasneste auttaa niitä uimaan jäisessä vedessä.
Lintujen muutto on vahva todiste evoluutiota vastaan:
· 12 gramman painoinen viirukerttuli (Dendroica striata) lentää kolmessa päivässä välilaskutta 2 730 kilometriä.
· Nokiliitäjä (Puffinus griseus) muuttaa joka vuosi 14 000 kilometrin matkan – Falklandinsaarilta, Tulimaasta tai Uudesta-Seelannista Norjaan – ja sitten vielä takaisin.
· Kuningasfregatti (Fregata minor) lensi 55 000 kilometriä 185 vuorokaudessa.
Kalliotöyhtöpingviini tekee sen, minkä muuttolintu tekee, eli muuttaa. Mutta se tekee sen uiden.
Lähde:
BBC news. 2016. NZ scientists track penguins' marathon winter travels (12.8.).
Tekstit
