Joel Kontinen
Kambrikauden räjähdys on edelleenkin evolutionistin päänsärky. Hän uskoo, että ”520 miljoonaa vuotta” sitten monisoluiset eläimet putkahtivat meriin tyhjästä.
Eliöt olivat kaikkea muuta kuin primitiivisiä. Esimerkiksi kummituseläimet Collinsium ciliosum ja Hallucigenia jaksavat ihmetyttää tutkijoita edelleenkin.
Kambrikautisten aivojen ei pitäisi säilyä meidän päiviimme, mutta niin on käynyt.
Tällaiset löydöt haastavat uskon vuosimiljooniin.
Tutkijat ovat löytäneet monenlaisia pehmeitä kudoksia ikivanhoista fossiileista.
Vain ihme voisi selittää niiden säilymisen, mutta sellaista ei naturalistisessa maailmassa pitäisi olla.
Monesti evoluutioselitykset kuulostavat magialta.
Äskettäin joukko tutkijoita teki kokeita monisoluisella hiivalla. He saivat osan klönteistä kasvamaan liki kymmenen kertaa niin suuriksi kuin muut solut. Ajan kuluessa pienet ja isot hiivaklöntit oppivat selviytymään eri nurkkauksissaan.
Tutkijat arvelevat, että samanlainen kehitys oli nähtävissä myös kambrikaudella – eri eliöt erikoistuvat menestymään erilaisissa ekologisissa lokeroissa.
Mutta hiivasta on valovuosien loikkaus kambrikauden räjähdykseen. Siihen pystyy vain darvinistinen mielikuvitus.
Lähde:
Holmes, Bob. 2016. Simple lab life makes an evolutionary leap in a few generations. New Scientist (10.8.).
Tekstit
