Charles Darwinia ryöpytetään mutta darvinismin arvostelua ei vieläkään siedettäisi

Jo tämän kirjan nimi herätti närkästystä.



Joel Kontinen

Kun kirjan nimeksi tulee What Darwin Got Wrong, palaute voi olla varsin arvattavaa. Evoluution isähahmon erehtymättömyydestä on tullut darvinistinen dogmi. Kun New Scientist julkaisi Darwin was Wrong -etusivun jutun viime vuonna, moni uhkasi peruuttaa lehden tilauksen.

Jerry Fodor, Rutgersin yliopiston filosofian ja kognitieteen professori, ja Massimo Piattelli-Palmarini, Arizonan yliopiston kognitieteen professori, uskalsivat joka tapauksessa poiketa darvinistisesta ruodusta suhtautumalla varsin skeptisesti evoluution perusajatukseen eli luonnonvalinnan kaikkivoipaisuuteen.

Fodor ja Piattelli-Palmarini kritikoivat etenkin luonnonvalinnan ylisuurta roolia darvinismissa.

Hiljattain Fodor kertoi Salon.comin haastattelussa, että heidän kirjansa ja ajatuksensa ovat synnyttäneet erittäin karskia kritiikkiä blogosfäärissä. Ihmiset eivät pidä siitä, että heille kerrotaan, että se, minkä he oppivat lukion biologian ykköskurssilla, ei olekaan totta.

Fodor esimerkiksi sanoo, että koulukirjojen selitys siitä, miten kirahvi sai pitkän kaulansa, ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Professori Fodor kritikoi muutenkin darvinistien tapaa keksiä selityksiä ilmiöille, esimerkiksi sille, miten hämähäkki sai seittinsä.

”Näyttää siltä, että jopa ilman Jumalaa tämä darvinistinen kertomus voi osoittautua perin pohjin virheelliseksi. Evoluutiohanke voi epäonnistua totaalisesti, koska siinä tehtiin vääriä olettamuksia”, Fodor toteaa lopuksi. Hän sanoo kaikesta huolimatta olevansa ateisti.

Richard Dawkins ei taida olla kovinkaan mielissään Fodorin lausunnoista.

Lähde:

Rogers, Thomas. 2010. "What Darwin Got Wrong": Taking down the father of evolution. Salon.com (22.2.)
http://www.salon.com/books/feature/2010/02/22/what_darwin_got_wrong_jerry_fodor/

Kun Darwin erehtyi - ja varsin pahasti

Charles Darwinin näkemykset kohtaavat parhaillaan kovaa vastatuulta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Suuri osa uusdarvinistisesta kirjallisuudesta on tuskallisen epäkriittistä, Jerry Fodor ja Massimo Piattelli-Palmarini toteavat uusimmassa New Scientist-lehdessä. Esimerkiksi Daniel Dennett, Jerry Coyne ja Richard Dawkins suitsuttavat vuolaasti luonnonvalinnan ylistystä eivätkä huomaa sen puutteita.

Charles Darwinin kirjoituksissa luonnonvalinta näyttelee ratkaisevaa osaa. Darvinistit pitävät sitä evoluution mekanismina, joka auttaa selittämään, miten fenotyypin (eli yksilön perimän ulkoasun) ominaispiirteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Harva jos kukaan pysähtyy miettimään luonnonvalinnan rajoja.

”Jokainen sukupolvi tuottaa epätäydellisen kopion genotyypistään – ja samalla myös omasta fenotyypistään – jälkeläisilleen. Uusdarvinismin mukaan tällaiset epäpuhtaudet saavat ensisijaisesti alkunsa kyseisten lajien jäsenten genomeissa tapahtuvista mutaatioista.”

Fodor ja Piattelli-Palmarini sanovat, että tämä luonnonvalinnan ja satunnaisten muutosten yhdistelmä ei kuitenkaan toimi. Darvinismi ei esimerkiksi pysty selittämään, miten fenotyypin ominaispiirteet kehittyvät.

He vertaavat Darwinin näkemyksiä psykologi B. F. Skinnerin behaviorismiin, joka yliarvioi ympäristön osuutta käyttäytymisessä.

Vaikka Fodor ja Piattelli-Palmarini eivät vielä olekaan valmiita heittämään evoluutiota kokonaan roskakoppaan, aloitus kertoo melkoisesta kansalaisrohkeudesta. Vuosi sitten, kun New Scientist julkaisi Darwin oli väärässä -etusivun jutun, moni darvinisti kehotti boikotoimaan lehteä.



Lähde:

Fodor, Jerry ja Massimo Piattelli-Palmarini. 2010. Survival of the fittest theory: Darwinism's limits. New Scientist 2746 (3.2.)