Kari Enqvist ei uskalla väitellä evoluutiosta Matti Leisolan kanssa

Aamulehti julkaisi pitkän jutun emeritusprofessori Matti Leisolasta, joka Evoluutiouskon ihmemaassa jälkeen on Jonathan Wittin kanssa kirjoittanut kirjan Heretic: One Scientist’s Journey from Darwin to Design.



Joel Kontinen


Aamulehti kirjoittaa yllättävän myönteisesti emeritusprofessori Matti Leisolasta, joka luennoi eilen Tampereen kamarimusiikkijuhlilla aiheesta Elämä – ihmeellisesti suunniteltu:

”Matti Leisola on uskovainen tiedemies, jonka näkemys elämän älykkäästä suunnittelusta herättää raivoisaa vastustusta tiedepiireissä.
…
Leisolalle on syytä nostaa hattua sinnikkyydestä ja rohkeudesta.

Leisola tunnetaan Charles Darwinilta lähtöisin olevan evoluutioteorian leppymättömänä arvostelijana, joka pitää darvinismia ateistien uskontona ja koko evoluutioteoriaa ontuvana selityksenä elämän synnylle ja kehitykselle.”

Aamulehti antaa Leisolalle tilaa perustella näkemystään:

”Darvinismin perusteet ovat erittäin heikkoja. Kokeellinen luonnontiede osoittaa, ettei meillä ole mitään tietoa elämän synnystä tai uusien eliökuntaryhmien synnystä molekyylitasolla.”

Leisola selvittää myös, miten suunnittelu liittyy musiikkiin:

”Aivan kuin musiikin informaatio on nuoteissa, joista voi tehdä monenlaisia kappaleita, biologian takana on dna:ssa oleva informaatio, josta biologiset lajit voidaan tehdä. ”

Darvinistinen evoluutio on Leisolan mukaan jotain vallan muuta kuin pieniä muutoksia eliölajeissa:

”Eihän kukaan kiellä jotakin pientä muuntelua ja vaikkapa antibioottiresistenssiä. Mutta kun puhutaan todellista uusien rakenteiden ja uuden informaation synnystä, silloin ei evoluutiolle enää löydykään todisteita. Mekanismia ei yksinkertaisesti tiedetä.”

Biologiassa suunnittelu on yhtä ilmeistä kuin esimerkiksi arkeologiassa, jossa saviruukun kappale ei ole voinut syntyä itsestään.

Aamulehti kertoo myös Leisolan englanninkielisestä uutuuskirjasta Heretic, jonka nimi viittaa toisinajatteluun tai kerettiläisyyteen, ja mainitsee, että kukaan naturalistisen luonnontieteen edustaja, esimerkiksi Kari Enqvist ei suostunut keskustelemaan Leisolan kanssa Tampereen tapahtumassa.

Aiemmin myös Esko Valtaoja kieltäytyi keskustelemasta Leisolan kanssa elämän synnystä.


Lähde:

Hautala, Harri. 2018. Voiko saviruukun tekijää verrata Luojaan? Kiistelty Matti Leisola uskoo älykkääseen suunnitteluun ja vastustaa evoluutioteoriaa. Aamulehti (15.2.).

Kosmologi Kari Enqvist käy iskulauseilla toisinajattelijoiden kimppuun

Näin universumi sai alkunsa modernin myytin mukaan. Kuva: Ann Feild (STScI), public domain.




Joel Kontinen

Tiedevastaisuus on sana, jota kosmologi Kari Enqvist käyttää kuvaillessaan evoluutiokriitikoita.

Mutta ennen kuin hän viskelee lisää kiviä, hänen kannattaisi muistaa, mitä Princetonin yliopiston professori James Gunn kertoi Sciencen jutussa jo vuonna 2007: ”Kosmologia saattaa näyttää tieteeltä, mutta se ei ole tiedettä.”

New Scientist puolestaan kertoi viime vuonna, että kosminen inflaatio on täysin älytön näkemys.

Mutta sitä tarvitaan pönkittämään big bangia, joka ei muuten toimisi edes teoriassa.

Kosmologia tulee kreikan kielen sanoista κόσμος, 'kaikkeus' ja λογία, 'oppi'. Sen pitäisi olla oppi maailmankaikkeuden rakenteesta ja synnystä, mutta se on viime vuosikymmeninä taantunut lähinnä spekulaatioksi.

Toimittaja Kari Salminen pyrkii Aamulehdessä käsittelemään tieteenvastaisuutta edes jossain määrin objektiivisesti.

Monien mielestä tieteen vastustaminen tarkoittaa evoluutiokritiikkiä. Salminen mainitsee Laura Huhtasaaren, joka on uskaltanut uhmata darvinistista ajattelua, sekä joukon vaikuttajia, joilla on varsin brezneviläinen käsitys tieteestä.

Vasempaan kallella olevat yksilöt uskovat monesti siihen salaliittoteoriaan, että usko luomiseen tai älykkään suunnittelun idean kannattaminen merkitsisi yhteiskunnan teokratisoitumista.

”Kreationismin ja älykkään suunnittelun suurin ongelma ei ole pyrkimys kumota vallitsevia tieteellisiä teorioita, vaan tutkimuksen alistaminen yhteiskunnan kristillistämiselle. Länsimaisen kreationismin motivaattoreina eivät ole koskaan olleet tiede, tutkimus ja ajattelun horisonttien laajentaminen, vaan kaikki tähtää lopulta kristinuskon aseman vahvistamiseen”, uskontotieteilijä Teemu Taira väittää.

Sen sijaan, että Taira ja muut evolutionistit ottaisivat selvän, mitä evoluutioskeptikot oikeasti ajattelevat, he viljelevät iskulauseita. ”Tosiasioiden kieltäminen” näyttäisi olevan tyypillinen luonnehdinta, joka darvinistisen perinteen mukaisesti on siepattu suoraan hatusta.

Salminen tuo välillä myös ripauksen objektiivisuutta juttuunsa: ”Eivät tutkijatkaan aina ole puolueettomia. Heistä tulee helposti tieteellisen maailmankuvan asianajajia”, hän sanoo ja mainitsee, että myös vasemmistolla on oma agendansa, josta vanha tuttumme Richard Dawkins joutui kärsimään arvosteltuaan islamia.

Islaminvastaisuus ei kaikkien mielestä ollut poliittisesti korrektia, joten järjestäjät peruivat jo sovitun esittelytilaisuuden Kalifornian Berkeleyssä.

Olisi hyvä myös muistaa, että kosmologia ja uskontotieteet eivät tee kenestäkään evoluution asiantuntijaa.


Lähteet:

Cho, Adrian, A singular conundrum: How odd is our universe? Science 317(5846):1848–1850, 2007.

Salminen, Kari. 2017. Kumpi oli oikeassa, Jumala vai Darwin – Tiede on joutunut mukaan politiikkaan. Aamulehti (5.9.).

Skientismin kritiikkiä Aamulehdessä

Tieteisusko ei hyväksy tällaista skenaariota. Michelangelon Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kari Salminen kritikoi skeptikoksi tunnustautuvan Kari Enqvistin materialistisia näkemyksiä tuoreessa kolumnissaan.

”Kännykät ja kuulennot, käsitys aineen olemuksesta ja vaikkapa sähkö, ovat asioita, joissa sisäisellä ilmoituksella, syvillä vakaumuksilla tai abstraktilla filosofoinnilla ei ole osaa eikä arpaa,” kosmologi Enqvist väittää.

Salmisen mukaan Enqvistin väite ”heijastaa fundamentalistista maailmankuvaa, jossa uskonnon paikan on ottanut luonnontiede.”

Ihmisillä on piintynyt taipumus palvoa jotain. Tiedeuskovaisilla palvonta kohdistuu tieteeseen tai pikemminkin sen naturalistisiin tulkintoihin.

Enqvistin käsitys ei ole kaukana siitä, mitä Apostoli Paavali kritikoi 2000 vuotta sitten kirjoittaessaan Rooman seurakunnalle ihmisistä, jotka ovat ”vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa” (Room. 1:25).

Salmisen mukaan ”Enqvistin tapa julistaa totuutta, kaikenlaisia uskonoppeja, harhaluuloja ja maallikkoviisauksia vastaan muistuttaa saarnamiehen retoriikkaa.”

Hän pitää Enqvistin vakuuttelua siitä, ettei tiede muka voi todistaa qwerty-näppäinten olemattomuutta, lähinnä hupaisena. Enqvist tuskin tarkoittaa sitä, mitä hän sanoo. Hän tarkoittaa, ettei tiede kykene todistamaan sitä, ettei Jumala ole olemassa.

Toisin kuin Enqvist väittää, Jumala on edelleenkin varteenotettava selitys kaiken olemassaololle. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan", lausuivat Apollo 8:n astronautit joulutervehdyksessään maapallon asukkaille vuonna 1968 kiertäessään kuuta.

Enqvistin teeseissä on myös yksityiskohtia, joita Salminen ei ehtinyt lyhyessä kolumnissaan käsitellä mutta jotka kannattaa mainita:

1) Kuulentojen käyttö tieteisuskon tukena on varsinainen kummajainen. Ei ole mikään valtionsalaisuus, että USA:n Apollo-ohjelman arkkitehti tohtori Wernher von Braun oli tunnustava kristitty, joka uskoi Raamatun luomisnäkemykseen ja vastusti naturalistista maailmanselitysmallia.

2) Qwerty-näppäimet niin kuin kaikki muutkin tietokoneen osat puhuvat selvää kieltä suunnittelusta, joka ainakin osittain on älykästä. Näppäimet eivät ole tulos miljoonien vuosien yrityksestä ja erehdyksestä vaan joku on ne oikeasti suunnitellut.

Lähde:

Salminen, Kari. 2009. Qwerty on olemassa. Aamulehti 30.11., B14.