Joel Kontinen
Suuresta iästä koituu ongelmia paitsi ihmisille myös planeetallemme ja Auringolle.
Maapallolla ei oikeastaan pitäisi olla elämää, jos aurinkokuntamme olisi 4,6 miljardin vuoden ikäinen.
Aurinko olisi teoreettisten laskelmien mukaan ollut huomattavasti himmeämpi alkuaikoina, minkä seurauksena maapallon keskilämpötila olisi pitkään ollut pakkasen puolella.
Jotkut spekuloivat, että ”717–636 miljoonaa vuotta” sitten jääkaudet olivat niin ankaria, että jää ulottui navoilta päiväntasaajalle.
Tätä hypoteettista ilmiötä kutsutaan lumipallomaapalloksi (snowball earth).
Ongelman aiheuttaa himmeä nuori aurinko, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä ratkaisemaan.
Jotkut tosin pyrkivät näkemään yhtäläisyyksiä Etelämantereen jääkenttien ja lumisen maapallon välillä. Heidän mielestään elämä pystyy sinnittelemään myös hyvin ankeissa oloissa, joten ehkäpä ankarat jääkaudetkaan eivät ole voineet sitä tuhota.
Mutta naturalistisessa selitysmallissa ei ole uskottavaa mekanismia, joka saisi jääkauden aikaan.
Vain maailmanlaajuisen tuhotulvan jälkimainingit ovat voineet synnyttää jääkauden.
Naturalisteilla/materialisteilla on myös muita paradokseja, esimerkiksi maapallon magneettikenttä.
Ja tutkimusten mukaan Maa oli jo alussa vetinen, joten sekulaarien tiedejulkaisujen markkinoima planeettamme historia ei pidä paikkaansa.
Lähde:
Barras, Colin. 2018. Weird Antarctic ice may explain how life endured on frozen Earth. New Scientist (21.3.).
Tekstit
