Kuningas Salomo venäläisessä ikonissa. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Vanha testamentti kuvaa kuningas Salomoa suuren viisauden, vaurauden ja vallan miehenä. Jeesus Kristus puhui hänestä evankeliumeissa. Biblical Archeology Review julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa kerrottiin Pompeijan raunioista löydetystä maalauksesta. Ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevan maalauksen arvellaan kuvaavan Salomon viisasta tuomiota (1. Kun. 3:10-28).
Kuningas Salomon maine on myös löytänyt tiensä populaarikirjallisuuteen. Brittiläinen kirjailija Sir Henry Rider Haggard (1856-1925) julkaisi romaanin, joka kuvaa Allan Quatermainin seikkailuja. Lopulta sankari löytää Salomon kaivokset Etelä-Afrikasta. Useat suositut elokuvat perustuvat kirjaan.
Minimalisteina tunnettu arkeologinen koulukunta on epäillyt Raamatun historiallista luotettavuutta ja varsinkin Salomon ajan kuvausta. Yleensä minimalistit pitävät evoluutiota totena eivätkä näin ollen voi hyväksyä esimerkiksi Genesiksen tai Nooan ajan vedenpaisumuksen historiallisuutta. Israel Finkelstein Tel Avivin yliopistosta on väittänyt, että arkeologiset löydöt eivät tue Raamatun kuvausta Salomon ajasta.
Jordaniasta löydetyn vanhan kuparisulattamon uusi radiohiiliajoitus haastaa Finkelsteinin väitteet. Hiljattain Los Angeles Times raportoi kiehtovasta löydöstä, joka tuo uutta valoa Salomon historiallisuuteen. Proceedings of the National Academy of Sciences- lehdessä julkaistussa tutkimuksessa University of Californian (San Diego) arkeologi Thomas E. Levy, jonka johdolla valtava kuparisulattamo on kaivettu esiin Raamatun Edomissa eli nykyisessä Jordaniassa, sanoo, että löytö on ainakin 300 vuotta oletettua vanhempi.
Vaikka Levy ei sanokaan suoraan, että löytö todistaa Raamatun kuvaavan Salomon aikaa paikkansapitävästi, hänen mielestään on tullut aika arvioida kysymystä uudelleen.
Arkeologi William Schniedewind University of Californiasta (Los Angeles) tukee Levyä. Schniedewindin mukaan Levy “on täysin oikeassa. Tieteelliset todisteet näyttävät suosivan hänen näkemystään."
Vaikka Finkelstein ja muut minimalistit yhä epäilevät löydön tärkeyttä, uusi radiohiiliajoitus tukee sitä, mitä Raamattu ilmoittaa kuningas Salomon hallitusajasta (971-931 eKr.).
Levyn tutkima kohde on arabiaksi Khirbat en-Nahas eli “kuparirauniot”. Se on kahdenkymmenenneljän aarin alue viitisenkymmentä kilometriä etelään Kuolleeltamereltä ja noin viisikymmentä kilometriä pohjoiseen Petrasta. Alueella on yli sata rakennusta, esimerkiksi linnoitus. Valtavat määrät kaivosjätettä, jota paikoin on yli kuuden metrin kerros, osoittavat, että alue oli selvästi rautakauden suurin kuparikaivos.
On siis hyvin todennäköistä, että Levy on oikeassa ja että kuningas Salomon kaivokset on löydetty.
Tämän ei pitäisi olla yllätys. Oletammekin Raamatun kertovan todellista historiaa. Viime aikojen löydöt tukevat esimerkiksi Jeremian kirjan (lue lisää tästä ja tästä ) ja Nehemian kirjan historiallisuutta.
Lähteet:
Feder, Theodore. 2008. Solomon, Socrates and Aristotle. Biblical Archaeology Review 34:5, 32-36 (syys-lokakuu 2008).
Maugh II, Thomas H. 2008. Copper ruins in Jordan bolster biblical record of King Solomon. Los Angeles Times. (28. 10.)
http://www.latimes.com/news/nationworld/world/la-sci-solomon28-2008oct28,0,1332762.story
Tekstit
