Yhdelläkään eläimellä, ei edes apinalla, ei ole ihmisen veroisia viestintätaitoja.
Joel Kontinen
Hevonen vaistoaa, milloin ihminen on ystävällinen ja milloin vihainen. Koira tuntee peruskomentoja ja osaa tulkita ihmisen mielialaa. Papukaija ja jotkin muut linnut pystyvät toistamaan puhuttua kieltä.
Mutta millään eläimellä ei ole sellaista kieltä kuin meillä.
Evolutionistit ovat uskoneet kuulleensa maitovalaan puhuvan liki ihmisten kieltä. Tässä taidossa se tosin häviää reilusti papukaijoille ja varpuslintuihin kuuluville lavastajille (Ptilonorhynchidae).
Vuosi sitten kohistiin Tilda-nimisestä orangista. Se oli kieltä maiskuttamalla oppinut muodostamaan äänteitä, jotka kuulostavat k-, t- ja p-kirjaimilta – etenkin jos käyttää mielikuvitustaan.
Eläinten kyvyt jäävät parhaimmillaankin valovuosien päähän ihmisen kyvystä käyttää kieltä.
Darvinisteille kielen synty on arvoitus. Jotkut ovat kaikesta huolimatta yrittäneet laatia jonkinlaista teoriaa siitä, miksi meidän viestintätaitomme eroaa niin suuresti eläinten kyvyistä.
Äskettäin kielitieteilijä Noam Chomsky ja tietotekniikan professori Robert Berwick yrittivät ratkaista arvoitusta kirjassaan Why Only Us: Language and Evolution (MIT Press).
Emeritusprofessori Noam Chomsky tunnetaan siitä, että hän kehitti teorian universaalisesta eli yleismaailmallisesta kieliopista (Universal Grammar, UG), jonka mukaan meihin on ohjelmoitu kyky omaksua kielioppia.
Chomsky ja Berwick rakentavat näkemyksensä yksinkertaisen UG:n pohjalle. He uskovat, että oletetut esi-isämme oppivat kielen yhdessä hyppäyksessä 40 000 vuotta sitten.
Kieli on evoluution mukaan liian mutkikas opittavaksi yhdessä hujauksessa, joten ei ole ihme, että heidän teesinsä on houkutellut kritiikkiä.
Kielitieteen professori Vyvyan Evans (Bangor University) arvioi teosta New Scientissa eikä alkuunkaan pitänyt lukemastaan.
Hän nostaa esiin esimerkiksi neandertalilaiset, jotka nykytietämyksen mukaan osasivat puhua. Nyt uskotaan, että meissä kaikissa on palanen neandertalilaista perimää.
Emme siis evolutionistienkaan mielestä voi sivuuttaa neandertalilaisten kykyjä. Evans uskoo, että varhaisten ihmisten on täytynyt oppia kieli paljon aikaisemmin kuin mitä Chomsky ja Berwick otaksuvat.
Loogisin vastaus tähän kiistaan on löydettävissä Genesiksestä: ihminen on osannut puhua ja käyttää kielioppia alusta lähtien.
Lähde:
Evans, Vyvyan. 2016. Why Only Us: The language paradox. New Scientist (24.2.).