Joel Kontinen
Leuka ei ole ainoa tekijä, joka erottaa meidät eläimistä. Kieli on evoluutiolle vieläkin suurempi mysteeri.
Maailmassa on nykyisin yli 7 000 puhuttua kieltä. Yksikään niistä ei ole primitiivinen, vaan niiden puhuja kykenee kommunikoimaan samaa kieltä puhuvan yksilön kanssa hyvin ymmärrettävästi.
Darvinistille kielen synty jää suureksi mysteeriksi ja tarinoiden aiheeksi.
Myös neandertalilaisilla oli FOXP2 -geeni, joka nykyihmisessä yhdistetään puhekykyyn, joten meillä ei ole pätevää syytä epäillä heidän kielitaitoaan. Kaikki evolutionistit eivät kuitenkaan haluaisi suoda neadertalinihmiselle eikä H. erectukselle tätä taitoa – lähinnä ideologisista syistä.
Jotkin sosiaaliset eläimet, esimerkiksi muurahaiset ja mehiläiset, pystyvät toimimaan yhdessä, vaikka niillä ei olekaan varsinaista kieltä. Mutta niiden kommunikointi rajoittuu vain ryhmän sisäpuolelle.
Ihminen sen sijaan pystyy viestimään kaikkien muiden lajitoveriensa kanssa, kunhan yhteinen kieli löytyy.
Me emme voisi rakentaa korkeakulttuuria, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Isot apinat eivät siihen pysty, koska ne eivät osaa puhua.
Me olemme suosikkeja, koska meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Samalla meillä on myös moraalinen vastuu, joka eläimiltä puuttuu tyystin.
Lähde:
Pagel, Mark. 2016. How humans evolved language, and who said what first. New Scientist (3.2.).
Tekstit
