Joel Kontinen
Miksi meillä on jääkausia? Ei ole löydetty todisteita Milankovićin jaksoille, joiden on uskottu vaikuttaneen merenalaisiin vuoriin välittömästi ja erittäin nopeasti, sanotaan äskettäin Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Myös sen aikamärät ovat pielessä.
Live Science -lehdessä 1.9.2019 julkaistu juttu perustuu serbialaisen astrofysiikko, geofyysikko ja tähtitieteilijä Milution Milankovićin näkemyksiin, jotka ovat jo pahasti vanhentuneita.
Suuri läpimurto jääkauden syklien ymmärtämisessä tapahtui 1940-luvulla, kun Milankovic havaitsi, että viileiden kesien kiertorataolosuhteet olivat erityisen tärkeitä jääkauden edeltäjiä. " Talvella on aina jäätä", Mark Maslin sanoi. "Jääkauden rakentamiseksi on saatava osa jäästä selviytymään kesän ajan."
Milankovitch-ehdotti sykliksi kutsuttua näkemystä maan liikkeestä, jota käytetään edelleen selittämään ilmastonmuutosta.
Milankovitch hahmotti kolme päätapaa, jolla Maan kiertorata vaihtelee auringon suhteen, Lontoon University Collegen paleoklimatologian professori Mark Maslin kertoi Live Sciencelle. Nämä tekijät määräävät, kuinka paljon aurinkosäteilyä (toisin sanoen lämpöä) planeetta saavuttaa.
Ensinnäkin on maapallon kiertoradan eksentrinen muoto auringon ympärillä, joka vaihtelee lähes pyöreästä ellipsiin 96 000-vuotisella jaksolla. "Syynä siihen, että siinä on tämä pullistuma, on se, että Jupiterilla, joka on 4% aurinkokunnan järjestelmästämme, on voimakas painovoimavaikutus, joka siirtää Maan kiertorataa ulos ja sitten takaisin", Maslin selitti.
Toiseksi on maan kallistus, mikä on syy vuodenaikoihin. Maan kiertoakselin kallistuminen tarkoittaa, että toinen pallonpuolisko on aina kaukana auringosta (aiheuttaen talven), kun taas toinen on auringon suuntaan (aiheuttaen kesän). Tämän kallistumakulma vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksolla, mikä muuttaa vuodenaikojen äärimmäisyyksiä, Maslin sanoi. "Jos [akseli] on pystysuorempi, tietysti kesät tulevat olemaan vähemmän lämpimiä ja talvi ei ole niin kylmä.”
Kolmanneksi on maapallon kallistuneen akselin heiluminen, joka liikkuu ikään kuin se olisi pyörivä yläosa. "Mitä tapahtuu, on, että maapallon kulmaliike, joka kiertää hyvin nopeasti kerran päivässä, saa myös akselin heilumaan ympäri", Maslin sanoi. Tuo heilahdus tapahtuu 20 000 vuoden jaksolla.
Milanković ehdotti, että Maan kiertoradan elliptisyys vaihtelee 100.000 vuoden sykleissä ja että tämä vaikuttaa dramaattisesti maapallon ilmastoon.
Tästä on päätelty, että jääkausia on myös ollut viime vuosimiljoonina noin 100 000 vuoden välein.
No, nyt Milankovićin näkemyksen ajoitus ei pidä paikkaansa, ja sille kävi äskettäin huonosti, koska sen ehdottamat ajat eivät täsmänneet.
Live Sciencen juttu perustuu pahasti Milankovićin näkemyksiin.
Mike Oardin mukaan jääkausia oli vain yksi. Ja se seurasi Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen. Globaalin tuhotulvan aikana tulivuorten purkaukset syöksivät hiukkasia taivaalle, mikä sai maan viilenemään. Tulivuoret ja syvyyden lähteet myös lämmittivät meriveden.
Lähde:
Gannon, Megan. 2019, Why Do Ice Ages Happen? Live Science (1.9-).
Tekstit
